Ajankohtaista

  • 23.5.2018 Ajankohtainen

    Kun saarnaaminen ei auta – Yksinkertaisia tapoja kehittää matkailua kestävään suuntaan

    Pienin askelin kohti kestävämpää matkailuaKirjoittanut Henna Konu*
    Olemme viime viikkoina lukeneet huolestuttavia uutisia matkailun aiheuttamista päästöistä ja vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Vaikutukset on osoitettu huomattavasti suuremmiksi kuin aiemmin on luultu, mutta matkailun ennustetaan kuitenkin kasvavan myös jatkossa kiihtyvällä nopeudella. Vaikutukset matkakohteisiin ovat myös suuria ja esimerkiksi Alppien alueella keskustelu kävi vilkkaana ilmaston lämpenemisen tuomien vaikutusten ympärillä. Miten matkailun aiheuttamia päästöjä voitaisiin siis vähentää?

    Vastuu asiasta pitäisi käytännössä olla kolmella eri taholla: yrityksillä, poliittisilla päättäjillä sekä kuluttajilla eli meillä matkailijoilla. Käytännössä päästöjen pitäminen aisoissa ja ilmastosopimuksen rajoissa pysymiseen vaadittaisiin siis sitä, että ihmiset matkustaisivat viisi prosenttia vähemmän kuin tällä hetkellä. Tämä ei tosin näytä kovin realistiselta, kuten ei myöskään se, että poliittisella taholla määrättäisiin uusia ja huomattavasti korkeampia veroja, jotka olisivat sidoksissa hiilidioksidipäästöihin. Melko epätodennäköistä on myöskin se, että lentoyhtiöt aktiivisesti osallistuisivat kampanjointiin matkailun vähentämiseksi. Kenen siis tulisi ottaa vastuu matkailun kestävyydestä ja miten päästöjä voidaan konkreettisesti vähentää?
    Matkailijoiden kestävät arvot näkyvät harvoin matkustuskäyttäytymisessäYllä mainitut kestävän matkailun teemat olivat vahvasti myös esillä Tourism Naturally -konferenssissa Itävallan Kaprunissa. Konferenssin toinen pääpuhujista, professori Sara Dolnicar, nosti esille edellä mainittuja haasteita ja totesi myös, että lyhyellä aikavälillä suurin osa muutoksista tulisi saada aikaan matkailijoiden käyttäytymistä muuttamalla. Ongelmana kuitenkin on se, että ihmiset eivät oikeasti käyttäydy matkailijoina kestävällä tavalla, vaikka he omaisivat vahvat kestävyyteen liittyvät arvot. Asioita pidetään tärkeinä, mutta helppous, halpuus ja hauskanpito menevät aina edelle – onhan matkailu elämysten hakemista. Tämä havaittiin esimerkiksi tutkimuksessa, jossa selvitettiin ympäristöjärjestöissä mukana olevien ihmisten matkustuskäyttäytymistä. Eli vaikka ihmisillä on tietämystä matkailun tuomista haitoista, jotka ovat ristiriidoissa ihmisten arvojen kanssa, se ei ole tarpeeksi vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen matkailijoina. Matkailututkimuksessa tämä on nostanut esille myös haasteita, sillä perinteiset käyttäytymistä selittävät teoriat eivät oikeasti selitä matkailijoiden käyttäytymistä.
    Kestävyyden saarnaamisesta hienovaraiseen suuntaamiseen kohti vaikuttavia tekojaJos järkipuhe ja matkailijoiden tietämys eivät riitä saamaan aikaan muutosta käyttäytymisessä, niin mikä tekee?
    Koska on huomattu, että saarnaaminen ei auta asiaa, Dolnicar nosti esille, että matkailijoihin voisi sen sijasta koettaa vaikuttaa kahdella tavalla: ”tönäisemällä hienovaraisesti oikeaan suuntaan” (nudging) tai korostamalla matkailijoiden saamaa hyötyä ja hauskuutta. Hän antoi esimerkkejä useammasta eri tapauksesta, jossa matkailijoiden käyttäytymiseen pyrittiin vaikuttamaan ilman kestävyydestä ”paasaamista”. Yhtenä esimerkkinä oli ruokajätteen vähentäminen hotelleissa:
    Hotellilla on huomattu, että ruokajätettä buffet-tyyppisestä ruokailusta tulee todella paljon. Ruokajäte aiheuttaa huomattavia päästöjä (metaanipäästöt). Kokeilun tavoitteena oli saada matkailijat ottamaan vähemmän ruokaa, jotta ruokahävikki olisi myös pienempi. Matkailijoista kuitenkin moni koki, että ruuan hakeminen useamman kerran oli jotain, mitä piti hävetä. Ravintolassa päädyttiin testaamaan sitä, että lautaskokoa pienennettiin jonkin verran ja buffettiin laitettiin kyltti, jossa toivotettiin asiakkaille hyvää ruokailua ja sanottiin heidän olevan tervetulleita hakemaan ruokaa niin usein kuin he haluavat. Tällä tavalla ruuan hakeminen buffetista useamman kerran tehtiin sosiaalisesti hyväksyttävämmäksi, mikä osaltaan vaikutti asiakkaiden asenteisiin siitä, ettei ruokaa tarvitse hamstrata lautaselle kerrallaan järjettömiä määriä. Kokeilu vaikutti siihen, että hotellin ravintolan ruokajätteen määrä väheni huomattavasti (pienentämällä lautasen halkaisijaa sentillä ruokajätteen määrä pieneni seitsemän prosenttia.
    Pienistä puroista kertyy isoja meriä, myös kestävyydessä
    Pieniä asioita, joilla voi edistää matkailun kestävyyttäMatkailijoiden käyttäytymiseen pystytään siis vaikuttamaan pienillä asioilla, mutta näillä asioilla on suuri merkitys loppujen lopuksi laajemmassa mittakaavassa. Monille matkailijoille matkailu ei ole normaalia elämää ja näin ollen matkalla käyttäydytään ja kulutetaan usein eri tavalla kuin normaalissa arjessa. Matkailijat eivät kuitenkaan halua, että heille saarnataan lomansa aikana. Suurempi vaikutus käyttäytymisen muuttamiseen on suunnata toimenpiteet sosiaalisiin normeihin. Hienovaraisella käyttäytymisen ohjaamisella voidaan saada aikaan suuriakin muutoksia ja vaikutuksia. Keinoja voivat olla mm. infrastruktuurin muutokset (esim. lautaskoon pienentäminen), vaihtoehtojen muuttaminen (esim. paperiservetin käyttö puuvillaisen sijaan) tai mielihyvän lisääminen (esim. juomakupongin tarjoaminen asiakkaille, jotka ovat valmiita jättämään yhden huoneen siivouskerran väliin).Kaiken kaikkiaan, muutoksen on lähdettävä jostain. Loppujen lopuksi pienillä muutoksilla voi olla iso merkitys. Tämän tiedon jälkeen päädyin myös itse valitsemaan noutopöydässä pienemmän lautasen ruokaa hakiessani.

    Kuvat: Henna Konu.Lähteet: Lenzen, M., Sun, Y.-Y., Faturay, F., Ting, Y.-P., Geschke, A. & Malik, A. (2018). The carbon footprint of global tourism, Nature Climate Change, doi:10.1038/s41558-018-0141-x-
    Kallbekken, S. & Sælen, H. (2013). ‘Nudging’ hotel guests to reduce food waste as a win–win environmental measure, Economics Letters, 119(3), 325-327.
    *Henna Konu on yliopistotutkija Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella. Henna on erikoistunut luonto- ja hyvinvointimatkailuun sekä asiakaskokemuksen kehittämiseen. Hän toimii myös opettajana Tourism Marketing and Management -maisteriohjelmassa www.uef.fi/tmm henna.konu[at]uef.fi.

    Lue lisää »

  • 7.5.2018 Ajankohtainen

    Miten UEF:n matkailuliiketoiminnan maisteriohjelmassa tehdään yhteistyötä matkailualan kanssa?

    Kirjoittanut Juho Pesonen*

    Syksyllä 2017 alkoi Joensuussa Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen kansainvälinen matkailuliiketoiminnan maisteriohjelma. Meillä aloitti 20 opiskelijaa englanniksi matkansa kohti kauppatieteiden maisterin tutkintoa ja asiantuntijaosaamista matkailuliiketoiminnan kehittämisessä.

    Meidän opetusfilosofiassa tekemällä oppiminen on ollut ihan alusta lähtien keskeisessä osassa. Tämän takia olemmekin aktiivisesti pyrkineet hyödyntämään yhteistyön mahdollisuuksia matkailutoimialan kanssa oman osaamisen testaamiseksi ja hyödyntämiseksi. On kyllä ollut aivan käsittämätön ilo huomata, miten moni yritys, matkakohde, kunta ja henkilö on lähtenyt mukaan kehittymään meidän kanssa. Olemme tehneet yhteistyötä eri tasoilla ja tavoilla jo nyt ensimmäisen vuoden aikana lukemattomien kumppaneiden kanssa. Näitä ovat olleet mm. Joensuun, Rautalammen, Konneveden ja Kontiolahden kunnat, alueelliset matkailuorganisaatiot Pohjois-Karjalassa, Saimaalla, Ylläksellä, Kuopiossa, Visit Finland, sekä yritykset ja muut organisaatiot kuten Koripallomuseo, Feel the Nature, B&B Pinus, Rauhalahti, Hotelli Arthur, Viking Line, Ampumahiihdon Maailmancup, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Puijo Areena, SMT, SaimaaLife, Lapland Hotels, Retkipaikka, PKO, Työ- ja elinkeinoministeriö, ja monet muut. Kiitoksia jo tässä vaiheessa kaikille yhteistyökumppaneille, tästä on hyvä jatkaa!

    TMM tutustumassa Murtovaaran Talomuseoon
    Olenkin koonnut yhteen nyt ne tavat, millä olemme tehneet yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Meidän yhteistyömahdollisuudet voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan:

    1) KurssityötUseille meidän opintojaksoilla on tehty kurssitöitä, joilla on ratkaistu yrityksille ajankohtaisia ongelmia ja kehitetty liiketoimintaa. Esimerkiksi Information Technology in Tourism Business -opintojaksolla on tehty benchmarkkaustutkimusta kilpailijoiden välillä. Mikäli sinulla on johonkin meidän opintojaksojen aihepiiriin liittyvä liiketoimintaongelma tai kehityskohde, keskustelemme mielellämme sen ratkaisemisesta osana opintojaksojamme. Opintojaksomme ovat:

    Introduction to Tourism Marketing and Management
    Destination Marketing
    Destination Management
    Information Technology in Tourism Business
    Experience Design
    Tourist Behavior
    Profitable Tourism Business
    Practical Tourism Research
    Current Research in Tourism
    Lisätietoja opintojaksoista ja niiden sisällöistä verkkosivuilta http://www.uef.fi/en/web/tmm/courses

    2) Kustomoidut opintojaksotOlemme rakentaneet lisäksi Tourism Business Case Studies opintojakson, jonka sisällön voimme muokata sopivaksi opiskelijoidemme oppimisen näkökulmasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suunnittelemme opintojaksolle sisällöt yhteistyökumppaneiden kanssa. Hienona esimerkkinä tästä oli yhteistyömme Etelä-Konneveden alueen kanssa. Autoimme paikallisen matkailuprojektin henkilöstöä järjestämään kaksipäiväisen luontomatkailuseminaarin alueen yrittäjille ja toimijoille. Opiskelijamme teki alkutila-analyysin alueesta kansainvälisten ja kotimaisten matkailijoiden näkökulmista ja esittivät kehitysehdotuksia. Tämän lisäksi opiskelijat työskentelivät alueen yritysten kanssa, tehden heidän liiketoiminnan kehittämiseksi suunnitellun oppimistehtävän. Paikalliset toimijat maksoivat opiskelijoidemme ja henkilökunnan matkat ja majoitukset ja me tarjosimme vastineeksi oman osaamisemme. Käytännössä pystymme suunnittelemaan tällaiset opintojaksot yhteistyökumppaneidemme tarpeisiin sopiviksi hyvinkin joustavasti, kunhan ne tukevat opiskelijoidemme osaamisen kehittymistä. Toivoisimme, että tämän opintojakson pystyisi suorittamaan englanniksi.

