Ajankohtaista

  • 18.11.2020 Ajankohtainen

    Hundra finlandssvenska verk blir ljudböcker med hjälp av bidrag

    Ljudboken vinner mark. Försäljningen har ökat kraftigt och coronapandemin har ytterligare ökat intresset för ljudböcker. Nu stöder vi tillsammans med sex andra finlandssvenska bidragsgivare förlaget Schildts & Söderströms utgivning av ljudböcker på svenska. Den finlandssvenska ljudboksproduktionen har hittills varit blygsam, men nästa år ger Schildts & Söderströms ut hundra titlar i ljudboksformat. Svenska kulturfonden bidrar till satsningen med 50 000 euro. – Kulturfonden tar i november emot ansökningar om projektbidrag och jag kan tänka mig att vi nu får ansökningar från andra förlag som också vill ge ut ljudböcker på svenska i Finland, säger Sören Lillkung, vd för Svenska kulturfonden. Inläsningarna av S&S ljudböcker görs under 2021 då förlaget firar sin 130-åriga historia. – Listan på titlar tar form under året, och vi hör gärna åsikter om vilka titlar som särskilt önskas. Att göra vår finlandssvenska litteratur tillgänglig bland andra ljudböcker på svenska är ett fint sätt att fira, tycker vi. Vi tänker också att det är viktigt att den finlandssvenska språkvarianten hörs i ljudbokssammanhang, berättar Anna Friman, litterär chef på S&S. Anna Friman säger att de ljudböcker som nu läses in kommer att vara tillgängliga via de redan etablerade strömningstjänsterna. Ljudböckerna spelas in i en professionell ljudboksstudio. – Ljudböcker ökar hela tiden i popularitet men produktionskostnaderna är väldigt höga i förhållande till intäkterna. Det skulle vara omöjligt att genomföra projektet utan bidrag, säger Anna Friman. Stefan Björkman är vd på Konstsamfundet, en av de finlandssvenska bidragsgivare som stöder projektet. Han säger att det är värdefullt att litteraturskatten också finns tillgänglig som ljudböcker. – En viktig sak är att det sänker tröskeln för nya generationer att bekanta sig med den. Särskilt glada är vi att litteraturen nu också i denna form kan utnyttjas inom undervisningen, säger Stefan Björkman. S&S ger ut ljudböckerna med hjälp av bidrag från: Föreningen KonstsamfundetLisi Wahls stiftelse för studieunderstöd sr (barn- och ungdomslitteratur)Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne sr (barn- och ungdomslitteratur)Stiftelsen Tre Smeder srSvenska folkskolans vännerSvenska kulturfondenSvenska litteratursällskapet *** Pressmeddelande 18.11.2020 Noggrannare information: Sören Lillkung (kommentarer)
    vd, Svenska kulturfonden
    040 620 7500
    soren.lillkung(at)kulturfonden.fi Martina Landén-Westerholm
    kommunikationschef, Svenska kulturfonden
    040 595 0817
    martina.landen-westerholm(at)kulturfonden.fi

    Lue lisää »

  • 16.11.2020 Ajankohtainen

    Kulturfonden och Konstsamfundet satsar 1,5 miljoner euro i teatrar och kulturhus

    Nu kommer coronabidraget ”Kultur under tiden II – för teatrar och kulturhus”. Svenska kulturfonden och Föreningen Konstsamfundet riktar ytterligare 1,5 miljoner euro till kulturfältet. Den här gången är målgruppen svenskspråkiga professionella teatrar och kulturhus. Coronakrisens ekonomiska följder är fortfarande förödande för den sceniska konsten och de professionella konstnärerna inom scenkonst. Trots att teatrar och kulturhus har begränsat publikmängden och gjort sitt bästa för att trygga säkerheten, står många stolar tomma under föreställningarna. I våras hade Konstsamfundet och Kulturfonden de frilansande, professionella kulturarbetarna i fokus för den första omgången av Kultur under tiden-satsningen. Då fördelades sammanlagt 700 000 euro i projektbidrag till konstnärer och kulturarbetare. – Också vår nya ”Kultur under tiden II”-satsning underlättar sysselsättningen för de frilansande scenkonstnärer. De engageras ofta av och i teater- och kulturhusen, så i förlängningen ser vi att vi också nu stöder dem, säger Kulturfondens vd Sören Lillkung. Kulturfondens och Konstsamfundets tillfälliga bidragsform ”Kultur under tiden II – för teatrar och kulturhus” kan endast sökas av de svenskspråkiga teatrar som fått statligt understöd och kulturhus som erbjuder professionella konst- och kulturevenemang på svenska. Kulturfondens andel av satsningen är en miljon euro och Konstsamfundets en halv miljon euro. Man beslutar samfällt om utdelningen före årsskiftet. Tidigare satsningar under coronakrisen Kulturfonden och Konstsamfundet har under coronakrisen inrättat flera extra ansökningsomgångar och stödpaket: Kulturfondens och Konstsamfundets Kultur under tiden-bidrag, riktades våren 2020 till professionella konstnärer och kulturarbetare. Sammanlagt 700 000 euro fördelades på 177 projektbidrag till konstnärer och kulturarbetare. Kulturfonden bidrog med 380 000 euro och Konstsamfundet med 320 000 euro.Alla elever i årskurs 1-9 i svenskspråkiga skolor fick gratis tillgång till e-biblioteket Ebban.Kulturfonden deltog med 100 000 euro i Centret för konstfrämjande Taikes extra ansökningsomgång med arbetsstipendier riktade till professionella frilanskonstnärer.Kulturfondens bidrag ”Huset mitt i byn” – 135 föreningshus i Svenskfinland fick utvecklingsbidrag, sammanlagt 300 000 euro. *** Pressmeddelande
    Svenska kulturfonden och Föreningen Konstsamfundet
    Helsingfors den 16 november 2020 För mer information: Åsa Juslin
    ledande ombudsman, kultur
    Svenska kulturfonden
    +358 50 325 0825
    asa.juslin(at)kulturfonden.fi Ulrica Stråhlmann
    stipendiesakkunnig
    Föreningen Konstsamfundet
    +358 44 703 0540
    ulrica.strahlmann(at)konstsamfundet.fi                 Martina Landén-Westerholm
    Kommunikationschef
    Svenska kulturfonden
    +358 40 595 0817
    martina.landen-westerholm(at)kulturfonden.fi

