Ajankohtaista

  • 6.7.2016 Ajankohtainen

    Issuu.com: Mikä, miksi ja miten?

    Issuu.com on palvelu, jonka avulla nettiin voi ladata julkaisunsa lehden tyyppisesti selattavaksi. Julkaisun voi lataamisen jälkeen joko upottaa kotisivuille tai jakaa linkillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla. Tämän kirjoituksen lopussa on esimerkki tämän kesän Crusell-viikon esitteestä Issuu.comissa.

    Mitä hyötyä Issuu.comin käyttämisestä on yritykselle?Julkaisun jakaminen on helpompaaLehteä on helppo selataSaatte kerättyä palvelusta yhden linkin lisää kotisivuillenne (Niitä ei voi olla liikaa!)Kovin harjaantumattomalle netin käyttäjälle Issuu.comissa esimerkiksi lehden lukeminen voi olla melkoi haastavaa, joten ihan yhden kortin varaan ei tätäkään markkinointikikkaa kannata jättää. Issuu on kuitenkin hyvä lisä jo olemassa olevaan palettiin. Sillä on kätevä jakaa esim. matkailuesitteet Facebook-sivuilla.

    Miten Issuu.comia käytetään?Rekisteröidy osoitteessa www.issuu.com (Klikkaa sivun ylälaidasta Sign Up)Täytä profiilitiedot mahdollisimman hyvin. Kerro oleellinen yrityksestä ja muista kotisivujen tai blogin osoiteKun asetukset ovat valmiit, pääset lataamaan uuden julkaisun klikkaamalla sivun ylälaidasta Upload. Muistathan tallentaa julkaisusi ensin pdf-muodossa.Vinkiksi innokkaille sosiaalisen median opiskelijoille: Hakemalla social media marketing hakusanalla Issuusta, löytyy rutkasti erilaisia oppaita, joista voi saada inspiraatiota omaan markkinointiin.

    Lue lisää »

  • 29.6.2016 Ajankohtainen

    Matkailuopetuksen intensiivijaksot, mitä ihmettä ne oikein ovat?

    Kirjoittanut Ulla Ritola-Pesonen
    Intesiivistä kontaktiopetusta verkkokurssilla
    ”MAVY:n vahvimpia laatutekijöitä ovat opiskelijakeskeisyys ja nopea reagointi tarpeisiin. Opetus ottaa huomioon sen, että opiskelijat tulevat eri koulutusohjelmista ja yliopistoista.” Näin kirjasivat auditoijat Itä-Suomen yliopiston sisäisessä auditointiraportissa, joka valmistui juhannuksen alla. MAVY:n pioneeriaikoina (vuodesta 1995) opetusta annettiin pääasiassa kontaktiopetuksena, mutta vuosien mittaan, tekniikan kehittyessä, opintojaksot ovat siirtyneet lähes kokonaan verkkoon. Kontaktiopetus on pitänyt kuitenkin puolensa. Auditointiprosessissa esimerkkinä oli aineopintojen valinnainen opintojakso Planning, Branding and Designing a Tourism Destination (6 ECTS), jonka intensiivijakso pidettiin Kolilla 11–13.5.16. Opintojakson sisällöstä, tavoitteista ja opetuksesta vastasivat maisema-arkkitehdit Tiina Merikoski ja Matleena Muhonen sekä KTL Malla Paajanen, kaikki alun perin Aalto-yliopistosta. Jakson ensimmäinen toteutus olikin MAVY:n ja Aalto-yliopiston yhteinen pilotti. Intensiivi on pidetty Kolilla jo neljä kertaa keväällä, tänä vuonna kesän kynnyksellä.
    Jakson opiskelu käynnistyi Moodlekurssilla, jossa kuukauden ajan ennen intensiiviä opiskelijat perehtyivät jakson sisältöön ja teoreettiseen aineistoon, muodostivat ryhmät ja alkoivat työstää oman ryhmänsä teemaa. ”Vierailevina opiskelijoina” oli neljä Itä-Suomen yliopiston kansainvälistä opiskelijaa. Kansainvälinen opettaja on professori Anna Dłużewska Puolasta. Ryhmä kokoontui Joensuussa keskiviikkona 11.5. puolelta päivin. Osalla opiskelijoista oli jo pitkä matka takanaan (Oulu-Helsinki-Joensuu), ja opintopäivä oli vasta alussa. (Linkki PBD jaksonsisältö ja aikataulu, pdf). Intensiivijakson pituus, tai paremminkin sen lyhyys, asettaa paljon haasteita sen monille tavoitteille; Learning by doing, teorian soveltaminen käytäntöön, yrittäjien kuuleminen, sidosryhmäverkoston hahmottaminen, tiedon jakaminen ja yhdessä oppiminen kansainvälisessä ryhmässä. Päivistä tulee pitkiä ja työskentely vaatii jokaisen kokoaikaista läsnäoloa ja osallistumista. Intensiivijakso, itse asiassa opintojakso kokonaisuudessaan, on kuin sipuli, jossa on monta kerrosta, kukin tavoite omanaan.
    Intensiivijakson jälkeen työskentely jatkui Moodlekurssilla. Jokainen ryhmä työsti osan Kolin matkailualueen suunnitelmaan ”Koli Tourism Master Plan” yhteisin sovituin reunaehdoin. Kun kaikki tehtävät oli tallennettu ja opintojakson opiskelu päättyi, opiskelijat antoivat Moodlekurssilla palautteen (reflections), kukin omansa. Koska opiskelijat panostavat opiskeluunsa, he myös antavat rehellistä ja pohdiskelevaa palautetta koko oppimisprosessista. Tälläkin kertaa opetuksessa ja opiskelussa päästiin hyvin maaliin; sipuli pysyi kasassa. Opiskelijat kuvaavat oppimaansa jäsentyneesti, opetuksen ja järjestelyjen antia ja puutteita osataan jäsentää ja antaa ehdotuksia muutoksiin. Palautteen lukeminen on jännittävää; aina tulee esille asioita, joita seuraavan opintojakson ja intensiivin suunnittelussa on syytä jälleen kerran miettiä ja tarkistaa yhdessä opettajien, ja mikäli vaan mahdollista, myös jaksolle osallistuvien opiskelijoiden kanssa.

    Matkailuopetuksen arviointi
    Matkailupalvelu syntyy sitä mukaa, kun se koetaan. Matkailualan yliopisto-opetuksessa matkailukohde oppimisympäristönä on tärkeä. Opettajat ja opiskelijat kohtaavat yrityksessä ja matkakohteessa, matkailun ytimessä. Teoreettisen pohdinnan rinnalle saadaan opiskelijan ja opettajan oman asiakaskokemuksen lisäksi opiskelijaryhmän, yrittäjien ja sidosryhmien näkökulmia ja myös itse ympäristö, maisema ja paikallinen omaleimaisuus.
    Arviointiraportin mukaan intensiivijaksot tulisi kuvata ja dokumentoida tarkemmin. Nykysin yliopistoissa pyritään kustannusten säästämiseksi ja jakamiseksi laboratorioiden yhteiskäyttöön yritysten kanssa. Ehkä hyvä idea olisi mieltää MAVY:n intensiivijaksot laboratorioiksi, joita korvaamaan intensiivit tavallaan ajateltiin alun perinkin. Laboratoriojaksojen ”käsikirjaan” olisi luontevaa määritellä roolit ja selkeät työohjeet, mutta kuitenkin sopivasti kunkin opintojakson tavoitteisiin muunneltavalla tavalla.
    MAVY ja sen järjestämä opetusMatkailualan verkostoyliopiston opintotoimisto sijaitsee Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa. MAVY:n hallinto noudattaa Itä-Suomen yliopiston hallintokäytäntöjä. Opetus on kunkin yliopiston omaa opetusta, mutta toteutuksen käytännöt hoidetaan Savonlinnassa yhteisin resurssein. MAVY:n toimintaa ohjaa johtoryhmä, joka hyväksyy myös MAVY:n laatukäsikirjan. MAVY:n johtaja, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen johtaja, vastaa laatutyöstä ja raportoinnista Itä-Suomen yliopistolle ja johtoryhmän kautta jäsenyliopistoille. MAVY:n laadunseuranta noudattaa Itä-Suomen yliopiston laatujärjestelmää. Koska MAVY:n opintotoimisto on osa matkailualan opetus- ja tutkimuslaitosta ja laitos taas on osa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaa, myös laatutyö noudattaa samaa rakennetta. Toiminnan ja tulosten laatua varmistavia menettelyitä ovat muun muassa laatukäsikirjat, auditoinnit sekä palautejärjestelmät, joiden avulla yliopisto saa tietoa toimintansa laadusta ja sen kehittämistarpeista.