    3) GraduyhteistyöNyt ensimmäiset opiskelijamme ovat aloittaneet graduprosessinsa. Gradu on fokusoitunut tutkimustyö, joka lisää ymmärrystämme matkailuliiketoiminnasta. Pyrimme toteuttamaan graduja myös yhteistyökumppaneidemme kanssa, mikäli aihepiiri ja tutkimusongelma ovat meille sopivia. Erityisesti erilaiset selvitystehtävät, tutkimukset ja kehittämistyöt ovat meille mahdollisesti sopivia aiheita graduun. Yhteistyökumppanimme voivat tarjota esimerkiksi tukea ja mahdollisuuksia tutkimusaineiston keräämiseen aiheen lisäksi.

    Uusia kumppaneitaPääsääntöisesti etsimme mukaamme yrityksiä, jotka työskentelevät ohjelman neljän pääaihepiirin parissa. Näitä ovat kestävä matkailu, luonto- ja hyvinvointimatkailu sekä matkailuteknologia. Lisäksi olemme muutenkin varsin joustavia yhteistyön suhteen ja pääasiassa meille on meidän opiskelijoiden osaamisen ja matkailualan kehittyminen. Mikäli yhteistyö kiinnostaa, ota yhteyttä juho.pesonen[at]uef.fi ja käydään läpi eri mahdollisuuksia.

    * Kirjoittaja on digitaalisen matkailuliiketoiminnan tutkimuspäällikkö Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella (www.uef.fi/mot) ja kansainvälisen Tourism Marketing and Management -maisteriohjelman (www.uef.fi/tmm) ohjaaja. Lisää Juhon ajatuksia voi lukea osoitteesta www.juhopesonen.com.

    Lue lisää »

  • 20.3.2018 Ajankohtainen

    Mitä matkailun kasvu tarkoittaa Suomelle ja matkailualalle?

    Kirjoittanut Juho Pesonen*

    Matkailuala merkittävässä kasvussaEi taida nykyään mennä viikkoakaan, ettei matkailualalta kuuluisi jotain hyviä uutisia. Ympäri Suomen etenkin kansainvälisten matkailijoiden määrät ovat nousussa. Vuonna 2017 kansainvälisten matkailijoiden määrä kasvoi miljoonalla yöpymisellä 6,7 miljoonaan ja matkailijat jättivät Suomeen 2,6 miljardia euroa. Nämä ovat erittäin merkittäviä lukuja kansantalouden kannalta ja matkailu on tällä hetkellä kovassa nosteessa Suomessa. Etenkin 100-vuotisjuhlien ansiosta Suomi sai näkyvyyttä ympäri maailman ja sitä on osattu myös hyödyntää matkailumarkkinoinnissa. Kaiken kaikkiaan matkailulla pyyhkii nyt hyvin, etenkin pääkaupunkiseudulla ja Lapissa, mutta myös muualla Suomessa. Mitä tämä kasvu nyt sitten käytännössä tarkoittaa Suomen ja matkailualan tulevaisuuden kannalta? Tässä kahdeksan päivänpolttavaa aihepiiriä, lisää voi ehdottaa vaikka kommenteissa.

    1) KestävyysJuuri nyt on niin Visit Finlandin, alueorganisaatioiden kuin matkailuyritystenkin aika investoida merkittävästi matkailun kestävään kasvuun. Nopean kasvun aikoina on houkutus investoida kapasiteettiin mahdollisimman pikaisesti vastaamaan kasvanutta kysyntää. Tämä voi kuitenkin pitemmän päälle kostautua, kun kysynnän vähetessä joudutaan käydä myymään kapasiteettia halvalla. Kysynnän väheneminen ei ehkä juuri nyt ole ajankohtaista, mutta taloussuhdanteen vaihtelevat.

    Mikäli maailmantalous kestää, kiinalaisten matkailijoiden määrissä ollaan vasta ihan alussa. Kiinalaiset rikastuvat ja yhä useammilla on mahdollisuuksia matkustaa. Samoin Venäjän markkinat ovat nosteessa öljyn hinnan noustessa. Intiakin on suuri kysymysmerkki, voimme olla todistamassa nyt vasta todellisen massamatkailun alkua. Nyt pitääkin esittää kysymys, haluammeko olla massamatkailukohde vai eksklusiivinen ja eksoottinen matkakohde? Erityisesti kysymys siitä, miten matkailua kehitetään tulevaisuuden kansalliseen matkailuvisioon pääsemiseksi, on tärkeä. Mikä on tämä meidän yhteinen visio ylipäätänsä?

    Vaikka nyt puhutaankin kansainvälisestä matkailusta paljon, ei pitäisi unohtaa kotimaisia matkailijoita. Monin paikoin etenkin Lapista etelään kotimaiset matkailijat muodostavat sen selkärangan, mille monen matkailuyrityksen liiketoiminta perustuu. Erityisesti lähimarkkinoihin olisi kiinnitettävä huomiota matkailumarkkinoinnissa. Laaja palveluntarjonta kotimaisille matkailijoille mahdollistaa myös ulkomaalaisten paremman palvelemisen.

    Vaikka monesti puhutaan sosiaalisesta, taloudellisesta ja ekologisesta kestävyydestä ja niiden tasapainosta, tulisi erityistä huomiota kiinnittää hiilijalanjälkeen ja ilmastonmuutokseen. Pystyisimmekö kehittämään Suomesta matkailun kannalta hiilineutraalin maan ja näyttää mallia muulle maailmalle, että se on mahdollista?

    Meillä on Suomessa todella vähän suuria matkailuyrityksiä, mutta pieniä- ja keskisuuria senkin edestä. Meidän pitää huolehtia siitä, että kansainväliset suuryritykset eivät imaise Suomen matkailueroja omiin taskuihin, vaan että paikalliset yritykset ja yhteisöt hyötyvät matkailun kasvusta. Suomen matkailua pitää brändätä persoonalliseksi, paikalliseksi ja aidoksi.

    Lähimatkailua maaseudulla
    2) Ulkomaiset investoinnitKun matkailuala kasvaa, se houkuttaa myös ulkomaalaisia investointeja. Investoinnit taas vetävät perässään lisää matkailijoita, jotka taas houkuttelevat lisää investointeja. Ilman tietoa kasvusta ei matkailualalle kannata investoida. Nyt kun kasvua Suomessa on, niin todennäköisesti lisää ulkomaalaista rahaa alkaa virrata matkailuun. Ulkomaalainen raha itsessään ei ole paha asia vaan parhaassa tapauksessa mahdollistavat alan määrätietoisen kehittämisen. Kuitenkin esimerkiksi Pietarissa kiinalaiset sijoittajat ovat ostaneet paljon matkailualan yrityksiä ja kauppoja, ja joitain kiinalaisia matkailijaryhmiä kierrätetään vain kiinalaisten omistamissa yrityksissä. Tällöin paikalliset eivät pääse matkailutuloista hyötymään.

    Ulkomaalaisten investointien tulisi sopia Suomen maabrändin edistämiseen sekä mahdollistaa jatkossa suomalaisten työllistyminen. Lisäksi pitäisi pystyä myös vaikuttamaan asiakaskokemuksen laatuun, vaikka käytännön työkalut tähän ovat varsin vähäiset. Koska minkä takia matkailua on olemassa, jos ei matkailijan ja paikallisten hyväksi?

    3) Yhä kiinnostavampi ala ja johtaminen matkailuyrityksissäPositiivinen uutisointi matkailualasta nostaa todennäköisesti myös alan kiinnostavuutta opiskelu- ja työskentelymahdollisuutena. Olisikin tärkeää, että ala myös vastaisi tähän kiinnostukseen. Matkailu on elämystaloutta parhaimmillaan ja sen pitäisi olla elämys myös työntekijöille. Mikäli matkailu leimautuu osa-aikaiseksi matalapalkka-alaksi, mahdollisuudet houkutella laadukasta työvoimaa pienenevät. Laadukkaat työntekijät ovat kuitenkin elinehto asiakaskokemuksen laadulle. Monet matkailuelämykset syntyvät vuorovaikutustilanteissa matkailijan ja työntekijän välillä ja työntekijöiden sitoutuneisuus, innostuneisuus ja ylpeys omasta työstään osaamisen lisäksi ratkaisevat sen, minkälaisia elämyksiä pystymme matkailijoille tuottamaan.
    Mikäli ala pystyy tarjoamaan paremmat mahdollisuudet elämyksille, uskoisin, että myös suomalaiset olisivat valmiita hyödyntämään matkailupalveluita kasvavassa määrin. Tämä taas voisi helpottaa esimerkiksi ympärivuotisuuden aiheuttamiin ongelmiin etenkin lähimarkkinoiden kautta. Uusi asiakaskokemukseen ja työntekijäkokemukseen keskittyvä johtamistyyli vaatii paljon muutoksia matkailualan johtajilta ja etenkin moderniin johtamiskoulutukseen pitäisi Suomen matkailun kehittämisessä panostaa enemmän. Suurin osa esimerkiksi digitalisaation haasteista on ensi sijassa johtamiskysymyksiä.
    4) Yhä useampi suomalainen matkakohde nousee kartalleKun Lappi ja pääkaupunkiseutu alkavat olla täynnä, alkavat matkailijat ja matkanjärjestäjät tarkastella muita vaihtoehtoja. Suomi kiinnostaa matkailijoita nyt isompana kattobrändinä ja pystymme tarjoamaan itse asiassa 16 täysin erilaista matkailuelämystä yhdessä maassa. Meillä on neljä erilaista matkailualuetta ja jokaisella alueella on vähintään neljä erilaista vuodenaikaa. Tämä tarjoaa laajat mahdollisuudet luoda asiakasuskollisuutta Suomea kohtaan ja tarjota matkailijoille aina vain uusia Suomi-elämyksiä. Meillä on myös tämän kautta paljon mahdollisuuksia kehittää ympärivuotisuutta. Lappi ja etenkin pääkaupunkiseutu tulisi nähdä liikenteen lähteinä muille alueille ja esimerkiksi Visit finlandin StopOver Finland ja MyStay ovat tärkeitä työkaluja matkailijavirtojen jakamiseen ympäri Suomea. Voi hyvinkin olla, että Järvi-Suomi on seuraava Lappi; koskaan ennen ei ole ollut parempia mahdollisuuksia kuin nyt.

    5) AsiakastyytyväisyysKoskaan ennen ei asiakastyytyväisyys ole ollut niin tärkeässä roolissa matkailussa kuin mitä se on nyt. Sosiaalisen median aikakaudella matkailijat ovat tärkeä markkinointielementti. Monella matkailijalla on paljon vaikutusmahdollisuuksia muihin matkailijoihin arvostelujen ja sosiaalisen median päivitysten kautta. Tämä vaatii kuitenkin yleensä kriittisen massan ja selvän asiakasarvolupauksen. Kun tämä asiakasarvolupaus ja sen ilmentymät alkavat toistua sosiaalisessa mediassa riittävän usein, riittää se herättämään ihmisten kiinnostuksen matkakohdetta kohtaan. Näin on käynyt esimerkiksi Lapin safari-palveluiden ja revontulien kanssa.

    Tyytyväisemmät asiakkaat suosittelevat matkakohdetta muille, kirjoittavat positiivisia arvosteluita ja ovat todennäköisempiä palaamaan kuin tyytymättömän asiakkaat. Matkailuelinkeinon pitäisikin nyt olla herkkänä asiakaskokemuksen kehittämisen suhteen. Tarvitsemme kansalliset, alueelliset ja yrityskohtaiset ja mieluiten reaaliaikaiset mittarit asiakastyytyväisyyden johtamiseksi Suomen matkailukentässä.