    Lue lisää »

  • 13.11.2020 Ajankohtainen

    Kulturkarneval med angeläget budskap: »Här får man vara sig själv«

    I sjutton år har Kulturkarnevalen lyckats bibehålla sin popularitet. Varje år i november samlas mellan 400 och 500 ungdomar för att uppleva den speciella stämningen. Ledorden är ödmjukhet och respekt. Det här är en förkortad version av reportaget som ingick i Kulturfondens årsbok 2019. År 2020 ordnas Kulturkarnevalen virtuellt lördagen den 14 november 2020. Text Camilla Lindberg
    Bild Frej Vuori Det är en fredagskväll i november och timmen är sen. Men i Yrkeshögskolan Novia i Ekenäs vimlar det av ungdomar. I ett rum med glasväggar sitter ett gäng och spelar ukulele. Klockan 20 blir det rusning till ett klassrum som snart ska få besök av hundarna Cindy och Kira. – Terapihundarna är nya för i år. De har bjudits in på ungdomarnas begäran. Tanken är att de ska inge lite trygghet i karnevalsvimlet, säger Eva-Helén Ahlberg. Hon är storevenemangets producent för sextonde året i följd. Kulturkarnevalen (KK) genomförs varje år i november och erbjuder skolungdomar i Svenskfinland ett brett utbud av verkstäder och programpunkter på olika orter i landet. I år är det Ekenäs som står i tur. Evenemanget har lyckats bibehålla sin popularitet i snart två decennier. I Ekenäs deltar 450 ungdomar. Under de fyra dagarna som karnevalen pågår får ungdomarna välja ett ämne som de vill förkovra sig i. De kan välja mellan 30 olika verkstäder som kallas labb. Bland alternativen finns traditionella konstformer som scenkonst, dans och rörelse, formgivning och bildkonst, musik, multimedia och ordkonst. Man kan också välja sportaktiviteter. Arrangörerna arbetar utifrån ett brett kulturbegrepp och försöker också anlita lokala förmågor. I Närpes hösten 2011 arrangerade man till exempel ett drilllabb i samarbete med Närpes Skolmusikkår. – Vi vill inte bli en trendkarneval, men samtidigt vill vi också introducera nyskapande konstformer. Dans och rörelse och scenkonst är alltid populära. I år har till exempel en Disneymusikalverkstad varit jättepopulär, säger Eva-Helén Ahlberg.  »Skolårets bästa evenemang« Varför väljer hundratals ungdomar att komma till Kulturkarnevalen? Alla jag frågar svarar spontant samma sak: »Det är för stämningens skull«. Att det finns en speciell KK-stämning är alla övertygade om. – Det här är utan tvekan skolårets bästa evenemang. Här träffar man nya människor som är varma och vänliga. Här får man helt enkelt vara sig själv, säger Fanni Kosonen från Kotka gymnasium. Eva-Helén Ahlberg understryker att Kulturkarnevalens målsättning är att så ett frö till en kommande hobby eller en utbildning i framtiden. Samtidigt vill man också hjälpa till med att överbrygga regionala gränser i Svenskfinland, men också gränser mellan språkgrupper. – För sjätte året i rad deltar en språkbadsklass med över 20 elever från Pasilan peruskoulu, säger hon. Vinterbad och smarta kläder På eftermiddagen nästa dag håller solen på att gå ner. Vid stadens badbrygga intill sommarrestaurang Knipan står ett gäng huttrande ungdomar i baddräkter. Vattnet är endast 5 grader. Den här gruppen har valt att delta i labbet Surprise. Ungdomarna har nyligen stiftat bekantskap med Emmaus loppmarknad och nu står vinterbad på programmet. Alla i gruppen vågar göra en kort simtur under ledning av den tidigare gymnastikläraren Kenneth Karlsson. Själv går jag till Ekenäs högstadieskola där verkstäderna pågår. Kläddesignern Elin Skogberg leder labbet Smart kläddesign, och hon har händerna fulla med att hinna handleda alla deltagare. Tygbitar och halvfärdiga klädesplagg täcker alla bordsytor. Temat för labbet är The Royal Family (den kungliga familjen) och materialet som finns till hands består av billiga loppisfynd, till exempel jeans och gamla skjortor. Liza Jyjora och Arthur Gerster från Nykarleby har valt att arbeta i par. De är båda intresserade av kläder och mode, men har ingen stor erfarenhet av att sy kläder. De har valt att kombinera två gamla skjortor till en ny stilfull skjorta – Vi kommer nog båda två att få användning av den här skjortan, säger Liza Jyjora. Var man än rör sig på Kulturkarnevalen tycks spåren leda fram till »Gusse«. Det visar sig vara Kulturkarnevalens konstnärlige ledare Mikael »Gusse« Andersson. En dag vid millenniumskiftet traskade han upp till Svenska kulturfonden och presenterade idén om en kulturkarneval som kunde fungera som ett komplement till den populära Stafettkarnevalen. Förslaget togs väl emot och snart involverades också Finlands Svenska Skolungdomsförbund (FSS), och senare många andra samarbetspartner. Kulturkarnevalens konstnärlige ledare Mikael »Gusse« Andersson och producent Eva-Helén Ahlberg. – Svenskfinlands framtid är beroende av att vi bevarar vårt språk och vår kultur. Jag tyckte att det kunde finnas en kulturkarneval som inte består av tävlingar, säger Gusse. Respekt och ödmjukhet Ursprungsplanen var att etablera ett årligen återkommande evenemang och den lyckades över förväntan. Gusse Andersson kan ge många konkreta exempel på ungdomar som »hittat sin plats i smältdegeln«. Det kan också handla om stärkt självkänsla i vardagen. – KK handlar om respekt och ödmjukhet. Och vi har peppar, peppar, inte haft några drog- eller ordningsproblem, säger Gusse Andersson som till vardags arbetar som skådespelare vid Svenska Teatern. På lördagskvällen blir det extra tydligt när 450 ungdomar samlas i en gymnastiksal. Det är dags för den traditionella karnevalsfesten med labbpresentationer på scenen och labbutställningar utanför festsalen. Ordningsvakter patrullerar, men de verkar finnas där mest för sakens skull. När musiken kör igång infinner sig en alldeles speciell atmosfär, och jag inser att det här måste vara den legendariska KK-stämningen som alla talar om. Om Kulturkarnevalen Kulturkarnevalen är ett årligen återkommande evenemang för skolungdomar i årskurserna 7–9, gymnasier, folkhögskolor, yrkesläroanstalter och svenska språkbadsklasser. Tid och plats
    Kulturkarnevalen arrangeras på olika orter i Svenskfinland. Den första Kulturkarnevalen hölls 2003 i Grankulla och i den deltog 80 ungdomar. Redan 2004 deltog 400 ungdomar. Kulturkarnevalen 2019 arrangerades den 14–17 november i Ekenäs. Det var den sjuttonde karnevalen. Syfte
    Syftet är främja konst och kultur bland unga på svenska och erbjuda deltagarna en möjlighet att prova på olika kulturuttryck. Karnevalen skall uppmuntra till kontaktskapande över regiongränserna och genomsyras av respekt och ödmjukhet. Samarbete
    Kulturkarnevalen arrangeras av Föreningen Kulturkarnevalen och Finlands Svenska Skolungdomsförbund i samarbete med många andra organisationer och föreningar. Därtill medverkar många unga specialutbildade volontärer. Finansiering
    Svenska kulturfonden har under alla år varit karnevalens huvudfinansiär. Den årliga budgeten är 290 000 euro.