    Matkailualan kestävä kehitys on Suomenkin kansantalouden kannalta merkittävä asia, joka ei hoidu ilman tasokasta ja monipuolista opetusta ja tutkimusta. MAVY on tarjonnut mahdollisuuden opiskella yliopistoissa matkailualan teoriaa ja käytäntöä joustavasti sivuaineena ja suuntautua eri pääaineen näkökulmasta matkailualan tehtäviin. Yritykset ja matkakohteet oppimisympäristöinä pitävät pintansa varmasti tulevaisuudessakin, kun toimintamalli on selkeä, kustannukset ja tulokset seurattavissa ja koko ajan myös jotakin uutta vireillä ja kokeilussa. Auditointi oli MAVY:n ja Savonlinnan kampuksen muutoskevään haasteissa oiva tapa tarkastella hieman etäämmältä nykytilaa ja tavoitteitta sekä suunnata kohti tulevaisuutta.  

    Lue lisää »

  • 4.4.2016 Ajankohtainen

    Oltaisko asukaslähettiläitä? Videon testailua

    Väliin vähän kevyempi bloggaus. Sain Lysti Fabrikin Sonjalta vinkin PowToon-palvelusta, jolla voi tehdä visuaalisesti varsin hienoja videoita, vaikkei itse asiasta juurikaan ymmärtäisi (a.k.a. minä).

    Yritin olla samalla hyödyksi yhteisölle, joten tein koevideon aiheesta Asukaslähettiläät.
    Jos on vähänkään intoa testailla kaikkea uutta, niin voin suositella sekä asukaslähettilyyttä että PowToonia.

    Lue lisää »

  • 1.4.2016 Ajankohtainen

    Kuntamarkkinoinnin kohderyhmät sosiaalisessa mediassa

    Törmäsin hiljattain kahteen erilaiseen näkemykseen sosiaalisen median käytöstä kuntamarkkinoinnissa. Toinen näkemys oli omani ja toinen näkemys jonkun muun. Ensimmäinen näkemys oli, että kunnalla on hyvä olla yksi, tykkääjämäärältään isompi Facebook-sivu ja siellä viestitään kaikesta mahdollista. Tässä säästetään aikaa, viestintää on helpompi hallita ja viesti tavoittaa useamman. Oma näkemykseni on kuitenkin se, että kunnalla pitäisi olla eri kohderyhmille tykkääjämääriltään pienempiä Facebook-sivua. Yhtä oikeaa vastausta ei ole, mutta alla perustelen omaa näkemystäni.
    Sosiaalisen median sisällöntuotanto tarkalle kohderyhmälleSosiaalisen median sisältöä on helpompi tuottaa ja tavoitteet helpompi toteuttaa silloin, kun esimerkiksi Facebook-sivulla tykkääjien määrä on pienempi ja tunnemme asiakkaidemme tai asukkaidemme intohimot. Kuntamarkkinointiin kuuluu kaksi isoa kohderyhmää, omat kuntalaiset ja ulkopaikkakuntalaiset. Jo tämä asettaa haasteita sisällöntuottajalle. Mikä on sellaista sisältöä, joka vetoaa sekä oman kunnan asukkaisiin että niihin, jotka eivät ole kunnassa ikinä vielä vierailleet? Ei sellaista olekaan.
    Siksi sisällöntuotantoa pitää pistää palasiksi.  Moni on valinnut tiekseen sen, että päivitetään yhtä, virallista kunnan sivua ja viestitään sillä sivulla kaikesta kuntaan liittyvistä asioista. Siinä on jo alku, hyvä sellainen, mutta se ei vielä riitä. Kunnan Facebook-sivulla kirjoitetaan esimerkiksi nyt vapautuvista tonteista, ensi viikonlopun lastentapahtumasta, eläkeläisten ilmaisesta uimaperjantaista, ensi kesän rock-festareista, uusittavista maanteistä, kirjaston aukioloajoista, nuorten kesäleiristä ja kesätyöpaikoista, viime vuoden budjettiylijäämästä ja sen sellaisesta. Ketä näitä viestejä lukee? Kenen niitä pitäisi lukea? Onko tämä hyvää sisältöä vai ei?
    Minusta sisällössä ei ole mitään vikaa vaan se antaa kunnasta oikein aktiivisen ja asukkaistaan välittävän kuvan. Kuka tahansa sivulle törmäävä ulkopaikkakuntalainen saa sen käsityksen, että kunnassa on hyvä meininki ja sinne voisi vaikka muuttaa asumaan. Mutta. Ongelma piilee kuitenkin siinä, että nuoria ei kiinnosta vapaat tontit, lapsiperhettä ei kiinnosta eläkeläisuinnit, fanaattista pyöräilijää ei kiinnosta maantiet vaan pyöräteiden kunto ärsyttää, eläkeläistä ei innosta rock-festarit ja niin edelleen. Tarvitaan tarkempia kohderyhmiä viestinnälle. Vain todelliset kunta-aktiivit innostuvat näistä yleispätevistä päivityksistä.
    Jotta voidaan viestiä nuorille, tarvitaan heille oma tiedotuskanava. Onko se Facebook vai Instagram, sitä en pysty varmaksi sanomaan, joten suosittelen molempia. Jotta voidaan viestiä ahkerille kirjaston kuluttajille, tarvitaan kirjastolle omat sivut. Jotta voidaan viestiä kaupungin suurista tapahtumista uskottavasti ja tehokkaasti, vaaditaan tapahtumille omat Facebook-sivut. Museolle omat sivut, liikunnalle omat sivut, matkailulle omat sivut, lapsille omat sivut ja sitä rataa.
    Yksi ihanteellinen esimerkki on Metson musaosastonFacebook-sivu. Ei siis ole pelkästään kirjaston sivua, vaan on peräti musaosaston oma sivu. Kyseisellä sivulla on enemmän vuorovaikutusta kuin keskimäärin muilla suomalaisten kirjastojen sivuilla. Kyseessä on aktiivinen kirjasto, joka järjestää paljon toimintaa asiakkailleen. Hyvä ja aktiviinen fiilis välittyy sivulta lukijalle. Kunnan sivuilla moiset tapahtumat hukkuisivat valtavirtaan.
    Iso tykkääjämäärä ei mielestäni ole avain onneen tässä asiassa. Niin kunnan sivuilla kuin millä tahansa muullakin Facebook-sivulla tarvitaan vuorovaikutusta, jotta viesti saadaan leviämään. Vuorovaikutusta saadaan helpommin aikaiseksi, kun viestitään niille, joita asia kiinnostaa. Ja vain tekemällä pienempiä, aiheeseen sidonnaisia sivuja, tiedämme mikä tykkääjiä kiinnostaa. Kunnan pääsivu on sitten sellainen, mihin voidaan nostaa viestejä myös näiltä pienemmiltä sivuilta. Näin päästään optimaaliseen tilanteeseen. Sisällöntuotanto tapahtuu siellä, missä itse toimintakin. Sisällöntuottaja tietää mistä puhuu ja tuntee asiakkaat/asukkaat. Kunnan viestintähenkilö voi sen jälkeen jakaa kunnan pääsivulla muiden tuottaman sisällön eteenpäin. Viestintähenkilö ei ole oikea henkilö vastailemaan kysymyksiin esim. kirjastosta, tapahtumista, liikuntahallista tms. Silloin on hyvä, että Facebook-sivulla kysymykset ohjautuvat suoraan oikealle henkilölle. Asiakaspalvelua parhaimmillaan.