    6) YhteistyöKaikessa modernissa matkailuliiketoiminnassa ja kehittämisessä korostuu eri toimijoiden välinen yhteistyö. Arvo luodaan verkostoissa, ei siiloissa. Jakaminen on välittämistä, sharing is caring. Työskentelemme kaikki tehdäksemme Suomesta paremman paikan asua ja yrittää. Matkailijat eivät välitä kunta- tai maakuntarajoista tai yrittäjien erimielisyyksien historiasta. Matkailijat haluavat tehdä, kokea ja nähdä riippumatta siitä, minkälaiset organisaatiorajat heidän palveluidensa taustalla on. 
    Yhteistyö mahdollistaa käytännössä asiakaskokemuksen parantamisen. Jos omat mökit on täynnä tai omat kajakit käytössä, ohjataan matkailijat sinne, mistä hän saa palvelua, vaikka sitten tulot menisivätkin naapurin taskuun. Vastineeksi taas naapuri saattaa tulevaisuudessa ohjata omat asiakkaansa vastavuoroisesti takaisin. Asiakaskokemuksen kehittäminen vaatii monipuolista yhteistyötä erilaisten ja eri asemissa olevien toimijoiden välillä. Tässä yhteistyössä ytimenä ei ole se, mitä minä saan tai mitä naapuri saa, vaan mitä asiakas saa. Tällä tavalla, pitkällä aikavälillä, aivan kaikki hyötyvät.
    7) DigitalisaatioDigitalisaatiosta matkailussa on jo niin itsestäänselvyys, että mietin, kannattaako sitä tuoda esille ollenkaan. Digitaalisuus on rakennettu jo niin syvälle matkailutuotteeseen ja matkailukokemukseen. Aihepiiri kuitenkin muuttuu valtavaa kyytiä. Juuri kun on päässyt siihen pisteeseen, että jutut on suurin piirtein hanskassa, seuraava iso juttu tulee. Tällä hetkellä se tuntuu olevan alustatalous ja etenkin sen mahdollistama dataliiketoiminta, mukaan lukien tekoälysovellukset ja avoimen datan luomat mahdollisuudet. Digitalisaatiohan tarkoittaa käytännössä sitä, että digitaalista teknologiaa hyödyntämällä on mahdollista joko 1) parantaa asiakaskokemusta 2) tehdä nykyisestä toiminnasta tehokkaampaa tai 3) kehitellä täysin uusia liiketoimintamalleja ja -mahdollisuuksia. Alustatalous liittyy vahvasti näistä kolmanteen.
    Digitalisaatio vaatii tietynlaisen asenteen. Pitää hyväksyä, että muutos on jatkuvaa eikä sitä voi tai pidä vastustaa. Siihen pitää kuitenkin suhtautua kriittisesti ja ymmärtää omaa liiketoimintaa ja miten teknologiaa voi siinä hyödyntää. Ilman liiketaloudellista ymmärrystä digitalisaatiosta ei saa sen potentiaalia irti. Esimerkiksi Airbnb tarjoaa suomalaisen maaseutumatkailun kehittämiseen mahtavan alustan, mutta sen hyödyntäminen on maaseutualueilla vielä vähäistä. 
    Digitalisaatiossa ei niinkään ole kyse teknologiasta, vaan ihmisistä, jotka sitä käyttävät ja hyödyntävät. Millainen on teknolgian rooli yrityskulttuurissa? Kannustetaanko ja mahdollistetaanko työntekijöille oman toimenkuvan kehittäminen teknologian avulla? Kuten aiemmin totesin, digitalisaatio on enemmän johtamiskysymys kuin osaamiskysymys. Kuka tahansa voi opetella jopa varsin itsenäisesti hyödyntämään erilaisia teknologian tarjoamia mahdollisuuksia, kunhan vain asennetta löytyy vähintään sen verran, kuin minun 90-vuotiaalta mummoltani hänen opetellessaan tietokoneen ja internetin käyttöä. 

    TMM:n opiskelijat yhteistyössä yrittäjien kanssa
    8) KoulutusTulevaisuuden kannalta on tietysti ratkaisevaa, minkälaisia ihmisiä me koulutamme työskentelemään matkailualalla. Opiskelijoiden parissa huomaa sen, kuinka innostava matkailuala parhaimmillaan on. Koulutuskentällä ammattikouluissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on iso vastuu siinä, että koulutamme opiskelijoita tulevaisuuden maailmaa varten. Muutos on niin nopeaa, että yhä vähemmän kannattaa kiinnittää huomiota käytännön taitoihin ja osaamiseen ja yhä enemmän asenteisiin ja pehmeisiin taitoihin kuten tunneälyyn, tiimityöhön, joustavuuteen, isojen kokonaisuuksien hallintaan ja ongelmanratkaisuun. Elinikäinen oppiminen konkretisoituu nyt paremmin kuin koskaan. Tarvitsemme yhteistyötä elinkeinon ja koulutuksen välillä nykytilanteen ymmärtämiseksi ja näkemystä matkailualan tulevaisuudesta. 
    Meidän panostus Suomen matkailukentän kehittämiseksi on Joensuussa järjestettävä Tourism Marketing and Management -maisteriohjelma (www.uef.fi/tmm), jossa näitä asioita käsitellään ja koulutetaan tulevaisuuden johtajia ja asiantuntijoita matkailualalle. Meidän opiskelijoiden edistymistä voi seurata maisteriohjelman blogissa www.tourismmarketingandmanagement.com. 
    * Kirjoittaja on digitaalisen matkailuliiketoiminnan tutkimuspäällikkö Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella (www.uef.fi/mot) ja kansainvälisen Tourism Marketing and Management -maisteriohjelman (www.uef.fi/tmm) ohjaaja. Lisää Juhon ajatuksia voi lukea osoitteesta www.juhopesonen.com.

    Lue lisää »

  • 2.1.2018 Ajankohtainen

    Digitalisaation kehittäminen suomalaisessa matkailuliiketoiminnassa kansallisen keskuksen avulla

    Kirjoittanut Juho Pesonen*

    Digitalisaation ongelma matkailussaDigitalisaatio on ongelma ja mahdollisuus monilla aloilla. Matkailualaa se on muokannut jo vuosikymmeniä. Nykyään niin yrityksiltä kuin matkakohteiltakin vaaditaan paljon asiantuntemusta digitaalisten teknologioiden hyödyntämiseksi markkinoinnissa ja myynnissä. Digitalisaatiota yksi parhaiten kuvaamista sanoista on kuitenkin muutos. Muutosvauhti on ollut nopeaa. Nyt hankitut taidot ja esimerkiksi ohjelmistot voivat olla parin kolmen vuoden päästä jo historiallisia. Etenkin pienillä- ja keskisuurilla yrityksillä on vaikeuksia pysyä mukana teknologian kehityksessä.

    Edes alueellisilla matkailuorganisaatioilla tai Visit Finlandilla ei ole tarpeeksi resursseja pysyä mukana teknologian ripeässä kehitystahdissa. Tämä vaatii nimittäin yhä lisääntyvissä määrin erikoistumista. Ala kehittyy niin nopeasti, että yhden tai kahden henkilön on lähes mahdotonta pysyä kärryillä mitä tapahtuu digitaalisessa markkinoinnissa ja myynnissä ylipäätänsä tai eri markkinoilla, verkkosivujen kehityksessä, sisältömarkkinoinnissa, palvelumuotoilussa, tekoälyssä ja koneoppimisessa, sovelluksissa, alustoissa tai big datassa ja analytiikassa.

    Teknologia on tärkeä tekijä yritysten ja matkakohteiden kilpailukykyä määriteltäessä. Teknologia mahdollistaa monin tavoin arvon tuottamisen asiakkaalle. Teknologian avulla on mahdollista lisätä kansainvälistä näkyvyyttä, vaikuttaa matkailijoiden ostopäätöksiin, palvella asiakkaita päätöksentekoprosessin eri vaiheissa, kehittää matkailun kestävyyttä ja paljon muuta.

    Yksi isoista ongelmista suomalaisen matkailualan digitalisaatiossa on tietotaidon puute. Ei tiedetä miten teknologiaa pitäisi hyödyntää, mihin investoida, miten rakentaa sisältöjä ja miten hyödyntää kumppanuuksia. Ei osata kysyä oikeita kysymyksiä ja vaikka osattaisiin, ei tiedetä kuka niihin voisi antaa vastauksen.
    Teknologia muokkaa matkailukokemuksia
    Ratkaisuna kansallinen matkailuteknologian keskus?Entä jos Suomessa olisi joku toimija, joka voisi auttaa matkailuyrityksiä ja matkakohteita digitalisaatiossa? Tällainen keskus voisi kerätä siipiensä alle osaajia, jotka pystyisivät erikoistumaan erilaisiin digitalisaation osa-alueisiin. Voisi olla asiantuntijat niin sosiaaliselle medialle ja sisällöntuotannolle, jakelukanaville, mobiililiiketoiminnalle, markkinointiautomaatiolle, digitaaliselle mainostamiselle kuin tekoälyllekin. Asiantuntijat voisivat rakentaa osaamistaan keskuksen rahoituksin turvin omilla profilaatioaloillaan.

    Keskuksen tehtävänä voisi olla tarjota kansallisesti apua niin yrityksille kuin matkakohteillekin digitalisaation eri osa-alueiden kehittämisessä. Keskus myös aktiivisesti selvittäisi ja ratkaisisi digitaalisen matkailun suurimpia pullonkauloja.

    Rahoituksen keskus saisi niin Visit Finlandilta kuin matkailun alueorganisaatioiltakin. Pieni osa kansallisesta markkinointibudjetista rahoittaisi keskuksen toimintaa, joka voitaisiin nähdä investointina markkinointiin ja liiketoiminnan kehittämiseen. Henkilökunta voisi olla myös osittain eri koulutusorganisaatioiden palkkalistoilla. Tällainen keskus olisi kaikkien toimijoiden käytettävissä ja hyödyttäisi matkailualaa kansallisesti.

    Lisäksi keskus voisi vuosittain järjestää digitaalisen matkailuliiketoiminnan kansallisen konferenssin, jossa olisi mahdollista kuulla uusimmat kuulumiset alalta. Keskus voisi myös tehdä läheisesti yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa ja myös järjestää alan koulutuksia tai suositella luotettavia kouluttajia eri organisaatioille.

    Ehkä tällainen idea on idealistinen, mutta kaikesta huolimatta digitaalisen matkailun kenttä Suomessa on aivan liian hajallaan ja yhteistyö eri toimijoiden välillä vähäistä. Mitään ratkaisevaa kehitysaskelta digitaalisen liiketoiminnan osalta ei Suomessa ole vuosiin ollut nähtävissä. Missään nimessä Suomea ei maailmalla pidetä digitaalisen matkailuteknologian kärkimaana, vaikka meillä kaikki edellytykset siihen olisi. Miltä tällainen idea kuulostaisi sinusta?

    *Kirjoittaja on digitaalisen matkailuliiketoiminnan tutkimuspäällikkö Itä-Suomen yliopistossa kauppatieteiden laitoksella. Sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloakf46503a702bf8534878a3a4edf72d2ad').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addyf46503a702bf8534878a3a4edf72d2ad = 'juho.pesonen' + '@'; addyf46503a702bf8534878a3a4edf72d2ad = addyf46503a702bf8534878a3a4edf72d2ad + 'uef' + '.' + 'fi'; var addy_textf46503a702bf8534878a3a4edf72d2ad = 'juho.pesonen' + '@' + 'uef' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloakf46503a702bf8534878a3a4edf72d2ad').innerHTML += ''+addy_textf46503a702bf8534878a3a4edf72d2ad+''; , www.juhopesonen.com.