    Lue lisää »

  • 10.11.2020 Ajankohtainen

    Låna ett instrument

    I november kan du ansöka om att få låna ett instrument av Finlandssvenska instrumentfonden. Fem stråkinstrument blir lediga senast i mars 2021. Nu kan du ansöka om att låna följande instrument: Cello, Vinzenco Postiglione, 1914Cello, Eero Haahti, 2007Violin, Georges Chanot, ca 1840Violin, Eero Haahti, 2007Kontrabas, femsträngad tjeckisk, 1950-1970 Du ansöker genom att inom november lämna in en video på ungefär 10 minuter till Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloaka46870c3df776170fc217a0089a8b36b').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addya46870c3df776170fc217a0089a8b36b = 'dan.lonnqvist' + '@'; addya46870c3df776170fc217a0089a8b36b = addya46870c3df776170fc217a0089a8b36b + 'novia' + '.' + 'fi'; var addy_texta46870c3df776170fc217a0089a8b36b = 'dan.lonnqvist(at)novia.fi';document.getElementById('cloaka46870c3df776170fc217a0089a8b36b').innerHTML += ''+addy_texta46870c3df776170fc217a0089a8b36b+''; . Läs mer på Novias webbplats. Vad är Finlandssvenska instrumentfonden? Svenska kulturfonden vad en av initiativtagarna till Finlandssvenska instrumentfonden. Fonden grundades år 2006. Instrumentfondens syfte är att låna ut kvalitetsinstrument till begåvade, unga finlandssvenska musiker. Också finskspråkiga kan ansöka om att få låna instrumenten. Instrumentfonden förvaltas av Yrkeshögskolan Novia. Ett flertal fonder har donerat kapital till fonden. Kulturfonden har beviljat flera bidrag till instrumentfonden för inköp av instrument.

    Lue lisää »

  • 9.11.2020 Ajankohtainen

    Vill du skriva eller fotografera till vår årsbok?