    No, olenko väärässä vai onko ajatusteni taustalla kenties jotain järkeäkin?

    Lue lisää »

  • 31.3.2016 Ajankohtainen

    Kuntamarkkinointi sosiaalisessa mediassa ei toimi

    Kyllä se toimisi, mutta kun ei anneta markkinoida. Tästä kirjoituksesta piti tulla vinkki, miten voidaan lähteä rakentamaan kuntamarkkinoinnin sisällöntuotantoa, mutta tuohduin kirjoittaessani niin paljon, että tästä tulikin avautuminen sosiaalisen median käytöstä kuntamarkkinoinnista. Vinkit tulevat jakoon myöhemmin, älkää pelätkö.
    Sosiaalisessa mediassa on kauhea homma. Se vie ihan hirveästi työaikaa. Ei me osata. Ei se toimi. Näytä mulle edes yksi hyvä esimerkki, missä on toimivaa kuntamarkkinointia somessa.
    Yllä olevat eivät ole suoria lainauksia, mutta voisivat olla. Ihan oikeasti, "Lopettakaa nyt se laiturien hionta ja keskittykää siihen internetmarkkinointiin!", kuten oppi-isäni Kauppinen jo aikoinaan totesi.
    En tiedä miten tämän saisi iskostettua kunnan virkamiesten, juurikin niiden ylimpien, päättävien tahojen kalloon, että sosiaalinen media on tärkeää ja sitä varten tarvitaan työaikaa ja kannustusta sisällöntuotantoon. Olen kuullut eri puolilta Suomea kunnan henkilöstöltä avautumisia, joissa he ovat kertoneet, että pitäisi päivittää sivuja, mutta ei ole aikaa tai toisin päin, meillä olisi tosi paljon kerrottavaa, mutta emme saa päivittää sitä sosiaaliseen mediaan. Niinku WHAT! Mikä siinä somessa pelottaa? Kertokaa minulle!
    Jos joku kunnan henkilöstöön kuuluva nyt tätä lukee, niin lohdutukseksi voin kertoa, että ongelma on laaja. Ette ole yksin, muissa kunnissa painitaan samojen ongelmien äärellä.
    Ollaan me kokeiltu, mutta ei sitä sisältöä saatu mistään.
    Oletteko tulleet ajatelleeksi miksi sitä sisältöä ei tullut? Kävikö mielessä, että se saattoi johtua siitä, että olette kieltäneet sen? Vähintään asenteilla, jos ei konkreettista kieltoa ole. Täytyy sanoa, että taidan olla jonkin sortin nero, kun minulla on tähän ratkaisu. Voitaisiinko kokeilla sellaista, että tarjottaisiin virkamiehille ja henkilöstölle koulutusta? Sellaista koulutusta, että ymmärrettäisiin, mitä sosiaalisessa mediassa pitää huomioida, miten siellä viestitään, miten käytännössä sosiaalisen median palveluja käytetään ja miten tässä hommassa onnistutaan. Voisiko koulutus helpottaa pelkoja?
    Nasevimmat siellä jo meinaa kommentoida, että ei meillä ole aikaa istuttaa henkilöstöä kaiken maailman koulutuksissa ja mistä se aika sitten saadaan siihen oikeaan sisällöntuotantoon, kun nyt jo on kädet täynnä töitä. Tehkää sitä aikaa! Jos on aikaa istua kaiken maailman palavereissa ja TYKY-päivillä ja mitä näitä nyt on, niin on aikaa myös oppia uutta ja käyttää oppimiaan taitoja.
    Jos olen kuullut avautumisia sosiaalisen median käytön vaikeudesta, niin minulla on toisaalta ollut ilo myös osallistua koulutuksiin, joissa on istuttu oikein isolla porukalla miettimään, miten kunnassa viestitään. Tämä luo uskoa siihen, että asiat voidaan tehdä toisin. Jos se onnistuu toisaalla, miksei se onnistuisi myös teillä?
    Tiedän, että kukaan ei uskalla kommentoida tähän, koska pelkää työpaikkansa puolesta, mutta laittakaa vaikka meilillä viestiä Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak713671e9c631e38c77eb58e460db3898').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy713671e9c631e38c77eb58e460db3898 = 'laine.sirkku' + '@'; addy713671e9c631e38c77eb58e460db3898 = addy713671e9c631e38c77eb58e460db3898 + 'gmail' + '.' + 'com'; var addy_text713671e9c631e38c77eb58e460db3898 = 'laine.sirkku' + '@' + 'gmail' + '.' + 'com';document.getElementById('cloak713671e9c631e38c77eb58e460db3898').innerHTML += ''+addy_text713671e9c631e38c77eb58e460db3898+''; ja avautukaa minulle. Haluan oikeasti ymmärtää tätä asiaa paremmin ja ratkoa niitä ongelmia, mitä taustalla on.

    Seuraavassa postauksessa vähän positiivisempia mietteitä ja keinoja, miten kuntamarkkinointia voi somessa parantaa.

    Lue lisää »

  • 23.3.2016 Ajankohtainen

    Mikä on nanoblogi?

    Sisältöä on internetissä huima määrä ja ihmisten, asiakkaiden aika on rajallinen. Blogeja ja videoita jaksetaan katsoa vain, jos ne todella kiinnostavat, eikä aina riitä aika siltikään. Miten siis saadaan kiteytettyä oleellinen viesti niin tiiviiksi paketiksi, että se on nopea lukea ja sisäistää? Tähän on vastauksena nanoblogit.

    Nanoblogeissa on ideana ilmaista asian ydin hyvin lyhyesti, parilla lauseella. Usein viesti on liitetty kuvaan, joka tukee viestin sanomaa. Tämä on haasteellinen taiteen laji, mutta hyvin toteutetut nanobloggaukset voivat lähteä leviämään sosiaalisessa mediassa ja se jos jokin, on hyvä yrityksen markkinoinnille. Toki täytyy olettaa, että viesti ei leviä sen vuoksi, että olette onnistuneet sässimään sen jollain tavalla.

    Nanoblogien sisältö on täysin kiinni edustamastanne alasta. Jos olette asiantuntija (jollaiseksi nykyään voi kuka tahansa nimetä itsensä, kuten allekirjoittanut), viestin sisältö liittyy tietenkin ydinosaamiseenne. Kertokaa lauseella jotakin tärkeää, kirjoittakaa viesti esim. Twitteriin ja jättäkää asiakkaat ja yhteistyökumppanit janoamaan lisää. Ville Tolvanen on kerännyt blogiinsa parhaita nanobloggauksiaan. Siitä on hyvä lähteä hakemaan inspiraatiota.

    Jos työskentelet matkailualalla, kannattaa käydä katsomassa esimerkkejä Pinterestistä. Tämä tosin edellyttää tunnuksien luomista palveluun, mutta trust me, it's worth it. Kokeile alkuun hakua travel quotes ja seuraavat pari tuntia voitkin varata hyvien esimerkkien selailuun. Sama haku Instagramissa tuottaa myös mukavasti ideoita.

    Twitterissä voi etsiä #nanoblogi haulla lisää esimerkkejä. Kaikki viestit eivät ole tosin ole nanoblogeja, mutta joukossa on herkkujakin.