    Lue lisää »

  • 7.9.2017 Ajankohtainen

    Miten uuteen tietosuoja-asetukseen voi valmistautua?

    Miksi uudesta tietosuoja-asetuksesta on noussut haloo? Miksi sen pitäisi kiinnostaa juuri sinua?
    Asetuksen yksi suurista uudistuksista on osoitusvelvollisuus. Suora lainaus oikeusministeriön oppaasta*: "Osoitusvelvollisuuden toteuttaminen edellyttää uudenlaista suhtautumista tietosuojaa koskeviin kysymyksiin, koska organisaatiolla on oltava kyky osoittaa noudattavansa asetusta henkilötietoja käsitellessä sekä toteuttavansa tietosuojaperiaatteita myös käytännössä. -- Osoitusvelvollisuus edellyttää käsittelyyn liittyvien prosessien sekä tietosuojaperiaatteiden käytännön toteuttamisen dokumentointia."
    Jatkossa siis organisaation on itse todistettava toimineensa oikein. Tämä ei onnistu millään, ellei tietosuoja-asioita ole kartoitettu, suunniteltu, toteutettu ja dokumentoitu kunnolla. Pahimmillaan rikkeestä voi rapsahtaa sanktio, joka voi olla jopa 4 % kokonaisliikevaihdosta. Maksimissaan kuitenkin maltilliset 20 miljoonaa.
    Asetukseen liittyy keskeisesti myös rekisteröidyn oikeus läpinäkyvään informaatioon tietojen käsittelystä, oikeus saada pääsy tietoihinsa, oikeus oikaista tietojaan ja oikeus tulla unohdetuksi. Jotta näitä periaatteita voi noudattaa ja käytännön toteutus onnistuu, on asiat suunniteltava ja toteutettava hyvin. Näiden oikeuksien lisäksi on vielä joukko tylsempiä periaatteita, jotka tulee nekin huomioida.
    Pääsin kuuntelemaan Finnet-liiton lakimiehen Lotta Ylä-Sulkavan esitystä EU:n uudesta tietosuoja-asetuksesta. Lisäksi Tietosuoja.fi-sivustolta löytyy hyvä opas "Miten valmistautua EU:n tietosuoja-asetukseen". Poimin teille muutaman vinkin, miten asetuksen kanssa voi toimia:
    Jos työt pyörivät yhden ihmisen voimin, on hommat hoidettava itse. Jos työpaikalla on kuitenkin enemmän porukkaa, kannattaa koota tiimi, jonka kanssa tilannetta lähdetään selvittämään.
    Selvitetään aluksi nykytilanne: Mitä henkilötietoja olemme keränneet/mitä keräämme nyt ja tulevaisuudessa?Onhan kaikki keräämämme tiedot meille varmasti tarpeellisia?Voidaanko vanhoja tietoja jo tuhota?Miten tiedot on nyt säilötty/turvattu?Onko meillä asiakkaan suostumus tietojen keräämiseen? (lähinnä markkinointitarkoituksessa)Kuka pääsee tarkastelemaan henkilötietoja? Luovutammeko tietoja eteenpäin/saammeko niitä muualta?Onko rekisteselosteita jo laadittu? (ks. esim. www.tietosuoja.fi) Tehdään suunnitelma:Mitkä tiedot voimme heti tuhota asiallisesti?Miten järjestämme tiedot niin, että saamme asiakkaan pyytäessä hänen kaikki tietonsa nopeasti (kuukauden sisällä) tarkistettua ja esitettyä asiakkaalle?Kuka huolehtii henkilötietojen ajantasaisuudesta?Miten säilytämme jatkossa tarvittavat tiedot? (onko esim. ruutuvihot lukollisessa kaapissa?)Kuka hoitaa rekisteselosteet kuntoon ja mihin laitamme ne esille? Kuka päivittää esim. kotisivut niiltä osin, missä kerätään henkilötietoja?Jos käsittelette pääasiassa henkilötietoja, kuka on tietosuojavastaavanne?Miten ja kuka hoitaa kaiken dokumentoinnin?Lukaiskaa vielä läpi oikeusministeriön opas ja varmistakaa, että kaikki on nyt otettu humioon. Tarvittaessa konsultoikaa lakimiestä.Dokumentoidaan ja toteutetaanSuunnittelun jälkeen lähdetään toteuttamaan asioita käytännössä ja muistetaan dokumentoida kaikki asiat henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn liittyen. Ohjeet täytyy jakaa koko henkilöstölle ja varmistaa, että kaikki ymmärtävät ne. Omavalvonnan avulla varmistetaan, että homma todella toimii.
    Mitä, jos me sössitään tämä?Jos oikein pahasti käy, voi rapsahtaa jo edellä mainittu sakko. Sen lisäksi, että firma, todennäkösiesti kaatuu, lienee harmituskin aikamoinen. Sekä teillä että asiakkaalla.
    Ihan siihen asti ei varmaan kuitenkaan kovin helpolla päädytä. Jatkossa, jos huomaatte yrityksessä tapahtuneen tietoturvaloukkauksen, siitä tulee viipymättä (max. 72 h) ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Tietyissä tapauksissa pitää ilmoittaa myös rekisteröidylle. 
    Loukkauksen jälkeen tilanne tulee korjata ja jatkossa estää. Kaikki toimenpiteet pitää dokumentoida ja jälkikäteen viranomaisen on pystyttävä dokumenteistä tarkistamaan, että asia on hoidettu. Jatkossa pitää siis dokumentoida ihan kaikki!
    Kaikki nämä asiat täytyy olla kunnossa viimeistään 25.5.2018, jolloin uusi tietosuoja-asetus astuu voimaan. Aika siis panna töpinäksi!
    * Miten valmistautua EU:n tietosuoja-asetukseen, Oikeusministeriö, Tietosuojavaltuutetun toimisto, 4/2017

    Lue lisää »

  • 23.8.2017 Ajankohtainen

    Matkailualan koulutusta Joensuussa: opiskele matkailuliiketoimintaan erikoistuneeksi kauppatieteiden maisteriksi

    Jo ensimmäisenä vuonna erittäin suosittu Tourism Marketing and Management -maisteriohjelma Joensuussa etsii taas opiskelijoita. Haku kansainvälisiin maisteriohjelmiin Itä-Suomen yliopistossa on pian alkamassa. Myös suomalaiset opiskelijat voivat hakea näihin ohjelmiin. Joensuussa aloittaa syyskuussa 2018 toinen vuosikurssi matkailumarkkinoinnin ja johtamisen maisteriohjelman opiskelijoita. Kahden vuoden opiskeluiden jälkeen opiskelijat valmistuvat matkailuliiketoimintaan erikoistuneiksi kauppatieteiden maistereiksi. Ohjelma on kokonaan englanniksi, mutta sivuaineopintoja voi suorittaa myös suomeksi.

    Hakijoilta vaaditaan vähintään vuoden (60 op) matkailualan- tai liiketoiminnan opintoja sekä sopivaa aiempaa tutkintoa, esimerkiksi kauppatieteiden kandidaattia, restonomia tai tradenomia.

    Haku alkaa 1.11.2017 ja päättyy 31.1.2018.

    Tarkemmat tiedot hakuehdoista ja hakuprosessista http://www.uef.fi/en/web/tmm/how-to-apply

    Tourism Marketing and Management logo
    Minkä takia meille kannattaisi tulla opiskelemaan?Tarjoamme suomalaisille opiskelijoille erinomaisen mahdollisuuden hankkia kauppatieteiden maisterin tutkinto kansainvälisessä oppimisympäristössä. Kauppatieteilijät sijoittuvat monenlaisiin työtehtäviin ja työttömyysprosentti on erittäin alhainen. Tähän myös meidän maisteriohjelmakin pyrkii. Pidämme opiskelijoiden työllistymistä mielenkiintoisiin ja haasteellisiin matkailuliiketoiminnan kehittämistehtäviin yhtenä keskeisistä prioriteeteistämme.

    Meillä on loistava tiimi matkailuliiketoiminnan asiantuntijoita ja meidän opiskelijamme pääsevät osaksi tätä tiimiä. Opintojaksoillamme hyödynnämme kattavia yhteistyöverkostojamme joilla varmistamme myös käytännönläheisten taitojen kehittämisen. Hyödynnämme uusia opetusmenetelmiä ja toimintamme on erittäin opiskelijalähtöistä. Olemme lisäksi ainoa suomalainen yliopisto, joka tarjoaa tällaista tutkintoa. Matkailuala on voimakkassa kasvussa niin globaalisti kuin kansallisestikin ja tarjoaa monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia motivoituneille yrittäjille ja työntekijöille. Ohjelmastamme valmistuneet opiskelijat osaavat digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen ja teknologioiden hyödyntämisen matkailuliiketoiminnassa, matkailualan kestävän kehittämisen, luonnon hyödyntämisen matkailuresurssina sekä hyvinvointielämyksien tuottamisen matkailijoille.

    Jätä yhteystietosi meille osoitteessa https://elomake.uef.fi/lomakkeet/15909/lomake.html niin pysyt ajan tasalla mitä ohjelmassa tapahtuu. Voit myös seurata ohjelmaa ja ihan yleisesti pysyä kärryillä matkailumarkkinoinnista ja -johtamisesta Facebookissa ja ohjelman blogissa.
    Lisätietoja Juho Pesonen (tutkimuspäällikkö, ohjelman koordinaattori, matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus, juho.pesonen[at]uef.fi, www.twitter.com/eppuJ, www.juhopesonen.com)

    Lue lisää »

  • 21.8.2017 Ajankohtainen

    Perhematkailu Suomessa - missä mennään ja miten kehitytään?

    Perheen kanssa matkailu on monelle varmasti tuttua. Oman kesälomamatkani innoittamana kysyin LinkedInissä kontakteiltani heidän kokemuksiaan perhematkailusta Suomessa. Kysyin erityisesti hyviä esimerkkejä, joita voitaisiin hyödyntää kansallisesti perhematkailun kehittämisessä. Ja kyllä näitä hienoja esimerkkejä sitten tulikin esille, kiitokset kaikille keskusteluun osallistuneille!

    PerhematkallaParhaita esimerkkejä perheystävällisestä matkailukohteestaKovinkaan monimutkaisia asioita ei yrityksessä tai kohteessa tarvitse olla, että se olisi perheystävällisempi. Puuhanurkat, valokuvauspaikat, erilaiset aktiviteetit ja työpajat, matkamuistot, rooliasut ja pienet lahjat lapsille esimerkiksi ruokaa odottaessa vievät jo pitkälle. Voisi sanoa, että lapsiperheet jo odottavat, että yrityksessä on tarjolla jotain tekemistä lapsille ja heille sopivat astiat ruokailua varten, mutta tämä on vain perustaso. Lelut ja viihdykkeet ovat monin paikoin vuosia vanhoja ja sen näköisiäkin, vaikka niiden uusiminen ei olisi iso investointi. Lisäksi näitä uusia tavaroita voisi hyödyntää markkinoinnissa ja saada jo kerran käyneet asiakkaat tulemaan takaisin.

    Lapsiperheitä voi huomioida monella muullakin tapaa. Ahvenanmaan Park Ålandian vastaanottotiskillä on lapsille korotetut portaat ja Jyväskylän Scandicista saa lapset pienet muistipelit. Taitaa Sokos Hotelleillakin olla oma lahjus lapsille. Jyväskylän Sokos Hotel Paviljongissa oli jopa pääsiäismunan metsästystä lapsille pääsiäisenä ja Radisson Blue Seaside antoi lapsille ikioman yövalon.