    Vill du skriva ett reportage till vår årsbok? Eller vara en av de fotografer som vi samarbetar med? Nu efterlyser vi vassa skribenter och skärpta fotografer. I maj 2021 ger vi ut Kulturfondens årsbok 2020. Här beskriver vi intressanta projekt som drivits med hjälp av Kulturfondens finansiering. Och förstås personerna bakom projekten. Då vi gör årsboken samarbetar vi med flera skribenter och fotografer. Nu kan du anmäla ditt intresse för att bli en av våra samarbetspartners. Också du som har tidigare samarbetat med oss får gärna höra av dig. Journalisten Jens Berg är redaktör för årsboken 2020. Läs mer om Jens Berg. Så här anmäler du intresse Mejla oss senast söndagen den 22 november 2020 på jens(at)montem.fi. Berätta kort om dina erfarenheter och vilket ämnesområde du helst beskriver. Vi uppmuntrar journalister och fotografer med olika fokusområden att anmäla intresse. Bifoga ett arbetsprov och kontaktuppgifterna till en referens. Vi återkommer till dig med besked i december. Om du blir en av dem vi samarbetar med kommer vi överens om uppdraget och villkoren innan du påbörjar ditt arbete. Materialet till årsboken producerar vi huvudsakligen mellan januari och mars. Här kan du bekanta dig med tidigare årsböcker.

    Lue lisää »

  • 9.11.2020 Ajankohtainen

    Nu kan du igen lämna in ansökan

    Vårt ansökningsprogram var ur spel i ungefär en timme på måndagsmorgon eftersom vår tjänsteleverantör hade oväntade tekniska problem. Nu fungerar ansökningsprogrammet som vanligt. Ansökningar lämnats in innan det tekniska problemet inträffade finns kvar i ansökningssystemet.

    Lue lisää »

  • 20.9.2020 Ajankohtainen

    Kertaus on opintojen äiti – poimintoja kesän 2020 webinaareista

    Kertaus on opintojen äiti. Näinpä syksyn tummuvien iltojen saapuessa  palautan kevään ja kesän aikana toteutuneet webinaarit takaisin ruudulle.  Business Finland – Visit Finland toteutti useita matkailun webinaareja, joiden sisältöihin pääset edelleen mukaan. Tässä blogiartikkelissa löydät linkkejä kevään ja kesän aikana toteutettuihin webinaareihin, joissa käsiteltiin  muun muasa digitaalista liiketoimintaa, digitaalista myyntiä ja markkinointia sekä sosiaalisen median hyödyntämistä. Visit Finlandin digitaalisen … Lue lisää The post Kertaus on opintojen äiti – poimintoja kesän 2020 webinaareista first appeared on Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy.

    Lue lisää »

  • 28.3.2020 Ajankohtainen

    Uusia rahoituspalveluja pienyrityksille liiketoiminnan jatkamiseen

    Ely-keskus avaa uuden avustusmuodon yrityksille, jotka työllistävät 1-5 henkilöä ja laskee yritysten kehittämispalvelujen asiantuntijapalvelujen hintaa. Voit saada tukea, neuvoa ja asiantuntijan palvelua yrityksellesi digitaalisen liiketoiminnan, tuotannon ja palvelujen kehittämiseen  30 € / päivä. Toimimme Ely-keskuksen asiantuntijana, joten autamme mielellämme yrityksesi liiketoimintaa eteenpäin. Mistä voi hakea rahoitusta koronavirustilanteessa? Rahoitusta pienyrityksille ELY-keskukset tukevat 1-5 henkilöä työllistäviä pienyrityksiä:  Tiistaina 31.3.2020 avautuu … Lue lisää The post Uusia rahoituspalveluja pienyrityksille liiketoiminnan jatkamiseen first appeared on Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy.

    Lue lisää »

  • 19.3.2020 Ajankohtainen

    Business Finland ja Ely-keskus tukevat yrityksiä häiriötilanteessa rahallisesti

    Rahoituspalvelut on tarkoitettu Suomessa toimiville pk- ja midcap-yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta. Rahallista tukea voi saada sekä Ely-keskuksen yritystenkehittämispalvelujen, että Business Finlandin rahoitusinstrumenttien kautta Rahasummien tukiprosentti vaihtelee 70 – 80 %. Tukea ei tarvitse maksaa takaisin.
    Ely-keskuksen yritysten kehittämispalvelut Analyysi Yritysten kehittämispalvelut – Analyysin avulla saat kokonaiskuvan liiketoimintasi nykytilasta sekä selkeän kehittämissuunnitelman. Ely-keskuksen Analyysi 220 € /päivä, … Lue lisää The post Business Finland ja Ely-keskus tukevat yrityksiä häiriötilanteessa rahallisesti first appeared on Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy.

    Lue lisää »

  • 17.3.2020 Ajankohtainen

    Matkailun digiliiketoiminnan webinaarit nyt tarjolla 100 € “Suomi on suljettu” -ajaksi

    Matkailuyrittäjä, nyt sinulle  olisi loistava mahdollisuus saada ohjatusti täsmätietoa matkailun digitaalisesta myynnistä ja markkinoinnista etäyhteydelllä. Hinta on vain  100 € (alv. 0) / yritys. Satasella saat ohjeita oman digitaalisen myynnin ja markkinoinnin tekemiseen matkailun digitaalisen asiantuntijan opastuksella. Opastajana toimii Visit Finland Akatemian  valmentaja, digitaalisen liiketoiminnan valmentajana Kirsi Mikkola. Voit tutustua Kirsiin tästä linkistä tai soittaa myös Kirsille numeroon 040 … Lue lisää The post Matkailun digiliiketoiminnan webinaarit nyt tarjolla 100 € “Suomi on suljettu” -ajaksi first appeared on Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy.