    Oma visuaalinen suunnitteluni ei ole sieltä parhaasta päästä ja Lysti Fabrikin yhteisössämme graafisen suunnittelun hommat hoitaakin osaava Sonja. Päätin kuitenkin haastaa itseäni ja kokeilla nanobloggaamista harrastukseeni liittyen. Alla siitä ensimmäinen esimerkki.


    Kerrankin tällainen maanantai.
    Julkaissut Haliveli 21. maaliskuuta 2016Miten nanoblogi toteutetaan?Kuten esimerkeistä selvisi, nanoblogin voi perustaa moneen palveluun. Se voi olla Instassa, Twitterissä, Facebookissa, Pinterestissä, mikseipä blogissakin. Konstit on monet. Oleellista on sisältö ja sen helppo jaettavuus. Omassa kokeillussani nanobloggaus on vain osa Facebook-sivua, jotta pääsen harjoittelemaan. Kokeile siis rohkeasti siellä sosiaalisen median kanavassa, missä jo vaikutat.

    Jos haluat liittää viestisi tueksi kuvan ja olet yhtä tumpelo kuin minä, voin suositella kokeilemaan canva.com palvelua. Palvelulla on helppo tuottaa oikean kokoinen kuva ja lisätä siihen teksti. Itse olen ostanut Vectorstock.comista lisäksi vektoreita, joita olen muokannut viestiin sopiviksi. Jos minä osaan, osaat sinäkin. Kuvat eivät todella ole vahvimpia puoliani. Huomattavasti haastavampaa on sisällön hiominen siihen kuntoon, että se iskee lukijoihin.

    Mars testaamaan siitä!

    Lue lisää »

  • 17.3.2016 Ajankohtainen

    400 tarinaa Uudestakaupungista

    Uusikaupunki täyttää ensi vuonna 400 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi tavoitellaan kaupunkiin 400 tapahtumaa vuoden aikana. Hieno tavoite!

    Lysti Fabrik päätti ottaa osaa talkoisiin 400 tarinan muodossa. Kaikki tarinat liittyvät kaupunkiimme. Tarinan tulee sijoittua tänne, mutta tarinan saa kertoa kuka vain. Päästämme mieluusti ääneen myös ulkopaikkakuntalaiset.

    Aloitamme keräämään tarinoita jo kevään aikana ja ne julkaistaan pitkin juhlavuotta. Tarinat tulevat näytille sosiaalisessa mediassa. Ne voivat olla kuvia, videoita tai tekstiä, miten kukin haluaa tarinansa kertoa.

    Liity seuraamaan 400tarinaa Facebookissa!

    Lue lisää »

  • 16.3.2016 Ajankohtainen

    Uusi työ ja yrittäjyys - murros vai mahdollisuus -seminaarin antia

    Töitä tehdään nykyään eri tavalla, siitä ei pääse mihinkään. Vuoden vaihteessa voimaan tullut lakimuutos muutti joitakin asioita ja etenkin silpputyöntekijöiden asemaa muutos jollain tavalla hankaloitti. Janosimme asiasta lisää tietoa, joten lähdimme liikkeelle ja saimme monen tahon kanssa yhteistyössä pystyyn seminaarin Uusi työ ja yrittäjyys, jossa pureiduimme näihin uuden työn aiheuttamiin haasteisiin ja mahdollisiin ratkaisuihin.

    Työ muuttuu - uudistuvatko toimintatavat, pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm Sitrasta oli kertomassa näkemyksiään uuden työn mukanaan tuomista muutoksista, niin hyvässä kuin pahassa. Timon puheenvuoro herätti paljon ajatuksia. Tässä muutamia poimintoja:

    Työtä arvioidessa keskitytään usein laskemaan työvoiman ja työtuntien määrää. Nyt pitää keskittyä laatuun. Töissä ei tarvitse olla 8-16, jos työ hoituu kotoa käsin parissa tunnissa.Millainen työ luo hyvinvointia? Työn ei tarvitse olla pakollinen paha. Osa-aikainen työ voi olla hyvinvoinnin lähde.Kilpailukyvyn mittareissa on jumituttu laskemaan vain työvoiman kuluja.Nykyiset pelisäännöt on luotu teollisuusyhteiskuntaa varten.Työn tulevaisuutta mietittäessä asenne on yleensä pessimistinen. Näemme digitalisaation hävittävän työpaikkoja, emme niinkään mahdollisuutena.Hallitusta ei voida syyttää ihan kaikesta. Muuallakin maailmassa on tällä hetkellä vaikeaa.ICT:n käytön lisäännyttyä työpaikoista ei kilpailla enää maan rajojen sisällä, vaan samaa työtä voi tehdä vaikka Virosta ja Ruotsista käsin.Suomessa on vielä vähän osa-aikaisia työntekijöitä verrattuna muihin maihin"Epätyypillinen työsuhde" -termi voitaisiin hävittää.Jos ihmisen tulot muodostuvat monesta lähteestä, esim. osa-aikatyö, freelancerin keikkoja ja kenties joitakin opetustöitä toisaalla, tämä voi olla hyväkin asia. Kun yksi työ päättyy, ei jää tyhjän päälle.Perinteisissä työsuhteissa toimivien määrä on pysynyt Suomessa jokseenkin samana jo pitkään. Sen sijaan yksinyrittäjien ja osa-aikatyöläisten määrä on nousussa.Silpputyöntekijöitä, eli heitä joiden tulot muodostuvat monesta eri lähteestä, on Suomessa noin 50 000. Emme siis ole yksin.Reitit työllistymiseen ovat muuttuneet.Onko yritysten kannalta järkevää käyttää keikkatyöläisiä vain sen edullisuuden vuoksi? Joskus pitkäjänteinen yhteistyö antaa enemmän kuin ottaa.Kuka on vastuussa? Yksilö, työntantaja vai julkinen sektori?Nykyinen työttymyysturva ei ole kaikkein kannustavin.Timo puhui paljon, mutta täyttä asiaa.
    Uuden työn työttymyysturvaKuulimme Timon lisäksi myös TE-toimiston Erja Kalskeelta sekä YTK-kassan Petja Eklundilta vinkkejä työttömyysturvan suhteen. He esittivät asiaa nimenomaan siltä kannalta, mitä työttömyysturva tarkoittaa uuden työn tekijöille. Freelancerit ja yrittäjät jäävät helposti turvan ulkopuolelle. Kuka on yrittäjä ja kuka ei, ratkaistaan tapauskohtaisesti. Mitään yleistä ohjetta ei voida antaa, vaan jokaisen on kokeiltava systeemiä ja selvitettävä itse mitä tapahtuu. Petjan sanoin: Uuden työn tekijät kyllä musertuvat nykyisen systeemin alle. Näinhän se on.
    Miten tulevaisuudessa kannattaa tehdä töitä?Mikä siis on tulevaisuudessa järkevin tapa tehdä töitä? Jos tienaat yrittäjänä tarpeeksi, voit 1,5 vuoden yrittäjäuran jälkeen saada itsesi työttömyysturvan kannalta samaan asemaan, kuin työsuhteessa työskentelevä puolessa vuodessa. Maksat siitä tosin pitkän pennin, koska yrittäjien on itse maksettava työttömyyskorvauksena. Työsuhteessa työskennelleiden työttömyystukien maksuun osallistuvat kaikki. Freenlancerina et tule koskaan saamaan esimerkiksi työssäoloehtoa täyttymään, joten työttömyysturvan kannalta se on se huonoin vaihtoehto.
    Miksi sitten yritämme kiven kovaa vältellä yrittäjyyttä? Kuka oikeasti jaksaa pyöritellä niitä papereita? Voin nyt puhua vain omasta puolestani, mutta tiedän, että meitä on muitakin. Se noin 50 000 Suomessa. Me emme jaksa sitä paperien pyörittelyä. Me haluamme tehdä töitä. Meillä on muutakin elämää, ihan kuin työsuhteessa työskentelevilläkin. Emme mekään halua työpäivän päätteeksi jäädä tekemään tilinpäätöksiä. Kyllä, kirjanpitäjät on keksitty, mutta kirjanpito ei ole ainoa asia, joka yrittäjää työllistää oman työnsä lisäksi. 
    Laskutusosuuskunnan kautta työskentely on suorastaan naurettavan helppoa. Hommaat asiakkaasi, hoidat työn ja lähetät laskun perään. Siinä se. Kotvasen kuluttua rahat kilahtaa tilille ja muut ovat huolehtineet asianmukaisista eläkemaksuista ja muista, joita en jaksa edes miettiä. Haittapuolena kärsit sen, että jäädessäsi työttömäksi asemasi on varsin heikko.
    Olimme keränneet seminaariin eri alan edustajia ja kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että tilanne on hankala. Kukaan ei esimerkiksi osaa sanoa, mitä se tarkoittaa, että olet työkkärin silmissä yrittäjä, jos laksutat laskutusosuuskunnan kautta, mutta YELiä et silti maksa. Kuka asiaa valvoo? Keneltä asiaa voi kysyä? Ketä se kiinnostaa?
    Täällähän on hauskaa!Oli miten oli, seminaari herätti todella paljon ajatuksia ja kuten eräs osallistuja totesi: "Täällähän on hauskaa!". Lysti Fabrik kun paikalle pärähtää, tuppaa yleensä olemaan hauskaa, vaikka aihe olisikin tylsä.
    Seuraavaa seminaaria suunnitellessa! #digiuki