    Miten viedä liiketoiminta sitten seuraavalle tasolle ja tuottaa sellaisia elämyksiä, joista ihmiset puhuvat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa? Kannattaa ehkä lähteä liikkeelle asiakaspalvelusta:

    Milla Öystilä kirjoittaa Itiksen Lucky Bastard hampurilaisravintolasta: Lapset huomioitu joka kerran mainiosti. Palaan foliota tms. on kääräisty joku pikkulahja (tikkari) joka odottaa sitä että ruoka on syöty. Tarjoilijapoika vielä kertoi mytyn olevan norsu ja sekös naurattaa. Nuoren kundin palveluasenne ei järkähtänyt edes nuorimmaisen heittäytyessä sisääntulossa lattialle huutaen 'täällä on pahaa ruokaa'. Kävivät yhdessä tutustumassa kokkiin ja lopputuksena syöty ruoka ja yläfemmat hlökunnan kans. Itiksessä lapset haluaa aina tuonne ei mäkkäreihin.

    Anne Lukkarila kirjoittaa Pyhä-Luoston eräästä ravintolasta seuraavaa: olin ystävättäreni ja meidän alakouluikäisten vuotiaiden tyttäriemme kanssa ravintolassa ja koulutuksessa ollut nuori miestarjoilija saapui pöytään. Tarjoilija ojensi a la carte listat meille KAIKILLE. Kun tilausten vuoro tuli, tarjoilija kysyi lapsilta suoraan silmiin katsoen mitä he tilaisivat. Juomatilauksen hän kysyi lapsilta myös suoraan. Tytöt tunsivat olevansa prinsessoja ja tilasivat polleasti maitoa. Kun ruoat ja juomat tulivat pöytään, tarjoilija kaatoi tyttöjen maidon laseihin valkoinen kangasliina käsivarrellaan yhtä arvokkaasti kuin meidän viinit lasiin. Tytöt ovat nyt jo kohta täysi-ikäisiä ja muistavat tuon vieläkin. Tyttöjen ryhti koheni pöydässä ja normi kylpylähotelliruokailu nousi illalliseksi ja todelliseksi tapakoulutukskokemukseksi. Paljon puhutaan lasten käyttäytymisestä Suomessa ravintoloissa. Ehkäpä tarjoilijoille pitäisi opettaa jo ammattiopetusvaiheessa, miten lapsiasiakkaita kohdellaan niin, että samalla heistä kasvaa pienestä pitäen ravintolakulttuuria arvostavia asiakkaita?
    Asiakkaistahan pääsee eroon ihan normaalillakin palvelulla, mutta vaatii paljon, että heidät saa takaisin, kerta toisensa jälkeen.  Kehitettävää perhematkailussa vielä riittää...Kysyin myös, mihin ongelmiin tai kehityskohteisiin ihmiset ovat törmänneet matkaillessaan Suomessa perheensä kanssa. Monet näyttävät pitävän ruokatarjontaa ongelmana, sillä lapsille kyllä löytyy nakkeja, nugetteja, ranskalaisia ja hampurilaisia, mutta kunnon kotiruokaa on vaikea löytää, etenkin lounasajan ulkopuolella. Etniset ravintolat kuitenkin tarjoavat usein vaihtoehdon perinteiselle pikaruualle. Kyllä poikkeuksiakin alkaa kuitenkin löytyä esimerkiksi Anttolanhovista Mikkelistä tai Timitran Linnasta Lieksasta. Lasten ateriat voi myös nimetä hauskasti. Annosten koon ja hinnan optimoinnissa voisi lisäksi olla joustavuutta



    Keskustelun perusteella voidaan todeta, että etenkin ruokaan liittyen tasoa voisi nostaa. Kovin moni tuskin on tyytyväinen, jos lapsille on vain einesruokaa tarjota? Lisäksi hyvänä palveluna voidaan pitää sitä, että asiakaspalvelijat kohtelevat lapsia ihmisinä eikä vain vanhempien riippakivinä. Palveluita voidaan suunnata vielä pidemmälle perhematkailijoiden suuntaan ja tarjota esimerkiksi tietoa lähimmistä leikkipaikoista tai sisäpuistoista; mitä kaikkea tekemistä lähistöllä on lapsille. Majoituspaikoissakin voisi laajemmin olla mahdollisuus lapsille saada iltapalaa.

    Pitää kuitenkin muistaa, että LinkedInillä tavoittamani ihmiset eivät välttämättä edusta Suomen kansan syviä rivejä. Kuten Muumilaaksossakin on huomattu, "perheiden erilaiset tarpeet ja tavat sekä käytännöt johtavat monesti tyytymättömyyteen." Joka tapauksessa matkailualalla on paljon kehitettävää perheiden ja etenkin lasten huomioimisessa. Yleensä nimittäin aikuisetkin ovat tyytyväisiä kun lapset ovat onnellisia!

    Kirjoittanut Juho Pesonen (tutkimuspäällikkö, matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus, juho.pesonen[at]uef.fi, www.twitter.com/eppuJ, www.juhopesonen.com)

    Lue lisää »

  • 4.8.2017 Ajankohtainen

    Elämä ekosysteemeissä, matkailussakin

    Ekosysteemi on varmasti tuttu käsite, mutta mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla ja miten moiset palvelut koskettavat matkailualaa? Ekosysteemi –sana on hypännyt biologian oppikirjoista ihmisen luomiin ympäristöihin jo pari vuosikymmentä sitten. Nykyisin se putkahtaa käsitteenä esiin arkikielessäkin tuotteista ja palveluista puhuttaessa. Aluksi minusta tuntui kamalta ajatus, että luonnon prosesseille pyritään antamaan raha-arvo, jotta niiden merkitys olisi tunnistettavissa. Kasvit tuottavat happea, maaperä suodattaa veden, pölyttäjät uurastavat työllään marjasadon, mikrobit hoitavat jätteet ja puhdistavat saasteet, madot ja muut pieneläjät muokkaavat ja tuottavat hedelmällistä multaa. Näiden luonnon tuottamien hyödykkeiden tai palvelujen arvo pyritään ilmaisemaan taloudellisin mittarein ja saattamaan näin osaksi eri toimenpiteiden vaikuttavuuslaskelmia.
    ERASMUS-vaihto ZakopanessaKonkreettisemmaksi asia tuli tänä keväänä, kun pääsin ERASMUS –henkilöstövaihtoon Puolaan. Professori Anna Dluwsksaja (Kazimierz Wielki University of Bydgoszczc) osallistui Matkailualan verkostoyliopiston Planning, Branding and Designing a Tourism Destination –opintojakson opetukseen Kolilla. Hän ehdotti vaihtoviikkoni kohteeksi Zakopanea ja teemaksi Zakopanen ja Kolin alueiden kulttuuristen ekosysteemipalvelujen tarkastelua matkailun näkökulmasta. Mutta mitä se tarkoittasi käytännössä?

    Huhtikuun lopulla Zakopanessa oli vielä melko hiljaista. Siitä huolimatta suosituilla poluilla kuljimme jonossa ja vuoristomaja oli täpö täynnä luokkaretkeläisiä. Kaikesta näki, että yrittäjät varautuivat alkavaan sesonkiin ja suuriin turistimääriin. Matkamuistomyymälöitä oli riveittäin, näköalapaikoilla odottivat pölkkybaarit ja ruokakojut avaamistaan. Paikallisen matkailutoimiston väki arvioi, että vuodessa Zakopanessa käy 1-3 miljoonaa matkailijaa, tarkempaa tietoa ei ole saatavilla. Päiväkävijöitä on paljon. Infrastruktuuri vaatii sijoituksia, mutta päiväkävijät jättävät alueelle vähemmän rahaa kuin alueelle pitempään majoittuvat. Moottoritie Krakovasta Zakopaneen valmistuu hitaasti sitä mukaa, kun maanomistajien kanssa päästään sopimuksiin tien linjauksista. Laki sallii rakentaa omakotitaloihin jopa 15 huonetta majoituskäyttöön, mutta usein huoneita paljon enemmän. Zakopanen talot olivat kieltämättä komeita ja isoja. Yrittäjät ja maanomistajat pitävät määräysvallan perinteen mukaisesti omissa käsissään, sitä ei pystynyt rajoittamaan edes kommunistihallinto. Tatran huiput kohoavat Zakopanen ympäristössä noin kahteen ja puoleen kilometriin, vuoristojärvet houkuttelevat retkeilijöitä ja alueen rakennuskulttuuri on omaleimaista. Vähä-Puolan alueella ja Krakovassa arvioitiin vuonna 2016 käyneen 14,9 miljoonaa matkailijaa, joista ulkomaisia 3,2 miljoonaa. Vähintään yhden yön heistä vietti alueella 11,5 miljoonaa kävijää. Kasvua edelliseen vuoteen oli miljoonan matkailijan verran, mikä johtui katollisen kirkon Maailman nuorisopäivän –tapahtumista. Krakova, Zakopane ja Wieliczkan suolakaivos ovat tärkeimmät vierailukohteet. Zakopanen suosio on tässä joukossa kasvamassa. Kolin kansallispuistossa vieraili viime vuonna 181 000 kävijää, Pohjois-Karjalassa ulkomaisia yöpymisiä tilastoitiin 450 000. Muistini mukaan Kolin paikalliset asukkaat eivät olleet kovin innostuneita suojelusta, vaan puiston puolesta kerättiin yli 80 000 allekirjoituksen adressi; ainutlaatuinen luonto ja alueen kulttuuriarvot haluttiin turvata kasvavan matkailijamäärän ja laajenevan rakentamisen paineessa.
    Koli ja ZakopaneMolempien alueiden luontoarvot on tunnistettu suojelustatuksella. Kolin kansallispuisto perustettiin 1991, Tatra National Park 1954. Molemmat alueet kuuluvat myös Unescon biosfäärin suojelualueisiin, joiden tavoitteena on edistää kestävän kehityksen mukaisia käytäntöjä ja osaamista. Matkailun kehittyminen liittyy molemmissa maissa 1800-luvun kansallisuusaatteen heräämiseen. Taiteilijat kulkivat eturivissä, loivat töillään merkitystä ja tekivät alueet osaksi kansallista kulttuuriperintöä. Krakovan ja Zakopanen museoita kierrellessä vakuuttuu, että Euroopan kulttuuriperintö on yhteinen kertomus, johon kansalliset ja alueelliset erityispiirteet kerrostuvat ja sekoittuvat, muovautuvat uusiksi variaatioiksi. Koli ja Zakopane olisivat varmasti erinomaisen antoisat kohteet avaamaan kulttuuristen ekosysteemipalvelujen muutosta yli sadan vuoden perspektiivillä; luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen historian pitkää kaarta ja horisonttia tulevaan. Kulttuuristen ekosysteemipalvelujen arviointi edellyttää laajaa ja monitieteistä asiantuntemusta ja eri väestöryhmien osallistumista, mutta tuloksena olisi todennäköisesti uutta ymmärrystä alueesta ja sen kyvystä sopeutua muutoksiin, uusia palveluja ja kumppanuuksia niiden toteuttamisessa.

    Ekosysteemipalvelut luokitellaan neljään ryhmään: tuotantopalvelut, sääntelypalvelut, kulttuuripalvelut ja tukipalvelut (www.metsa.fi/ekosysteemipalvelut). Kulttuuriset ekosysteemipalvelut sisältävät inhimillisen toiminnan ja vuorovaikutuksen (muut ekosysteemipalvelut): maisema ja sen historia ja merkitykset, paikalliskulttuuri ja elinkeinot, ekosysteemialue inspiraation lähteenä, ja siihen liittyvät taideteokset, koulutus ja kasvatus, tietojärjestelmät, uskomukset, tarinat, perinnearvot sekä virkistys ja hyvinvointi.