    Lue lisää »

  • 12.1.2020 Ajankohtainen

    Kevään kysytyin valmennus: Matkailun digitaalinen myynti ja markkinointi

    Matkailun digitaalinen myynti- ja markkinointivalmennus Haluamme, että valmennukseen osallistujat oppivat ja ryhtyvät hyödyntämään ja käyttämään matkailun digitaalisia myynti– ja markkinointikanavia mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi haluamme, että osallistujat ymmärtävät miten myyntitoiminnot ja -ohjelmistot liittyvät kiinteästi koko yrityksen digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen. Pelkkä oma verkkokauppa ei riitä. Matkailun digitaalinen myynti- ja markkinointivalmennus ja Suomen matkailun digitiekartta Haluamme, että valmennuksen jälkeen osallistujat ymmärtävät mikä … Lue lisää The post Kevään kysytyin valmennus: Matkailun digitaalinen myynti ja markkinointi first appeared on Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy.

    Lue lisää »

  • 1.1.2020 Ajankohtainen

    Loistavaa vuotta 2020 – arvaa mistä video on kuvattu ja voita maksuton konsultointipäivä!

    Haluamme toivottaa sinulle ja yrityksesi liiketoiminnalle oikein hyvää vuotta 2020 ja menestystä sekä uutta valoa! Voita konsultointipäivä, se vaatii vain, että kommentoit tämän artikkelin loppuun, mistä päin Suomea arvelet tämän artikkelin videon olevan kuvattu sekä oman nimesi. Video on kuvattu tammikuussa 2018. Loistavaa alkanutta vuotta! Vidoearvauksia voi tehdä 19.1.2020 saakka. Riittää kun arvattu kuvauspaikka on 50 km säteellä todellisesta kuvauspaikasta.  … Lue lisää The post Loistavaa vuotta 2020 – arvaa mistä video on kuvattu ja voita maksuton konsultointipäivä! first appeared on Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy.

    Lue lisää »

  • 9.8.2019 Ajankohtainen

    5+1 tärkeintä internetmarkkinoinnin keinoa matkailussa juuri nyt

    ( Matkailun ) internet-markkinointi, tärkeimmät pointit
    Mikä on muuttunut viidessä vuodessa matkailun internet-markkinoinnissa vai onko mikään?
    Poimin tähän postaukseen viisi merkittävintä internetmarkkinoinnin ilmiötä, jotka jokaisen matkailualalla vakavasti toimivan kannattaa ottaa huomioon. Kysymys kuuluukin: onko mikään todella muuttunut?


    1. Hakukoneoptimointi on välttämätöntä
    Hakukoneen (lue Google) merkitys internetliikenteessä ei ole vähentynyt - päinvastoin. Siksi onkin erittäin tärkeää, että Google rakastaisi kotisivujasi ja lähettäisi sinne joka päivä ison kasan ostovalmiita asiakkaita.

    Google-rakkaussuhteen luomiseen ja ylläpitämiseen on tutut kaksi tärkeintä keinoa:
    Sivuillasi pitää olla riittävästi kohderyhmää kiinnostavaa sisältöä (= tekstiä).Sivuillesi pitää olla paljon linkkejä muilta sivustoilta.
    On myös erittäin tärkeää, että yrityksesi näkyvyys Googlen omistamissa kanavissa kuten Googlen kartassa olisi kunnossa. Voit lisätä tietosi sinne itse ilmaiseksi Googlen My Business -sivuilla. Älä menetä toivoasi, se on pahimmassa tapauksessa valitettavan hankalaa, parhaimmillaan erittäin helppoa.

    Ai niin: kotimainen mustikka ;) 
    2. Tehokkain mainonta on maksullista
    Yritäpä viimeistään nyt päästä irti ajattelusta, että markkinoinnin pitää olla ilmaista.

    Sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja Instagramissa ei kannata keskittyä omien tuotteiden mainostamiseen vaan tuottaa niihin sisältöä, joka saa kohderyhmäsi kiinnostumaan sinusta ja tarjonnastasi. Kohdenna tämän jälkeen asiakkaallesi suoraa tuotemarkkinointia Facebookin maksullisten mainosten tai Google Adsin kautta. Tämä on tänä päivänä se tapa, jolla somesta saa rahaa.
    3. Sisällön merkitys kasvaa
    Suurin osa kotimaisten matkailuyritysten internetsisällöistä on edelleen suurin piirtein yhtä kiinnostavaa kuin keskikokoisen kunnan viestintä.

    Mikä ihme siinä on, että omassa somessa jo melko mukavasti toimimaan oppinut henkilö jäätyy yrityksen markkinointia tehdessään?

    Muutoksena viiden vuoden takaiseen tiedätkin jo varmasti, että somekanavat eivät näytä käyttäjilleen kuin ne päivitykset, joiden se uskoo heitä kiinnostavan. Sama koskee hakukoneita.

    Miksi siis tehdä surkeita päivityksiä, kirjoittaa tylsiä tuotekuvauksia ja julkaista ankeita kuvia.
    Videomarkkinoinnin tärkeys on myös noussut. Myös siinä kannattaa edetä sisältö edellä. Miksi siis otattaa samanlaisia kopterikameravideoita kuin muutkin? Suosittelisin luottamaan ennemminkin rohkeuteen, erottuvuuteen ja viraalivideoihin.

    Tuota kiinnostavaa sisältöä. Piste.

    Jos et itse jaksa tai osaa, maksa jollekulle, joka jaksaa ja osaa.
    4. Sähköinen varauskanava on must
    Viisi vuotta sitten oli ihan ok olla ilman minkäänlaista sähköistä varauskanavaa. Tänään ei ole. Varsinkin majoituspuolella suuri osa kilpailijoistasi on useissa eri sähköisissä varauskanavissa.