    Lue lisää »

  • 15.3.2016 Ajankohtainen

    Lysti Fabrik

    Uusi tähti on syntynyt!

    Kolme ässää: Sirkku, Sonja ja Sappinen ovat jo jonkin aikaan toimineet yhdessä tuottaessaan palveluja sosiaaliseen mediaan, internetmarkkinointiin, graafiseen suunnitteluun ja viestintään liittyen. Meihin törmätessään väki hämmästyy yleensä monesta asiasta, mutta useimmin ihmetellään sitä, mistä me oikein tulemme ja mitä me aikuisten oikeasti teemme. Me tulemme Lysti Fabrikista ja me teemme rautaisella ammattitaidolla työtä sen eteen, että TE löytyisitte paremmin verkosta ja teistä kertova materiaali olisi asiakkaankin mielyttävä tutkia.

    Lysti Fabrik on yhteisö, joka yhdistää meidät osaajat. Mitä me sitten osaamme?

    Sirkku Hirvonen - Matkailuteknologiaa
    sosiaalinen media, koulutus ja konsultointiinternetmarkkinointiasukaslähettilyysLinkedInTwitter Periscope @sirkkuhirvonenlaine.sirkku(at)gmail.com


    Sonja Stenman - Torstailapsi
    graafinen suunnittelumarkkinointi ja mainontamuun muassa: yritysilmeet, logot, verkkosivut, mainokset, esitteet ja lehtiset, sosiaalinen media, tapahtumatuotantojen viestintäasukaslähettilyysTorstailapsi FacebookLinkedInTwitterPeriscope @sonja_stenmansonja.k.stenman(at)gmail.com
    Päivi Sappinen - Nakit ja MUTSIviestintäsosiaalinen mediaasukaslähettilyysNakit ja MUTSI FacebookLinkedInTwitterPeriscope @nakitjamutsinakitjamutsi(at)gmail.com
    Kun tarvitset laajaa osaamista, ota rohkeasti yhteyttä ja katsotaan miten voimme auttaa!

    Lue lisää »

  • 3.3.2016 Ajankohtainen

    Sosiaalinen media ei ole entisensä - miten Facebookissa pärjää?

    Vielä parisen vuotta sitten oltiin tilanteessa, jossa riitti, kun yritys lisäsi Facebookin kirjoituksen taitavin sanakääntein ja käski asiakkaan marssia ostamaan tuotteita. Sisältöä tuli huomattavasti nykyistä vähemmän ja oli helpompaa pärjätä kilpailussa. Nyt, kun sisältöä tulee joka tuutista ja kanavasta, pitää yritysten panostaa enemmän.

    Mikä oikeastaan on muuttunut?Koska sisältöä oli aiemmin vähemmän, oli asiakkaat helpompi tavoittaa. Ei vaatinut kovin kummoisia panostuksia, että omat viestinsä sai näkyviin. Riitti, kun oli Facebookissa ja päivitti sivuaan aktiivisesti.

    Nyt on kuitenkin toisin. Facebookin algoritmit muuttuvat jatkuvasti ja sisältöä pitää koko ajan parantaa. Vähintä mitä voi tehdä, on lisätä kuva kirjoituksen tueksi. Mutta sekään ei oikeastaan riitä. Sisällön pitää olla niin erinomaista, että se saa lukijat reagoimaan. Tykkääminenkään ei riitä, vaan lukijan pitää viettää päivityksen parissa aikaa enemmän kuin kilpailijoiden päivityksen parissa. Homman kruunaa se, että lukija kommentoi tai vielä parempaa: jakaa päivityksen.
    Mitä tämä vaatii yritykseltä?Facebook-päivityksissä pitää pyrkiä siihen, että se:

    Herättää mielenkiinnon (kuva on tässä hyvä).Päivitys ei ole helppo ohittaa (ei liian lyhyt, kutsuu luokseen tutkimaan tarkemmin).Päivitys kutsuu luokseen reagoimaan eli on ERITTÄIN kiinnostava.No mikä niitä asiakkaita sitten kiinnostaa?Tämä riippuu toki tuotteesta tai palvelusta, mitä myyt. Yhteistä kaikille kuitenkin on se, että me haluamme tulla viihdytetyksi. Jos saat minut hymyilemään, tykkään melko varmasti teistä vielä enemmän ja haluan jakaa ilosanomaa muillekin.
    Me haluamme tietää ekana, kun teille saapuu jotain niin mahtavaa, että se kannattaa ostaa siltä istumalta. Vielä parempi, jos tiedämme sen ennen kuin se on saapunut edes kauppaan. Meitä voi pitää vähän jännityksessäkin. Koskakohan pääsen avaamaan kukkaroni nyörit?
    Me haluamme tietää, jos teille on sattunut joku mahtava kömmähdys. Kerro mokasta ennen kuin muut ehtivät. Asiakas kiittää rehellisyydestä ja osaa arvostaa yritystä, joka pystyy myöntämään virheensä tai nauramaan omalle kömmähdykselleen, jos se sattuu osumaan omaan nilkkaan.
    Me haluamme tietää tänään, että te olette huomenna lähiseudulla myymässä. Huomenna siitä on myöhäistä kertoa ja huomenna sitä on ennen kaikkea turha jakaa eteenpäin. Ajatelkaa Facebookia asiakaspalvelukanavana. Tapahtumista on turha tiedottaa, kun se on kohta jo ohi.
    Hoitakaa homma tyylillä! Facebook-kilpailut on jo niin nähty. Tykkää ja Jaa! on jo niin nähty. Tempaiskaa kunnolla, jos kerran tempaisette. Käskekää ihmiset kylään kilpailemaan. Tarjotkaa vaikka kahvit samassa. Voisin väittää, että tamperelainen K-kauppa, joka on saanut Tykkää ja jaa -kilpailulla 1000 uutta tykkääjää, ei ole saanut yhtään asiakasta lisää. Tykkääjät tulevat sektorilta Hanko-Sodankylä, eikä sieltä asti kovin helposti lähdetä Tampereelle kahvia ostamaan. Keksikää jotain omaperäistä! Jotain oikeasti kivaa, teidän oikeille asiakkaille.