    Kirjoittanut Ulla Ritola-Pesonen, suunnittelupäällikkö, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloakcc821ea1dcc795c124b9061049d954d0').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addycc821ea1dcc795c124b9061049d954d0 = 'ulla.ritola-pesonen' + '@'; addycc821ea1dcc795c124b9061049d954d0 = addycc821ea1dcc795c124b9061049d954d0 + 'uef' + '.' + 'fi'; var addy_textcc821ea1dcc795c124b9061049d954d0 = 'ulla.ritola-pesonen' + '@' + 'uef' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloakcc821ea1dcc795c124b9061049d954d0').innerHTML += ''+addy_textcc821ea1dcc795c124b9061049d954d0+''; )

    Lue lisää »

  • 16.6.2017 Ajankohtainen

    Miten saataisiin nuoret innostumaan työskentelystä matkailualalla?

    Matkailualan työntekijätMatkailualaa koskettaa työllisyyden ja työllistymisen näkökulmasta Euroopan laajuisesti samanlaiset haasteet. Matkailuun liittyvien toimialojen yritykset työllistävä lähes 10 prosenttia Euroopan muiden kuin rahoitukseen liittyvien talouden alojen työntekijöistä ja 22 prosenttiapalvelusektorin työntekijöistä. Alueellisen matkailutilinpidon mukaan Suomessa vuonna 2014 matkailun osuus BKT:stä oli 2,5 prosenttia ja ala työskenteli 5,5 prosenttia työvoimasta. Euroopan laajuisesta merkittävyydestään huolimatta matkailun toimiala kamppailee löytääkseen osaavaa työvoimaa. Työntekijöistä on monin paikoin pulaa. Esimerkiksi Rodoksella nyt vuoden 2017 kesäsesongin käynnistyessä edelleen avoimena on yli 1200 työpaikkaa. Useilta työntekijöiltä puuttuu myös tärkeitä taitoja, kuten kielitaitoja, kykyä palvella eri kulttuureista tulevia asiakkaita sekä kestävyyteen ja digitalisoitumiseen liittyviä taitoja. Toisaalta, alan vetovoima nuorten keskuudessa on heikko; matkailua ei osata tunnistaa potentiaaliseksi ja vetovoimaiseksi urapoluksi. Osaltaan nämä vetovoimaisuuden haasteet johtuvat matkailualan mielikuvista matalapalkkaisena alana, jossa työajat ovat vaativat ja jolle työllistyminen ympärivuotisesti on lähes mahdotonta.
    Kuinka siis saataisiin nostettua matkailualan vetovoimaa nuorten keskuudessa, kun he päättävät mahdollisista tulevaisuuden urapoluistaan? Ja toisaalta, kuinka saataisiin nykyisten matkailualan yritysten tarpeet ja työntekijöiden taidot sekä odotukset kohtaamaan? Kuinka saadaan parannettua Euroopan ja matkailualan kilpailukykyä?    
    IdEATE-hankeMatkailualan opetus- ja tutkimuskeskus on mukana Euroopan komission rahoittamassa IdEATE – “Improved Employability and Apprenticeship in the Tourism Sector” –hankkeessa. Hankkeessa lisätään matkailualan vetovoimaa nuorten keskuudessa, edistetään alan työllisyystilannetta sekä lisätään alan kilpailukykyä Euroopan laajuisesti.


    Haasteisiin on lähdetty vastaamaan tunnistamalla ensin tärkeimpien sidosryhmien (yritykset, oppilaitokset, matkailualan yhdistykset) kanssa yhteistyössä sekä tilastojen valossa, että tulevaisuuden potentiaalia omaavat matkailualan merkittävimmät urapolut sekä tunnistamalla keskeiset taidot, joita kullakin urapolun askelmalla työntekijältä odotetaan. Tällä tavoin nuorilla on mahdollisuus nähdä konkreettisesti, millaisia monipuolisia uramahdollisuuksia matkailuala tarjoaa. Näistä matkailualan mahdollisuuksista kuvataan videot, joilla eri puolilla Eurooppaa matkailualalla tällä hetkellä työskentelevät työntekijät kertovat omasta työstään ja sen merkityksestä heille. Nuorille esitellään videoiden avulla myös matkailualan laajoja koulutus-, rahoitus- ja työllistymismahdollisuuksia Euroopan sisällä sekä työkaluja, joita EU tarjoaa näiden mahdollisuuksien löytämiseen. Kuinka moni teistä on kuullut esimerkiksi Euresista?
    Sidosryhmätyöskentelyssä nousseiden osaamistarpeiden pohjalta luodaan kaksi vapaassa käytössä olevaan e-oppimiskokonaisuutta, toinen työnhakijoille ja toinen matkailualan yrityksille. Näiden käyttö on mahdollista vuodesta 2018 alkaen. Työnhakijoille suunnattu koulutuskokonaisuus keskittyy työnhakijoiden matkailualalla tulevaisuudessa tarvittavien keskeisten taitojen kehittämiseen, ja yrityksille suunnattu koulutus muun muassa yritysten rekrytointihaasteiden poistamiseen.
    Työtä tehdään kaikkiaan kahdeksassa maassa kymmenen projektipartnerin voimin. Tulokset tullaan jakamaan koko EU:n laajuisesti. Työn etenemistä ja matkailualan mahdollisuuksia voi seurata projektin verkkosivuillatai Facebookissa.
    Kirjoittanut Katja Pasanen (katja.pasanen[at]uef.fi)

    Lue lisää »

  • 7.6.2017 Ajankohtainen

    Viiden yliopiston yhteinen monitieteinen matkailualan koulutus alkaa syksyllä

    Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista elinkeinoista ja merkittävimmistä työllistäjistä. 100-vuotias Suomi on noussut kiinnostavien matkailumaiden joukkoon ja matkailutoimialaan investoidaan nyt ennennäkemättömällä tavalla. Matkailu on myös moniulotteinen yhteiskunnallinen ilmiö, ja kansainvälisessä kilpailussa menestyminen vaatii erityisiä taitoja ja monialaista osaamista. Tätä tarkoitusta varten Itä-Suomen, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Hanken ovat solmineet yhteistyösopimuksen matkailualan monitieteisen yliopistokoulutuksen järjestämiseksi. Kukin yliopisto tarjoaa vähintään yhden opintojakson kokonaisuuteen, joka on avoin kaikille jäsenyliopistojen opiskelijoille. Tulevien lukuvuosien tavoitteena on edelleen laajentaa sekä yliopistoverkostoa että matkailualan opetustarjontaa. Ensi lukuvuoden käytännöistä tiedotetaan tarkemmin kesäkuun loppuun mennessä yhteistyötä koordinoivan Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen kotisivuilla (http://www.uef.fi/web/kauppatieteet/sivuaineet) sekä jäsenyliopistojen kotisivuilla.


    Uusi yliopistoverkosto jatkaa Matkailualan verkostoyliopiston (MAVY, www.funts.fi) pitkiä ja ansiokkaita perinteitä. MAVY aloitti toimintansa vuonna 1995 ja Savonlinnan yliopistokampus toimi pitkään verkoston palvelupisteenä ja kotipesänä. Opetusohjelma kattoi matkailualan opintoja perusopinnoista aina jatko-opintoseminaareihin ja tänä päivänä reilusti yli tuhannen opiskelijan alumnikunta vaikuttaa laaja-alaisesti niin matkailualan yritystoiminnassa kuin koulutuksessa ja tutkimuksessa.
    Lukuvuonna 2017-2018 Matkailualan perusopinnot (25 op) koostuvat seuraavista opintojaksoista:Matkailualan perusopinnot 25 op
    Pakollinen opintojakso:Introduction to Tourism Studies 5 op, Itä-Suomen yliopistoValitaan vähintään 20 op seuraavista:
    Global Tourism Business 5 op, Turun yliopisto Matkailu ja oikeus 5 op, Lapin yliopisto Johdanto monikulttuurisuuteen ja monikielisyyteen 5 op, Tampereen yliopistoMatkailua ajassa – matkailun historialliset ja kulttuuriset ulottuvuudet 5 op, Turun yliopistoTourism Trends 5 op, HankenMatkailu ja kestävyys 5 op, Lapin yliopistoSpecial Theme in Tourism Studies 5 op, Itä-Suomen yliopisto
    Yhteydenotot: Koordinaattori, tutkimuspäällikkö Juho Pesonen, kauppatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak824e23d8cb5ba560cefb2607000666c2').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy824e23d8cb5ba560cefb2607000666c2 = 'juho.pesonen' + '@'; addy824e23d8cb5ba560cefb2607000666c2 = addy824e23d8cb5ba560cefb2607000666c2 + 'uef' + '.' + 'fi'; var addy_text824e23d8cb5ba560cefb2607000666c2 = 'juho.pesonen' + '@' + 'uef' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloak824e23d8cb5ba560cefb2607000666c2').innerHTML += ''+addy_text824e23d8cb5ba560cefb2607000666c2+''; ), 040 184 2698Turun yliopisto: tutkijatohtori Juulia Räikkönen (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak552d66bd42631e29f0ee1e3189f48efa').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy552d66bd42631e29f0ee1e3189f48efa = 'juulia.raikkonen' + '@'; addy552d66bd42631e29f0ee1e3189f48efa = addy552d66bd42631e29f0ee1e3189f48efa + 'utu' + '.' + 'fi'; var addy_text552d66bd42631e29f0ee1e3189f48efa = 'juulia.raikkonen' + '@' + 'utu' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloak552d66bd42631e29f0ee1e3189f48efa').innerHTML += ''+addy_text552d66bd42631e29f0ee1e3189f48efa+''; )Tampereen yliopisto: Koulutusasiantuntija Kati Toikkanen (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak77cd69e8d5b72d15dc9f450e82d18979').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy77cd69e8d5b72d15dc9f450e82d18979 = 'kati.toikkanen' + '@'; addy77cd69e8d5b72d15dc9f450e82d18979 = addy77cd69e8d5b72d15dc9f450e82d18979 + 'uta' + '.' + 'fi'; var addy_text77cd69e8d5b72d15dc9f450e82d18979 = 'kati.toikkanen' + '@' + 'uta' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloak77cd69e8d5b72d15dc9f450e82d18979').innerHTML += ''+addy_text77cd69e8d5b72d15dc9f450e82d18979+''; )Lapin yliopisto: apulaisprofessori Outi Rantala (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloakf939f0fb30810b5d24d8bebadcbef3fb').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addyf939f0fb30810b5d24d8bebadcbef3fb = 'outi.rantala' + '@'; addyf939f0fb30810b5d24d8bebadcbef3fb = addyf939f0fb30810b5d24d8bebadcbef3fb + 'ulapland' + '.' + 'fi'; var addy_textf939f0fb30810b5d24d8bebadcbef3fb = 'outi.rantala' + '@' + 'ulapland' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloakf939f0fb30810b5d24d8bebadcbef3fb').innerHTML += ''+addy_textf939f0fb30810b5d24d8bebadcbef3fb+''; )
    Hanken: professori Peter Björk (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak931ec3cffca8cc28cd0a472c52615e33').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy931ec3cffca8cc28cd0a472c52615e33 = 'peter.bjork' + '@'; addy931ec3cffca8cc28cd0a472c52615e33 = addy931ec3cffca8cc28cd0a472c52615e33 + 'hanken' + '.' + 'fi'; var addy_text931ec3cffca8cc28cd0a472c52615e33 = 'peter.bjork' + '@' + 'hanken' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloak931ec3cffca8cc28cd0a472c52615e33').innerHTML += ''+addy_text931ec3cffca8cc28cd0a472c52615e33+''; )

    Lue lisää »

  • 2.6.2017 Ajankohtainen

    Asiakaslähtöinen vai tuotelähtöinen matkailuyritys? Järjestelmällisyyttä liiketoimintaan