    Se mikä taas ei ole muuttunut, on se, että Suomessa ei ole edelleenkään juuri ole matkailuyritysten omia verkkokauppoja, joista saisi HELPOSTI varattua majoituksen lisäksi aktiviteetit ja muut matkalla tarvittavat palvelut kerralla yhdeltä luukulta.
    5. Konversio kannattaa
    Viidessä vuodessa verkkosivujen tekijät ovat oppineet tekemään entistä kauniimpia sivuja. Valitettavasti suurella joukolla heistä ei ole edelleenkään mitään tietoa siitä, miten tehdään tehokkaampia kotisivuja (lue: miten kotisivujen kautta saa enemmän asiakkaita). Konversion eli tehokkuuden kasvatus kannattaa siis edelleen.

    Jos et tiedä asiasta mitään, kannattaa tutustua omaan konversioklassikkooni vuodelta 2010. Hemmetti se näytti edelleen pätevältä.

    Viidessä vuodessa etenkin erilaisten asiakasarviointien merkitys on noussut entisestään. Näistä tärkeimmät ovat asiakkaiden arviot eli testimonialit omilla sivuilla, TripAdvisor, Booking.comin arvostelut sekä Googlen arvostelut (Reviews).
    + 1 Analytiikan seuranta
    Saadaksesi etulyöntiasemaa kilpailijaasi - joka on varmasti myös kehittynyt viiden vuoden aikana internetmarkkinoinnissa – sinun kannattaa siirtyä hutkijasta tutkijaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraat tarkasti omien sosiaalisen median kanaviesi, sähköisten myyntikanaviesi ja kotisivujesi analytiikkaa.
    Haluatko lisää?
    Tulen jatkossakin päivittämään tätä blogiani hitaasti. Mikäli haluat sähköpostiisi max. 4 kertaa vuodessa erinomaisia ilmaisia internetmarkkinoinnin vinkkejäni, käy tilaamassa yritysuutiskirjeemme Arctic Warriorsien kotimaisen yrityslahjasivun lopusta löytyvästä linkistä. 
    Siirry ihanien internetvinkkien tilaussivulle  Seuraa minua myös http://www.twitter.com/ilkkakauppinen

    Lue lisää »

  • 23.5.2018 Ajankohtainen

    Kun saarnaaminen ei auta – Yksinkertaisia tapoja kehittää matkailua kestävään suuntaan

    Pienin askelin kohti kestävämpää matkailuaKirjoittanut Henna Konu*
    Olemme viime viikkoina lukeneet huolestuttavia uutisia matkailun aiheuttamista päästöistä ja vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Vaikutukset on osoitettu huomattavasti suuremmiksi kuin aiemmin on luultu, mutta matkailun ennustetaan kuitenkin kasvavan myös jatkossa kiihtyvällä nopeudella. Vaikutukset matkakohteisiin ovat myös suuria ja esimerkiksi Alppien alueella keskustelu kävi vilkkaana ilmaston lämpenemisen tuomien vaikutusten ympärillä. Miten matkailun aiheuttamia päästöjä voitaisiin siis vähentää?