    Lue lisää »

  • 22.2.2016 Ajankohtainen

    Facebookin algoritmit

    Ei uskoisi, että aikojen alussa Facebookissa ei ollut Tykkää-nappia. Suurin osa meistä vain ei ollut vielä käyttänyt Facebookia siinä vaiheessa. Tykkää-painikkeesta tuli kuitenkin hyvin nopeasti tärkeä kriteeri, jolla Facebook pyrki arvioimaan, mitä käyttäjä haluaa lukea ja mitä ei halua.

    Algoritmien taustalla on nykyään kuitenkin hyvin monimutkaisia prosesseja, ja yhtiö pyrkii kehittämään niitä koko ajan parantaakseen käyttäjien tyytyväisyyttä siihen, mitä he Facebookissa näkevät. Slaten toimittaja Will Orelmus kävi tammikuussa tutustumassa yrityksen algoritmeihin  ja avaa niiden toimintaa artikkelissaan.

    Mikä on Facebookin algoritmi?Yrityksen director of engineering the news feeds (vapaasti suomennettuna uutisvirran pääsuunnittelija) Tom Alison selittää algoritmin merkitystä seuraavasti. Jos ihminen näkee esimerkiksi lukujonon 4, 2, 1, 3, 5, hän osaa päätellä, miten numerot laitetaan oikeaan järjestykseen. Jotta kone voisi tehdä tämän ihmisen puolesta, pitää koneelle kertoa monimutkaiset prosessit, joiden perusteella luvut laitetaan oikeaan järjestykseen. Facebookin algoritmi pyrkii tekemään juuri tätä: pistämään päivitykset siihen järjestykseen, missä me haluamme ne nähdä.

    Aivan aluksi yrityksen insinöörit pyrkivät valistuneilla arvauksillaan perustelemaan, mitä ihmiset haluavat nähdä ja mitä eivät. Tykkää-nappulan saavuttua, sillä pystyttiin arvioimaan konkreettisten lukemien avulla, mistä ihmiset sanovat tykkäävänsä. Pian kävi kuitenkin ilmi, että pelkästään tämän perusteella ei voida arvioida käyttäjien oikeita tuntemuksia. Algoritmeihin on nyt lisätty myös muut reaktiot eli kommentointi ja jakaminen. Tämäkään ei kuitenkaan vielä kerro sitä, onko ihminen oikeasti halunnut nähdä julkaisun, jota on esimerkiksi kommentoinut.

    Vuonna 2014 Facebook värväsi Knoxvillestä satoja työntekijöitä, jotka työkseen arvostelivat lukemiaan Facebook-päivityksiä. He eivät vain kertoneet, pitivätkö julkaisusta vai eivät, vaan he hyvin tarkasti analysoivat, miksi he pitivät tai eivät pitäneet, kuinka paljon he pitivät ja mitä he olisivat mieluummin lukeneet.

    Käyttäjien reaktioiden lisäksi Facebook keksi lisätä algoritmiin myös sen, kuinka kauan käyttäjät katsovat yhtä julkaisua. Ajan määrittely ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista, että voitaisiin sanoa julkaisun olevan kiinnostava, jos sitä katsotaan esimerkiksi 5 sekuntia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja taustalla saattaa olla esimerkiksi hidas nettiyhteys. Myös tämä pitää huomioida algoritmissa. Algoritmi perustuukin nyt siihen, kuinka paljon käyttäjä käyttää aikaa tiettyyn julkaisuun verrattuna muihin näkemiinsä julkaisuihin. Facebook kertoi uudistuksesta myös blogissaan. Nykyisin Facebookin koneet huomioivat myös sen, onko julkaisusta tykätty ennen vai jälkeen julkaisun lukemisen.

    Vuonna 2015 loppukesästä Knoxvillen tiimi sai kenkää ja siihen mennessä oli värvätty koko maan laajuinen tiimi, joka analysoi Facebookissa näkemiään sisältöjä hyvin tarkasti. Kesän jälkeen ryhdyttiin keräämään käyttäjäkokemuksia myös muista maista.

    Selvittäkseen, mitä ihmiset nimenomaan eivät halua nähdä, Facebook kehitti toiminnon, jolla käyttäjä voi halutessaan piilottaa julkaisun. Toiminnon käyttöä seuratessa kävi kuitenkin ilmi, että 5 % käyttäjistä teki 85 % piilotuksista, mikä vaikutti vähintään erikoiselta. Selvitettyään ilmiön taustat, yritys sai selville, että jotkin käyttäjät piilottavat kaikki julkaisut ne luettuaan, ikään kuin merkiksi itselleen, että se julkaisu on luettu.

    Jotta koneet eivät luulisi vastaavia piilotettuja julkaisuja kaikkien muidenkin käyttäjien inhokeiksi, piti algoritmiä muuttaa niin, että vastaavanlaista käytöstä ei oteta huomioon muiden käyttäjien näkemissä päivityksissä. Facebookin järjestelmäsuunnittelija Sami Tas kertoo, että algoritmeissä on huomattava määrä tällaisia pieniä huomioonotettavia asioita ja niitä lisätään koko ajan. Koska koko teknologia on hyvin monimutkainen, pitää jokainen pieni muutos testata ensin pienellä ryhmällä. Jos testistä selvitään, otetaan ominaisuus käyttöön yhä suuremmalla käyttäjäryhmällä. Tästä johtuen Facebookin uudistukset tulevat voimaan käyttäjillä eri aikoihin.

    Viimeisen puolen vuoden aikana Facebook on antanut joillekin käyttäjille mahdollisuuden osallistua testiin, jossa he pääsevät valitsemaan kahden julkaisun välillä, kumman he näkisivät mieluummin. Yritys yrittää siis koko ajan kerätä yhä enemmän ihmisten käytökseen perustuvaa dataa, jonka perusteella he voivat parantaa algoritmejä entisestään.

    Jatkuvan testaamisen lisäksi Facebookin sivulla voi nykyään myös itse päättää, kenen julkaisut haluaa nähdä ensimmäisenä tai kenen julkaisuja ei halua nähdä ollenkaan. Jatkuvaa kehitystyötä tehdään koko ajan ja seuraavana tulevat uudistukset ovat jo testattavana meren toisella puolen. Tulossa on muun muassa aihepiirin perustuvat uutisvirrat sekä uudet nappulat Tykkää-nappulan rinnalle. Uusien toimintojen avulla Facebook pystyy yhä tarkemmin arvioimaan, miten algoritmejä pitää muuttaa.

    Lue lisää »

  • 18.2.2016 Ajankohtainen

    Hakukoneoptimoinnin myyttejä #4

    Kuvilla ei ole merkitystä kotisivujen löydettävyydessä? Totta vai tarua?Ennen kaikkea sillä on merkitystä, miten kuvien tiedot on lisätty. Kaksi tärkeintä asiaa on kuvatiedoston nimi ja kotisivulle syötetty kuvan alt-teksti. Kummankin pitää sisältää ne hyvät avainsanat, mistä kuva kertoo. Ei esimerkiksi IMAG001.jpg vaan maatilamajoitus_uusikaupunki.jpg ja alt-tekstiin tieto Maatilamajoitusta Uudessakaupungissa. Vain nämä tiedot täydentämällä hakukoneet voivat ymmärtää mistä kuvassa on kyse ja tarjota tämänkin perusteella parempia sivuja tiedonhakijoille.

    Mobiilisivuja ei tarvitse vielä hoitaa kuntoon? Totta vai tarua?Tarua niin monella merkityksellä, mutta kun nyt kerran puhutaan hakukoneoptimoinnista, niin pysytään siinä aiheessa. Hubspotin testien mukaan kotisivut, joilla ei ollut mobiiliystävällistä versiota kotisivustaan, saivat noin 5 % vähemmän kävijöitä hakujen kautta. Lukuna ehkä pieni, mutta silti merkityksellinen, kun kilpaillaan kärkisijasta Googlen hakutuloksissa.