    Asiakaslähtöisyys ja matkailuliiketoimintaKoska matkailussa on kyse palvelusta ja ihmisistä, tulisi matkailutuotteen olla aina asiakaslähtöinen, mikä tarkoittaa sitä, että yritys tuntee asiakkaidensa toiveet ja tarpeet. Asiakaslähtöinen yritys pyrkii muokkaamaan palveluitaan ja tarjontaansa asiakkaille sopiviksi, kun taas tuotelähtöinen yritys pyrkii optimoimaan tuotteensa tai palvelunsa tuotantoprosessin ja jakelun. Menestykseen tarvitaan kuitenkin kumpaakin lähestymistapaa. Mikäli matkailuyritys ei toimi asiakaslähtöisesti, on sen hyvin vaikea mahdollistaa asiakkaalle ikimuistoisia matkailukokemuksia. Esimerkiksi Grissemann ym. (2013) pitävät asiakasorientoituneen yrityksen tunnusmerkkeinä seuraavia asioita:·    Liiketoiminnan päämääränä on asiakastyytyväisyys·   Yritys seuraa ja arvioi aktiivisesti, kuinka se palvelee asiakkaitaan ja vastaa heidän tarpeisiinsa·   Yrityksen kilpailuetu pohjautuu asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiselle ·   Asiakasarvon lisääminen määrittää, minkälainen on yrityksen liiketoimintastrategia. Miten sinä palvelet matkailijoita?Tuotelähtöinen vai asiakaslähtöinen liiketoiminta- ja markkinointistrategia?Taulukot 1 ja 2 esittelevät Tuotelähtöisen markkinointistrategian työkalun ja Asiakaslähtöisen markkinointistrategian työkalun. Tuotelähtöinen markkinointistrategia lähtee liikkeelle yrityksen jokaisesta tuotteesta tai palvelusta ja markkinoiden miettimisestä näiden kannalta. Asiakaslähtöinen strategia taas lähtee liikkeelle asiakassegmenteistä ja yrityksen mahdollisuuksista tuottaa asiakasarvoa eri segmenteille. Tuotelähtöinenkin yritys voi palvella asiakkaita erinomaisesti ja ymmärtää asiakkaiden tarpeita ja toiveita. Asiakaslähtöinen yritys kuitenkin pyrkii kehittämään ja rakentamaan pitkäaikaisia asiakassuhteita, eikä ensisijaisesti tuotteita ja palveluita, sillä asiakkaan tarpeisiin suunnitellut ja erilaistetut tuotteet ja palvelut ovat vain väline kannattavien, pitkäaikaisten asiakassuhteiden rakentamiselle.
    Yritykset voivat käyttää taulukoissa 1 ja 2 esitettyjä työkaluja jäsentääkseen markkinointia joko tuote- tai segmenttikohtaisesti. Työkalut perustuvat perinteisiin segmentointimenetelmiin (Pesonen, 2013), AIDA (Attention, Interest, Desire, Action)-malliin, Business Model Canvakseen (https://strategyzer.com/canvas/business-model-canvas) ja/tai digitaalisen markkinoinnin kirjallisuuteen (Beckendorff, Sheldon & Fesenmaier, 2014).
    Tuotelähtöisessä työkalussa yritys listaa taulukkoon kaikki yrityksen tarjoamat matkailutuotteet ja palvelut, aloittaen liikevaihdollisesti tärkeimmistä ja siirtyen vähiten tärkeisiin. Jokaisen palvelun ja tuotteen kohdalla tulisi miettiä sen kohderyhmä tai kohderyhmät, ja miten yrityksen viestintä ja markkinointi auttavat asiakasta tuotteen löytämisessä, tiedon etsinnässä, kiinnostuksen kasvattamisessa ja ostamisessa.  Lisäksi tulisi vielä pohtia, miten tätä markkinoinnin prosessia ja sen tuloksia mitataan. Asiakaslähtöisessä työkalussa puolestaan mietitään kutakin asiakassegmenttiä, ja suunnitellaan sille ainutlaatuisen elämyksen prosessi. Näihin taulukoihin voi vielä eri värillä koodata yrityksen eniten tai vähiten liikevaihtoa tai voittoa tuovat tuotteet ja palvelut, tai vastaavasti ennusteet tulevaisuudessa voimakkaimmin kasvavista tai supistuvista tuotteista tai palveluista.
    Asiakassegmentti voi olla hyvinkin tarkkaan rajattu. Esimerkkejä Saimaan alueen kansainvälisistä asiakassegmenteistä löytyy Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen julkaisuista, joissa on  hyvinkin yksityiskohtaista tietoa eri markkina-alueiden segmenteistä, joita ovat esim. Saksassa nuoret ja aktiiviset elämysten etsijät, itsenäiset luontomatkailijat, keski-ikäiset ja vanhemmat kulttuurifanit sekä luontoa ihailevat luovat laiskottelijat  (http://uefmot.blogspot.fi/2016/10/kansainvaliset-matkailijat-suomessa.html) (Pasanen & Pesonen, 2016a; 2016b; 2016c; 2016d). Näissä raporteissa esitettyjä Saksan, Venäjän, Kiinan ja Japanin asiakassegmenttejä voidaan käyttää lähtökohtana asiakaslähtöisessä markkinointistrategiassa. Tällöin markkinointi ja palvelut keskittyvät asiakkaan kokemukseen ja asiakasarvon luomiseen, ei pelkästään tuotteeseen tai palveluun. Näin toimimalla yrityksille avautuu mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sen kannalta, miten ne pystyvät luomaan arvoa eri asiakasryhmille. Usein elämyksen mahdollistaminen vaatii yhteistyötä yritysten välillä, sillä yksi yritys ei välttämättä pysty tarjoamaan kaikki asiakaselämyksen syntymiseen tarvittavia tuotteita ja palveluita.
    Työkalujen muokattavat ja käytettävät version löytyvät osoitteesta https://goo.gl/yDCPz3

    Taulukko 1. Tuotelähtöinen markkinointistrategia Tuote / palvelu Kohderyhmä Miksi kohderyhmän jäsenten pitäisi ostaa tuote/ palvelu? Mistä kohderyhmän jäsenet saavat ensimmäisen kerran tiedon tuotteesta? Mistä kohderyhmän jäsenet inspiroituvat ja kiinnostuvat tuotteesta? Mistä kohderyhmän jäsenet löytävät tietoa ja suositteluja ostopäätöksen tueksi? Mistä tuotteen tai palvelun voi ostaa /tilata/ varata? Kuinka asiakkaat kannustetaan antamaan palautetta ja suosittelemaan tuotetta? Kuinka asiakkaiden kanssa muodostetaan asiakassuhde/ saadaan heidät palaamaan?













































    Taulukko 2. Asiakaslähtöinen markkinointistrategia Asiakassegmentti Minkälaista arvoa segmentit asiakkaat hakevat? Mitä tarpeita segmentin jäsenillä on? Mikä heitä motivoi matkustamaan? Mihin segmentin jäsenet suhtautuvat intohimoisesti? Millaista arvoa yritys pystyy tälle segmentille tuottamaan? Millaisia kumppanuuksia/ muita palveluita/ tuotteita yritys tarvitsee pystyäkseen tuottamaan segmentille arvoa? Mitä kanavia käyttäen tälle segmentille viestitään yrityksen tuottamasta arvosta? (AIDA) Kuinka muodostetaan ja ylläpidetään asiakassuhteita segmentin kanssa? Miten asiakas­suhteita kehitetään? Millä mittareilla strategian onnistumista asiakassegmentissä seurataan?



































    Suuri asiakastyytyväisyyskään ei takaa sitä, että asiakas matkustaisi uudelleen samaan kohteeseen (Dolnicar ym. 2015). Monille matkailijoille keskeinen matkustusmotiivi on uusien kohteiden ja kokemusten etsiminen. Asiakaskokemukseen panostaminen kuitenkin kannattaa, sillä vaikka matkailija ei tulisikaan uudestaan matkakohteeseen, käyttää tyytyväinen asiakas todennäköisesti enemmän rahaa (Disegna & Osti, 2016) ja suosittelee kohdetta muille (Yoon & Uysal, 2005). Hui ym. (2007) havaitsivatkin, että hinnalla ei välttämättä aina ole vaikutusta matkailijoiden tyytyväisyyteen. Tämän takia matkailussa ei pitäisikään keskittyä hintakilpailuun, vaan kilpailemaan elämyksillä, jotka matkakohde ja sen palveluntarjoajat mahdollistavat.  Hinta on myös vihje asiakkaalle tuotteen laadusta: joskus huonosti myyvä palvelu voidaan markkinoida korkeammalla hinnalla uudelle asiakassegmentille. Kaiken ytimessä on kuitenkin asiakasymmärrys eli asiakkaiden tunteminen ihmisinä. 

    Tämä teksti on osa Savonlinna Destination -hankkeessa julkaistua "Matkakohteen ja matkailuyritysten digitaalisen markkinoinnin strategia, johtaminen ja mittaaminen" raporttia, joka on saatavilla muiden hankkeen julkaisujen kanssa osoitteesta http://uefmot.blogspot.fi/2017/05/matkailututkimuksesta-tietoa.html

    Kirjoittanut Juho Pesonen (tutkimuspäällikkö, matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus, juho.pesonen[at]uef.fi, www.twitter.com/eppuJ, www.juhopesonen.com)
    Kuva Savonlinna Travel

    Lue lisää »

  • 26.5.2017 Ajankohtainen

    Tietopaketti kansainvälisistä matkailijoista, ekosertifikaateista ja digitaalisesta liiketoiminnasta matkakohteille ja matkailuyrityksille: Savonlinna Destination 2020 -hanke

    Matkailututkimuksesta tietoa matkailun kehittämiseenOlemme täällä blogissa kirjoittaneet aiemminkin Savonlinna Destination -hankkeen tuloksista, mutta nyt hanke on päättynyt ja olemme saaneet koottua kaikki hankkeessa kirjoitetut raportit yhteen pakettiin. Ja minkälainen paketti siitä syntyikään!

    Matkailututkimuksen tuloksia Savonlinna Destination 2020 -hankkeestaKaiken kaikkiaan hankkeessa valmistui yhdeksän raporttia, jotka sisältävät tutkimustietoa ja näkemystä kansainvälisistä matkailijoista, heidän kiinnostuksestaan ja käyttäytymisestään liittyen lomamatkoihin Suomessa, kuinka digitaalista liiketoimintaa tehdään matkakohteen ja matkailuyritysten tasolla ja miten digitaalinen liiketoiminta limittyy asiakkaiden tiedonetsintäprosessiin sekä minkälaisia ekosertifikaatteja suomalaisilla matkailuyrityksillä ja matkakohteilla on mahdollista ottaa käyttöön. Vaikka hanke käsitteli pääasiassa Savonlinnaa ja Saimaata, on niissä paljon sisältöä ja hyödyllistä tietoa kaikille matkailun parissa Suomessa työskenteleville. Tässä nämä raportit ovat koottuna kätevästi yhteen paikkaan, raportin nimeä klikkaamalla pääsee lukemaan raporttia tai lataamaan sen:

    Matkakohteen ja matkailuyritysten digitaalisen markkinoinnin strategia, johtaminen ja mittaaminen

    Japanilaiset matkailijat Suomessa

    Saksalaiset matkailijat Suomessa

    Venäläiset matkailijat Suomessa

    Kiinalaiset matkailijat Suomessa

    Saimaan matkailulle potentiaaliset asiakassegmentit ja tuotteet segmenteittäin

    Kansainvälisten matkailijoiden matkakohteen valinta

    Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa (Ekosertifikaatit ja vähähiilisyys, osa 2)

    Suomalaisen vapaa-ajan asumisen ja mökkeilyn merkitys ulkomaalaisille matkailijoille ja vapaa-ajan asukkaille
    Kirjoittanut Juho Pesonen (tutkimuspäällikkö, matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus, juho.pesonen[at]uef.fi, www.twitter.com/eppuJ, www.juhopesonen.com)

    Lue lisää »