    Vastuu asiasta pitäisi käytännössä olla kolmella eri taholla: yrityksillä, poliittisilla päättäjillä sekä kuluttajilla eli meillä matkailijoilla. Käytännössä päästöjen pitäminen aisoissa ja ilmastosopimuksen rajoissa pysymiseen vaadittaisiin siis sitä, että ihmiset matkustaisivat viisi prosenttia vähemmän kuin tällä hetkellä. Tämä ei tosin näytä kovin realistiselta, kuten ei myöskään se, että poliittisella taholla määrättäisiin uusia ja huomattavasti korkeampia veroja, jotka olisivat sidoksissa hiilidioksidipäästöihin. Melko epätodennäköistä on myöskin se, että lentoyhtiöt aktiivisesti osallistuisivat kampanjointiin matkailun vähentämiseksi. Kenen siis tulisi ottaa vastuu matkailun kestävyydestä ja miten päästöjä voidaan konkreettisesti vähentää?
    Matkailijoiden kestävät arvot näkyvät harvoin matkustuskäyttäytymisessäYllä mainitut kestävän matkailun teemat olivat vahvasti myös esillä Tourism Naturally -konferenssissa Itävallan Kaprunissa. Konferenssin toinen pääpuhujista, professori Sara Dolnicar, nosti esille edellä mainittuja haasteita ja totesi myös, että lyhyellä aikavälillä suurin osa muutoksista tulisi saada aikaan matkailijoiden käyttäytymistä muuttamalla. Ongelmana kuitenkin on se, että ihmiset eivät oikeasti käyttäydy matkailijoina kestävällä tavalla, vaikka he omaisivat vahvat kestävyyteen liittyvät arvot. Asioita pidetään tärkeinä, mutta helppous, halpuus ja hauskanpito menevät aina edelle – onhan matkailu elämysten hakemista. Tämä havaittiin esimerkiksi tutkimuksessa, jossa selvitettiin ympäristöjärjestöissä mukana olevien ihmisten matkustuskäyttäytymistä. Eli vaikka ihmisillä on tietämystä matkailun tuomista haitoista, jotka ovat ristiriidoissa ihmisten arvojen kanssa, se ei ole tarpeeksi vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen matkailijoina. Matkailututkimuksessa tämä on nostanut esille myös haasteita, sillä perinteiset käyttäytymistä selittävät teoriat eivät oikeasti selitä matkailijoiden käyttäytymistä.
    Kestävyyden saarnaamisesta hienovaraiseen suuntaamiseen kohti vaikuttavia tekojaJos järkipuhe ja matkailijoiden tietämys eivät riitä saamaan aikaan muutosta käyttäytymisessä, niin mikä tekee?
    Koska on huomattu, että saarnaaminen ei auta asiaa, Dolnicar nosti esille, että matkailijoihin voisi sen sijasta koettaa vaikuttaa kahdella tavalla: ”tönäisemällä hienovaraisesti oikeaan suuntaan” (nudging) tai korostamalla matkailijoiden saamaa hyötyä ja hauskuutta. Hän antoi esimerkkejä useammasta eri tapauksesta, jossa matkailijoiden käyttäytymiseen pyrittiin vaikuttamaan ilman kestävyydestä ”paasaamista”. Yhtenä esimerkkinä oli ruokajätteen vähentäminen hotelleissa:
    Hotellilla on huomattu, että ruokajätettä buffet-tyyppisestä ruokailusta tulee todella paljon. Ruokajäte aiheuttaa huomattavia päästöjä (metaanipäästöt). Kokeilun tavoitteena oli saada matkailijat ottamaan vähemmän ruokaa, jotta ruokahävikki olisi myös pienempi. Matkailijoista kuitenkin moni koki, että ruuan hakeminen useamman kerran oli jotain, mitä piti hävetä. Ravintolassa päädyttiin testaamaan sitä, että lautaskokoa pienennettiin jonkin verran ja buffettiin laitettiin kyltti, jossa toivotettiin asiakkaille hyvää ruokailua ja sanottiin heidän olevan tervetulleita hakemaan ruokaa niin usein kuin he haluavat. Tällä tavalla ruuan hakeminen buffetista useamman kerran tehtiin sosiaalisesti hyväksyttävämmäksi, mikä osaltaan vaikutti asiakkaiden asenteisiin siitä, ettei ruokaa tarvitse hamstrata lautaselle kerrallaan järjettömiä määriä. Kokeilu vaikutti siihen, että hotellin ravintolan ruokajätteen määrä väheni huomattavasti (pienentämällä lautasen halkaisijaa sentillä ruokajätteen määrä pieneni seitsemän prosenttia.
    Pienistä puroista kertyy isoja meriä, myös kestävyydessä
    Pieniä asioita, joilla voi edistää matkailun kestävyyttäMatkailijoiden käyttäytymiseen pystytään siis vaikuttamaan pienillä asioilla, mutta näillä asioilla on suuri merkitys loppujen lopuksi laajemmassa mittakaavassa. Monille matkailijoille matkailu ei ole normaalia elämää ja näin ollen matkalla käyttäydytään ja kulutetaan usein eri tavalla kuin normaalissa arjessa. Matkailijat eivät kuitenkaan halua, että heille saarnataan lomansa aikana. Suurempi vaikutus käyttäytymisen muuttamiseen on suunnata toimenpiteet sosiaalisiin normeihin. Hienovaraisella käyttäytymisen ohjaamisella voidaan saada aikaan suuriakin muutoksia ja vaikutuksia. Keinoja voivat olla mm. infrastruktuurin muutokset (esim. lautaskoon pienentäminen), vaihtoehtojen muuttaminen (esim. paperiservetin käyttö puuvillaisen sijaan) tai mielihyvän lisääminen (esim. juomakupongin tarjoaminen asiakkaille, jotka ovat valmiita jättämään yhden huoneen siivouskerran väliin).Kaiken kaikkiaan, muutoksen on lähdettävä jostain. Loppujen lopuksi pienillä muutoksilla voi olla iso merkitys. Tämän tiedon jälkeen päädyin myös itse valitsemaan noutopöydässä pienemmän lautasen ruokaa hakiessani.

    Kuvat: Henna Konu.Lähteet: Lenzen, M., Sun, Y.-Y., Faturay, F., Ting, Y.-P., Geschke, A. & Malik, A. (2018). The carbon footprint of global tourism, Nature Climate Change, doi:10.1038/s41558-018-0141-x-
    Kallbekken, S. & Sælen, H. (2013). ‘Nudging’ hotel guests to reduce food waste as a win–win environmental measure, Economics Letters, 119(3), 325-327.
    *Henna Konu on yliopistotutkija Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella. Henna on erikoistunut luonto- ja hyvinvointimatkailuun sekä asiakaskokemuksen kehittämiseen. Hän toimii myös opettajana Tourism Marketing and Management -maisteriohjelmassa www.uef.fi/tmm henna.konu[at]uef.fi.

    Lue lisää »

  • 7.5.2018 Ajankohtainen

    Miten UEF:n matkailuliiketoiminnan maisteriohjelmassa tehdään yhteistyötä matkailualan kanssa?

    Kirjoittanut Juho Pesonen*

    Syksyllä 2017 alkoi Joensuussa Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen kansainvälinen matkailuliiketoiminnan maisteriohjelma. Meillä aloitti 20 opiskelijaa englanniksi matkansa kohti kauppatieteiden maisterin tutkintoa ja asiantuntijaosaamista matkailuliiketoiminnan kehittämisessä.