    Hakukoneoptimointi on IT-väen hommaa? Totta vai tarua?Silloin, kun oma osaaminen tekniikan suhteen ei riitä, avuksi tarvitaan myös IT-kavereita. Mutta te, yrityksessä työskentelevät, tiedätte huomattavasti IT-kavereita paremmin, mitä teidän sivuiltanne haetaan, mitä asiakkaat haluavat kuulla ja ennen kaikkea sen, miten näistä asioista tulee kirjoittaa niin, että potentiaalinen asiakas muuttuu maksavaksi asiakkaaksi.

    Lähde: http://offers.hubspot.com/seo-myths

    Miten hakukoneoptimoin kotisivut?
    Tilaa kotisivuistanne kotisivuanalyysi.Lue viikon kuluessa valmistunut raportti.Korjaa analyysillä löytyneet kohteet sivuiltanne.Valmista tuli!Ota yhteyttä ja tilaa kotisivuanalyysi (180 euroa + alv.) laine,Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloakd021bb257091e795da1801687c5f5cac').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addyd021bb257091e795da1801687c5f5cac = 'sirkku' + '@'; addyd021bb257091e795da1801687c5f5cac = addyd021bb257091e795da1801687c5f5cac + 'gmail' + '.' + 'com'; var addy_textd021bb257091e795da1801687c5f5cac = 'sirkku' + '@' + 'gmail' + '.' + 'com';document.getElementById('cloakd021bb257091e795da1801687c5f5cac').innerHTML += ''+addy_textd021bb257091e795da1801687c5f5cac+'';

    Lue lisää »

  • 16.2.2016 Ajankohtainen

    Esimerkki nettihuijauksista: Mitä voin tehdä? PÄIVITETTY 190316

    Ystäväni joutui nettihuijauksen kohteeksi ja hänen luvallaan julkaisen varoittavan esimerkin. Tarinasta on tahallaan jätetty huijauksen linkit pois.
    Miten huijaus tehtiin sähköpostilla?Ystäväni sai seuraavan sähköpostin Musiikkipalvelun nimellä, (mutta lähettäjän osoite on awesomebutterflydeals):
    Järjestelmämme mukaan et ole vielä aktivoinut 3 kuukauden Spotify
    Premium -tarjousta vain 1 euron hintaan.
    Kuten jo aikaisemmin mainittu, tarjous ei sido sinua mihinkään, ja
    sinulla on lisäksi 14 päivän peruutusoikeus. Vahvista nyt 3 kuukauden
    Spotify Premium -oikeus ennen tarjouksen umpeutumista.
    Vahvistamaton e-mail:  (tästä poistettu ystäväni osoite)
    Jos olet vahvistanut tarjouksen käyttämällä toista
    sähköpostiosoitetta, voit sivuuttaa tämän viestin.
    Ystäväni klikkasi viestissä ollutta linkkiä, vahvisti tilauksen luottokortilla ja tuli samalla tilanneeksi Weneverloseit varmuuskopiointipalvelun hintaan 49€ kuussa. Missään vaiheessa tilausta ei kerrottu kyseisestä palvelusta mitään. Kotisivut löytyvät monella kielellä, mutta ilmeisesti huijaus on tanskalainen.
    Konsultoituaan minua, ystäväni soitti oman pankkinsa korttien sulkupalveluun, ja sieltä ohjeistettiin sulkemaan kortti. Uusi kortti tulee noin viikon kuluessa.
    Facebookissakin huijataan, mm. Zaran nimissäParin viime päivän aikana Facebookissa on kiertänyt saman tyyppinen huijaus vaateliike Zaran nimissä. Julkaisussa pyydetään jakamaan kuvaa sekä tykkäämään ja kommentoimaan siihen. Huijaus ei kuitenkaan ollut tässä, vaan kuvasta löytyy linkki, jota klikkaamalla aukeaa lomake, johon syötetään omat yhteystiedot. Lomakkeen täyttämällä tulee tilanneeksi 49€ kuukaudessa, en edes tiedä mitä. Tilaus pitäisi perua viiden päivän sisällä, mutta sen toimivuudesta ei ole mitään takeita. Lisää Zaran nimissä tehdystä huijauksesta esim. Voicen sivulla. Tarkkana saa olla siis myös Facebookissa!
    Miten toimin, jos minua on huijattu netissä?Kuoleta luottokortti. Se onnistuu soittamalla oman pankkisi sulkupalveluun.Jos kyseessä on tilaus, peru se.Jos olet tilannut konkreettista tavaraa, joka ei ikinä saavu, voit hakea rahoja takaisin Luottokunnalta (nykyisen Nets). Tämä edellyttää rikosilmoituksen tekemistä. Jos huijauksen tekijä on suomalainen, voi asiasta tehdä rikosilmoituksen.Jos tekijä on Suomen ulkopuolelta, mutta EU:sta, voit tehdä valituksen Euroopan kuluttajakeskukseen PÄIVITETTY: Esimerkkitapauksessa ei riittänyt, että luottokortti oltiin kuoletettu. Kyseessä on jatkuva kauppa, jota ei makseta suoraan luottokortilta. Rahoitusyhtiön kautta tuli siis edelleen laskut. Asiasta pitää tehdä rikosilmoitus, reklamoida laskusta ja lähettää rikosilmoitus, reklamaatio sekä kopio laskusta rahoitusyhtiölle ja pyytää laskutustoiminnan jäädyttämistä. Prosessi tulee kestämään pari kuukautta. Alla vielä aiemmat ohjeet, joista siis kannattaa nyt huomioida se, että rikosilmoitus kannattaa tehdä, vaikkei se poliisin toimesta johtaisikaan toimiin ja pelkkä kortin kuolettaminen ei riitä.