  • 22.5.2017 Ajankohtainen

    Luontomatkailun rooli ja kehittämispotentiaali

    Kirjoittaja Henna Konu, henna.konu[at]uef.fi
    Hyvää YK:n biodiversiteettipäivää! Tänä vuonna biodiversitettipäivän teema linkittyy YK:n koko vuodelle asettamaan teemaan – kestävään matkailuun ”Sustainable tourism”. Päivän teema istuu hyvin aiheeseen, josta olen aikonut kirjoittaa jo pidempään eli luontomatkailun kehittämiseen ja luontomatkailun merkitykseen Suomessa. Luontomatkailu linkittyy vahvasti luontoresursseihin, ja kehittämisen ja kasvun edellytyksenä on myös turvata näiden luonnonresurssien säilyminen. Ekologisen kestävyyden ohella on kuitenkin muistettava myös taloudellinen ja sosio-kulttuurinen kestävyys. Loppujen lopuksi paikallisilla toimijoilla ja yrityksillä on suurin merkitys kestävyyden konkretisoitumiseen matkakohteissa.
    Luonnon merkitys Suomen matkailussaMatkailutoimialan merkitys Suomessa on kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana. Muun muassa kansainvälisten matkailijoiden määrä on kasvanut ja Suomen tunnettuus matkakohteena on lisääntynyt. Olemme saaneet myös huomattavan paljon julkisuutta itsenäisyytemme juhlavuoden ansiosta eri kansainvälisissä medioissa, joissa on huomioitu erityisesti suomalainen luonto, luonnonilmiöt sekä paikalliset tavat, kuten mökkeily. Suomi onkin pitkälti profiloitunut luontomatkailukohteena, ja Visit Finlandinmielikuvamarkkinointi on vahvasti rakentanut ja tukenut tätä imagoa.
    Suomessa matkailutoimialan arvostus suhteessa muihin toimialoihin on kuitenkin ollut vähäisempää kuin useiden muiden toimialojen. Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet matkailualan tuoman suuren kasvupotentiaalin ja merkityksen (alue)taloudelle. Tämä on huomioitu myös hallituksen uudessa vuosille 2018-2019 tehdyssä toimintasuunnitelmassa Matkailu 4.0 -hankkeena. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä mainitaan luontomatkailun edellytysten vahvistaminen. Mutta mitä tällä käytännössä tarkoitetaan?
                                                                Kuva: Henna Konu.
    Luontomatkailun kehittämispotentiaaliLuontomatkailu kokonaisuudessaan on laaja ilmiö ja se sisältää useita erilaisia kohteita, palveluntarjoajia, mutta myös eri toimialoja. Luontomatkailu linkittyykin hallituksen toimintasuunnitelmassa useaan eri teemaan. Matkailu 4.0 -hankkeessa luontomatkailun vahvistamista tukevat toimenpiteet, jotka liittyvät muun muassa matkailuyritysten digiosaamisen vahvistamiseen ja matkailun ympärivuotisuuden edistämiseen. Luontomatkailuyritykset ovat usein pieniä ja niiden mahdollisuudet hyödyntää digitaalisia kanavia ovat usein rajallisia resursseista ja osaamisesta johtuen. Uudenlaiset yhteistyökanavat ja verkostot ovat yksi keino jakaa resurssikustannuksia toimijoiden välillä. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Suomessa matkailun suuralueet yhdistäisivät resurssinsa sosiaalisen median sisällöntuotannossa ja saisivat tätä kautta enemmän näkyvyyttä esimerkiksi kansainvälisillä markkinoilla.
    Ympärivuotisuuden edistäminen on ollut matkailun kehittämisen tavoitteena jo useita vuosia. Eri alueilla on haasteita matkailijoiden houkuttelemiseksi eri sesonkeina; Lapissa tavoitellaan enemmän matkailijoita kesäajaksi ja järvialueella talviajaksi. Toisaalta sesonkiluonteisuus ei liity pelkästään vuodenaikoihin vaan se saattaa olla myös lyhemmän aikajänteen ongelma. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun luontokohteissa suurin matkailijamäärä ajoittuu viikonlopuille vuodenajasta riippumatta. Luonto tarjoaa kuitenkin loistavat puitteet ympärivuotisuuden lisäämiseksi. Luonnossa on esimerkiksi mahdollista tarjota erilaisia aisteihin liittyviä elämystuotteita, joissa luonto antaa säästä ja vuodenajasta riippuen erilaisia kokemuksia ja elämyksiä. Luonnon kiertokulun pohjalta rakennetut palvelukokonaisuudet, kuten erilaiset selviytymispaketit, mahdollistavat myös luonnon kokemisen eri vuodenaikoina. Suomalaisessa luontoympäristö tarjoaa myös erinomaiset puitteet pinnalla oleviin trendeihin liittyville matkailupalveluille, kuten digipaastolle ja uuteen luksukseen, hiljaisuuteen jarauhoittumiseen liittyville elämyspalveluille, jotka eivät ole riippuvaisia vuodenajoista.
                                              Kuva: Henna Konu.
    Luontomatkailun kehittämiseen liittyy myös useita muita teemoja, kuten kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen hyödyntäminen ja asiakaslähtöisyys kehittämistoimenpiteissä. Näistä ja yllämainituista teemoista löydät lisätietoa valtioneuvoston kanslian rahoittaman VirKein-hankkeemme julkaisusta.

    Lue lisää »

  • 12.5.2017 Ajankohtainen

    Teleporttausta, kaarevia hotelleja, kuumatkailua… …tällaista on matkailu vuonna 2050!




    Kirjoittanut Henna Konu (yliopistotutkija, henna.konu[at]uef.fi)
    Ajatukset ja ideat lentelivät ja luovuus pääsi vauhtiin Joensuussa SciFest -tapahtumassa, jossa matkailuporukkamme oli yhdessä Karelian ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa vetämässä Matkalla tulevaisuudessa -työpajaa. Oli hienoa olla ensimmäistä kertaa mukana tapahtumassa, jonka tavoitteena on esitellä tiedettä ja teknologiaa lapsille, nuorille, koululaisille ja opettajille. Tänä vuonna tapahtuman teemanana on Matkalla – On the Road, joten jo tapahtuman teeman takia oli selvää, että lähdemme mukaan.

    Halusimme tuoda matkailun monimuotoisuutta ja muuttuvaa ympäristöämme esille työpajassamme ja erityisesti löytää uusia ajatuksia ja lennokkaitakin ideoita siitä, millaista matkailu voisi olla vuonna 2050. Järjestimme työpajoja kolmelle eri ikäryhmälle 7-10, 11-15 ja yli 15 vuotiaille. Eri ikäryhmien välillä (ja sisällä) olikin todella isoja eroja siinä, miten ja millaisia asioita nousi esille. Nuoremmat esittivät ideoita ja ajatuksiaan usein piirtämisen kautta, kun vanhemmat keskittyivät pääasiassa kirjoittamaan ajatuksiaan. Eri-ikäisillä nousi esille kuitenkin myös yhteneväisiä teemoja.
    Yksi yhteinen esille noussut teema oli avaruus ja avaruusmatkailu eri muodoissaan. Avaruusmatkoista tulee jatkossa yleisempiä ja avaruuteen rakennetaan palveluita matkailijoita varten. Kuussa on muun muassa hotelleita, kauppoja ja lentävä mäkkäri. Lisäksi tarjolla voi olla leijaileva avaruus resort, josta tehdään erilaisia aktiviteettimatkoja, kuten kuukävelyitä, Linnunradan kiertoajeluita, meteoriittien bongausta sekä tähdenlentojen tunnistamista.
    Tulevaisuuden matkailua taiteillen.
    Erilaiset ja erimuotoiset majoituspaikat olivat myös suosittu aihe. Puhuttiin kalliohotelleista, meren alaisista maisemoiduista hotelleista sekä kaarevista hotelleista. Kehitettiinpä myös palvelukokonaisuus joulupukin superreen ympärille; rekeen yhdistetään suihkut, palvelut (hieronta, palvelija) ja mukaan mahtuu myös vaimo ja lapset. Niin ja lentävä reki voi liikkua minne vain.
    Näiden lisäksi mainittiin muun muassa uudenlainen ruoka, kuten ötökkäpullat ja sipru (kasvi, joka korvaa jatkossa perunan), maailmantorni, koko maailman yhteinen valuutta, teleporttaus, aikamatkat (sekä tulevaisuuteen että menneisyyteen) sekä itsestään pakkautuva matkalaukku. 
    Päivän suurin anti itselleni oli varmasti se, että tällä hetkellä hulluiltakin tulevat ideat voivat olla täyttä todellisuutta tulevaisuudessa ja kehitystä ei tapahdu ilman näitä ideoita. Pitäkäämme siis mielemme avoinna matkailun kehittämisessä laajemminkin.

    Lue lisää »

  • 3.5.2017 Ajankohtainen

    Mistä matkailun digitaalisessa liiketoiminnassa oikein on kyse?

    Kirjoittanut Juho Pesonen (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak4deaa19aca54927a1fe4a305b865c74d').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy4deaa19aca54927a1fe4a305b865c74d = 'juho.pesonen' + '@'; addy4deaa19aca54927a1fe4a305b865c74d = addy4deaa19aca54927a1fe4a305b865c74d + 'uef' + '.' + 'fi'; var addy_text4deaa19aca54927a1fe4a305b865c74d = 'mailto:juho.pesonen@uef.fi';document.getElementById('cloak4deaa19aca54927a1fe4a305b865c74d').innerHTML += ''+addy_text4deaa19aca54927a1fe4a305b865c74d+''; , https://twitter.com/eppuj, https://www.linkedin.com/in/juhopesonen/, www.juhopesonen.com)

    ”Liiketoiminta voi kasvaa ja menestyä vain investointien kautta ja markkinointi tulisikin nähdä investointina myyntiin ja liiketoimintaan.””Eri toimijoiden roolit ja tehtävät pitää määritellä selvästi alueen kokonaisvaltaisen markkinoinnin kehittämiseksi.””Matkailijan näkökulmasta matkakohde voi olla täysin erilainen kuin matkailuyritysten tai -alueiden näkökulmasta.””Yritykset ja organisaatiot eivät ole syy matkakohteen olemassaoloon vaan matkakohde on olemassa matkailijoita ja heidän kokemuksiaan varten.””Alueorganisaation on valittava, mitä rooleja se edustaa ja viestittävä kaikille sidosryhmille, mistä rooleista se on vastuussa.””Kaikki suunnitelmallinen liiketoiminta lähtee strategiasta.””Asiakkaan ostopolun tunteminen ja palveluntuottajien roolien ymmärtäminen ostopolun eri vaiheissa auttavat matkakohdetta ja siellä toimivia yrityksiä palvelemaan asiakkaita tiedonetsintäprosessin jokaisessa vaiheessa.””Moderni sähköinen markkinointi rakentuu pitkälti markkinoinnin tehokkuuden mittaamisen ja markkinoinnin johtamisen varaan.””Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on saada asiakkaat löytämään yritys.”

    Tässä muutamia otteita juuri julkaisusta raportista Matkakohteenja matkailuyritysten digitaalisen markkinoinnin strategia, johtaminen jamittaaminen. Raportti on suunniteltu perusteokseksi kaikille, jotka haluavat ymmärtää digitaalista liiketoimintaa matkailuyrityksen ja matkakohteen tasoilla. Siinä käsitellään nykyaikaisen matkailumarkkinoinnin keskeiset käsitteet ja tarjotaan työkaluja markkinoinnin suunnitteluun, etenkin kansainvälisille asiakkaille. Mikäli matkailun digitaalinen liiketoiminta pitäisi jostain aloittaa, tai sitä haluaisi kehittää, tämä raportti on lähestulkoon pakollista luettavaa. Raportti on julkaistu osana Savonlinna Destination 2020 -hanketta.
    Kuva https://pixabay.com/fi/digitaalinen-markkinointi-1792474/

    Lue lisää »

  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description