    Meidän opetusfilosofiassa tekemällä oppiminen on ollut ihan alusta lähtien keskeisessä osassa. Tämän takia olemmekin aktiivisesti pyrkineet hyödyntämään yhteistyön mahdollisuuksia matkailutoimialan kanssa oman osaamisen testaamiseksi ja hyödyntämiseksi. On kyllä ollut aivan käsittämätön ilo huomata, miten moni yritys, matkakohde, kunta ja henkilö on lähtenyt mukaan kehittymään meidän kanssa. Olemme tehneet yhteistyötä eri tasoilla ja tavoilla jo nyt ensimmäisen vuoden aikana lukemattomien kumppaneiden kanssa. Näitä ovat olleet mm. Joensuun, Rautalammen, Konneveden ja Kontiolahden kunnat, alueelliset matkailuorganisaatiot Pohjois-Karjalassa, Saimaalla, Ylläksellä, Kuopiossa, Visit Finland, sekä yritykset ja muut organisaatiot kuten Koripallomuseo, Feel the Nature, B&B Pinus, Rauhalahti, Hotelli Arthur, Viking Line, Ampumahiihdon Maailmancup, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Puijo Areena, SMT, SaimaaLife, Lapland Hotels, Retkipaikka, PKO, Työ- ja elinkeinoministeriö, ja monet muut. Kiitoksia jo tässä vaiheessa kaikille yhteistyökumppaneille, tästä on hyvä jatkaa!

    TMM tutustumassa Murtovaaran Talomuseoon
    Olenkin koonnut yhteen nyt ne tavat, millä olemme tehneet yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Meidän yhteistyömahdollisuudet voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan:

    1) KurssityötUseille meidän opintojaksoilla on tehty kurssitöitä, joilla on ratkaistu yrityksille ajankohtaisia ongelmia ja kehitetty liiketoimintaa. Esimerkiksi Information Technology in Tourism Business -opintojaksolla on tehty benchmarkkaustutkimusta kilpailijoiden välillä. Mikäli sinulla on johonkin meidän opintojaksojen aihepiiriin liittyvä liiketoimintaongelma tai kehityskohde, keskustelemme mielellämme sen ratkaisemisesta osana opintojaksojamme. Opintojaksomme ovat:

    Introduction to Tourism Marketing and Management
    Destination Marketing
    Destination Management
    Information Technology in Tourism Business
    Experience Design
    Tourist Behavior
    Profitable Tourism Business
    Practical Tourism Research
    Current Research in Tourism
    Lisätietoja opintojaksoista ja niiden sisällöistä verkkosivuilta http://www.uef.fi/en/web/tmm/courses

    2) Kustomoidut opintojaksotOlemme rakentaneet lisäksi Tourism Business Case Studies opintojakson, jonka sisällön voimme muokata sopivaksi opiskelijoidemme oppimisen näkökulmasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suunnittelemme opintojaksolle sisällöt yhteistyökumppaneiden kanssa. Hienona esimerkkinä tästä oli yhteistyömme Etelä-Konneveden alueen kanssa. Autoimme paikallisen matkailuprojektin henkilöstöä järjestämään kaksipäiväisen luontomatkailuseminaarin alueen yrittäjille ja toimijoille. Opiskelijamme teki alkutila-analyysin alueesta kansainvälisten ja kotimaisten matkailijoiden näkökulmista ja esittivät kehitysehdotuksia. Tämän lisäksi opiskelijat työskentelivät alueen yritysten kanssa, tehden heidän liiketoiminnan kehittämiseksi suunnitellun oppimistehtävän. Paikalliset toimijat maksoivat opiskelijoidemme ja henkilökunnan matkat ja majoitukset ja me tarjosimme vastineeksi oman osaamisemme. Käytännössä pystymme suunnittelemaan tällaiset opintojaksot yhteistyökumppaneidemme tarpeisiin sopiviksi hyvinkin joustavasti, kunhan ne tukevat opiskelijoidemme osaamisen kehittymistä. Toivoisimme, että tämän opintojakson pystyisi suorittamaan englanniksi.

    3) GraduyhteistyöNyt ensimmäiset opiskelijamme ovat aloittaneet graduprosessinsa. Gradu on fokusoitunut tutkimustyö, joka lisää ymmärrystämme matkailuliiketoiminnasta. Pyrimme toteuttamaan graduja myös yhteistyökumppaneidemme kanssa, mikäli aihepiiri ja tutkimusongelma ovat meille sopivia. Erityisesti erilaiset selvitystehtävät, tutkimukset ja kehittämistyöt ovat meille mahdollisesti sopivia aiheita graduun. Yhteistyökumppanimme voivat tarjota esimerkiksi tukea ja mahdollisuuksia tutkimusaineiston keräämiseen aiheen lisäksi.

    Uusia kumppaneitaPääsääntöisesti etsimme mukaamme yrityksiä, jotka työskentelevät ohjelman neljän pääaihepiirin parissa. Näitä ovat kestävä matkailu, luonto- ja hyvinvointimatkailu sekä matkailuteknologia. Lisäksi olemme muutenkin varsin joustavia yhteistyön suhteen ja pääasiassa meille on meidän opiskelijoiden osaamisen ja matkailualan kehittyminen. Mikäli yhteistyö kiinnostaa, ota yhteyttä juho.pesonen[at]uef.fi ja käydään läpi eri mahdollisuuksia.

    * Kirjoittaja on digitaalisen matkailuliiketoiminnan tutkimuspäällikkö Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella (www.uef.fi/mot) ja kansainvälisen Tourism Marketing and Management -maisteriohjelman (www.uef.fi/tmm) ohjaaja. Lisää Juhon ajatuksia voi lukea osoitteesta www.juhopesonen.com.

    Lue lisää »

  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description