    Kysyin rikosilmoituksen tekemisestä poliisilta ja yleinen linja on se, että ilmoituksen voi tehdä ulkomaisestakin huijauksesta, mutta niitä ei tutkita. Tutkimiseen tarvittaisiin aina virka-apua alkuperäisestä maasta ja käytännössä tämä veisi liikaa resursseja. Jos kyse on suurista summista, asia on tietenkin toisin. Luottokunnalta rahojen takaisin saaminen edellyttää kuitenkin rikosilmoituksen tekemistä.
    Tilauksen peruminen ei yleensä johda huijaajan puolelta toivottuun tulokseen, joten se on usein turhaa, mutta kannattaa silti tehdä. Luottokortin kuolettaminen varmistaa, että rahaa ei jatkossa voida tililtänne veloittaa tai luottokorttinne tietoja ei voida hyödyntää muualla. HUOM! Laskut voivat silti edelleen tulla ja se vaatii yllämainittuja toimenpitetä. Ottakaa siis yhteys omaan pankkiinne.
    Miten tunnistan ja vältän nettihuijauksen?Jos tarjous kuulostaa liian hyvältä, se todennäköisesti onkin sitä.Sähköpostin lähettäjän nimeksi voi syöttää mitä tahansa. Älä luota siihen.Tarkista, mistä osoitteesta sähköposti on tullut. Jos osoite ei ole tunnettu, älä luota siihen.Tilaa maksuton kuukauden kokeilu! tai Tilaa maksutta hampaiden valkaisukynä! tyyppiset viestit tarkoittavat lähes aina huijausta.Jos sähköposti sisältää linkkejä, lue tarkasti mitä linkeissä lukee. Jos osoite ei ole luotettava, älä klikkaa.Jos olet kuitenkin jo avannut linkin, tarkastele sivua ja googlaa yritys/toimija. Luotettavista toimijoista löytyy paljon tietoa, huijareista taas yleensä keskusteluja, joissa muita on jo huijattu.Älä luota mihinkään mitä et tunne! Kysy ystäviltä ja tutuilta, tuntevatko he tällaista. Yleensä joku on tarpeeksi valpas tunnistamaan huijauksen.Älä anna luottokorttisi tietoja, jos et ole sataprosenttisen varma, kenelle rahat ovat menossa.
    Tämän kirjoituksen esimerkissä tapaus olisi paljastunut huijaukseksi tarkastelemalla lähettäjän sähköpostiosoitetta sekä viestistä löytyvää linkkiä, jotka molemmat olivat niin sanotusti hölynpölyä.
    Yleinen huijausYstävääni kohdannut huijaus on varsin yleinen. Hakemalla Googlesta tietoa hakusanalla ”weneverloseit” löytyy keskusteluja, joissa muut saman huijauksen kohteeksi joutuneet kertovat omista kokemuksistaan. Ystäväni ei siis suinkaan ole ainut, joka on langennut ansaan. Keskusteluissa on mainittu, että osa on perunut tilauksen ja osa kuolettanut luottokortin.
    Lisää tietoa nettihuijauksista löytyy:Poliisin sivuilla Huijauksen monet muodot https://www.poliisi.fi/rikokset/huijaukset Kilpailu- ja kuluttajavirasto Opi tunnistamaan huijaus http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Ostaminen-myyminen-ja-sopimukset/huijaukset/Kilpailu- ja kuluttajavirasto  Verkkokauppahuijaus http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Ostaminen-myyminen-ja-sopimukset/huijaukset/verkkokauppahuijaus/Kuluttajaliitto Valppaana verkossa http://www.kuluttajaliitto.fi/teemat/kuluttajan_talous/hankkeet_ja_materiaalit/ostospuntari/valppaana_verkkokaupassaKuluttajaliiton Turvallinen maksaminen netissä http://www.kuluttajaliitto.fi/teemat/kuluttajan_talous/hankkeet_ja_materiaalit/ostospuntari/verkkomaksajan_muistilista

    Lue lisää »

  • 16.2.2016 Ajankohtainen

    Hakukoneoptimoinnin myyttejä #3

    Mitä enemmän sivuja kotisivuilla, sen parempi? Totta vai tarua?Täyttä tarua. Sivujen määrää tärkeämpää on keskittyä luomaan todellista, laadukasta sisältöä. Sellaista, mitä ihmiset haluavat lukea ja mitä he siksi myös etsivät.
    Hakukoneet eivät välitä siitä, miten ihmiset käyttävät kotisivuja? Totta vai tarua?Google on panostanut yhä enemmän siihen, että se pystyy arvioimaan mitä kotisivuilla tapahtuu, kun asiakas saapuu sinne. Mitä nopeammin sivut latautuvat, mitä pidempään ihmiset sivulla viihtyvät, mitä alemmas he sivua rullaavat ja mitä useamman sivun he käyvät lukemassa, sen parempi. Google siis arvostaa sivuja, joiden parissa myös ihmiset viihtyvät. Siksi on tärkeää keskittyä sisällön lisäksi kotisivujen toimivuuteen.
    Yrityksen sijainnilla ei ole merkitystä Googlen haussa? Totta vai tarua?Koska Google kehittää koko ajan yhtä sun toista palvelussaan, on myös sijainnin merkitystä nyt korostettu. Lisäämällä yrityksen tiedot Google my Business –palveluun voi merkittävästi hyötyä ja asiakkaat löytävät teidät entistäkin paremmin. (Jos yritys on aiemmin jo lisätty Google Places –palveluun, tämä asia on hoidossa. Nykyisen palvelun avulla yritys pystyy päivittämään tietojaan vielä monipuolisemmin.)
    Kaikki linkit kotisivuille ovat hyvästä? Totta vai tarua?Silloin tällöin yritys saattaa ajautua tilanteeseen, jossa toinen yritys yrittää tahallaan vahingoittaa toisen yrityksen kotisivujen löydettävyyttä. Yksi keino moiseen hömpötykseen on saada kilpailevan yrityksen sivulle linkkejä kyseenalaisilta sivuilta. Yrityksen sivulle tulevat huonot linkit voivat Googlen silmissä saada sivut huonoon valoon, eikä niitä löydykään enää entiseen malliin. Paras tapa hoitaa asia on pyytää linkittävää sivua (esim. pornosivu) poistamaan linkki. Jos (ja kun) tämä ei toimi, voidaan pyytää Googlea hylkäämään linkit, jolloin ongelma poistuu. Palvelun löytää googlaamalla disavow links.

    Vielä neljäs ja viimeinen tarina optimoinnin myyteistä tulossa. Stay tuned!
    Lähde: http://offers.hubspot.com/seo-myths 

    Lue lisää »

  • 12.2.2016 Ajankohtainen

    Hakukoneoptimoinnin myyttejä #2

    Meta descriptionilla on iso vaikutus hakutuloksiin? Totta vai tarua.Kuten edellisessä hakukoneoptimoinnin myyttejä kirjoituksessa todettiin, Googlen Rank ei ole kaikki kaikessa eikä sijoitus hakutulosten kärkeen takaa asiakkaita. Meta description ei vaikuta sijoitukseen hakutuloksissa, se on totta. Mutta se vaikuttaa siihen, että klikataanko hakutuloksista juuri teidän sivunne auki.
    Paljon haetut avainsanat perusmuodossa tuo paljon kävijöitä sivuille? Totta vai tarua?Google on kehittänyt koko ajan parempaa tekoälyä, jonka avulla se pyrkii tulkitsemaan, mitä asiakkaat hakevat. Google yrittää esimerkiksi päätellä sanojen synonyymeja ja etsii tekstistä asiakkaan kirjoittaman hakusanan lisäksi näitä synonyymeja. Enää ei ole siis yhtä tärkeää viljellä yhtä tärkeää hakusanaa pitkin kirjoitusta vaan nyt on suositeltavaa kirjoittaa tekstiä ihan oikeasti asiakkaita varten. Monipuolista kieltä, mitä on myös mukava lukea.
    Tähän liittyy myös niin sanottu ”Stuffing” eli se, kun tekstiin tungetaan väkisin hyviä avainsanoja, jotta ne saadaan toistumaan mahdollisimman monta kertaa sivulla. Google on jopa kieltänyt tämän ohjesäännöissään ja näin ollen ei myöskään arvosta sivuja, jotka näin tekevät.
    H1-tag otsikossa on ainoa oikea ja paras ratkaisu? Totta vai tarua?Totta on se, että otsikossa tulee yhä edelleen olla hyvin tiivistettynä se, mistä sivulla tullaan puhumaan. Tämä palvelee sekä hakukoneita että lukijoita. Sen sijaan enää ei ole merkitystä sillä, onko otsikko nimenomaan H1, H2 tai jotain muuta. Hurraa! Vapaammat kädet visuaalisen suunnittelun suhteen.
    Mitä enemmän sivulla on sisältöä, sen parempi? Totta vai tarua?
    Ei ole olemassa yksinkertaista määritystä, kuinka paljon sisältöä on tarpeeksi. Kotisivun tarkoitus on kuitenkin palvella asiakkaita, joten sivulta tulee löytyä vähintään tiedot: keitä te olette, mitä te teette ja mitä asiakkaan nyt pitäisi tehdä. Jos ei sivulla ole mitään sisältöä, mitä asiakas hakee, ei hän voi sivua tietenkään löytää. Jos taas sivulla on kirjoitettu juuri ne asiat ja vastaukset, mitä asiakas hakee, on sisältöä tarpeeksi.
    Jää kuulolle! Lisää myyttejä tiedossa.
    Lähde: http://offers.hubspot.com/seo-myths 

    Lue lisää »

  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description