Ajankohtaista

  • 22.6.2017 Ajankohtainen

    Uutta: Opastusta mediavieraiden isännöimiseen!

    Visit Finland kutsuu yhdessä matkailuelinkeinon kanssa vuosittain satoja toimittajia ja digitaalisia vaikuttajia Suomeen tutustumaa upeisiin matkakohteisiimme. Jotta vierailut tuottaisivat haluamamme lopputuloksen eli julkaistuja positiivisia artikkeleita vierailukohteista ja Suomesta, tapahtuman tulisi olla onnistunut alusta loppuun. Avuksi olemme luoneet oppaan, jonka ohjeilla vierailuohjelmaan osallistuvat yritykset, alueorganisaatiot tai muut tahot voivat valmistautua vierailuun ja toteuttaa sen onnistuneesti. Kansainvälisten mediavierailujen ABC käsittelee vierailussa huomioitavat seikat sen valmistelusta aina palautteeseen saakka. Opas on suunnattu kansainvälisiä mediamatkoja vastaanottaville matkailuyrityksille ja –organisaatioille ja se löytyy alla myös englanniksi ja ruotsiksi. Oppaan rinnalle ilmestyy syksyllä myös valmennusvideo.  

    Lue lisää »

  • 20.6.2017 Ajankohtainen

    Sommartider på Kulturfonden

    Från och med midsommarafton, fredagen den 23 juni 2017, har vi sommarstängt på Kulturfondens kansli. Vi betjänar igen som vanligt från och med måndagen den 7 augusti. Under de här sommarveckorna har vi också paus i behandlingen av ansökningar om stipendier med fortlöpande ansökningstid, till exempel resestipendier, kultur i skolan, dagis, eftis och vården samt stöd för pedagogiska studier i Vasa. Läs mera om våra stipendier och ansökningstider under fliken Stipendier & bidrag.   Betalning av bidrag under sommaren Mellan den 23 juni och den 18 augusti betalar vi ut bidrag endast tre gånger. Om du vill att vi betalar ut bidrag under sommarperioden, måste du sända din anhållan senast den 21 juni 2017. Mellan den 22 juni och den 18 augusti är våra utbetalningsdagar: den 29 juni 2017 den 13 juli 2017 den 9 augusti 2017 Observera att dessa datum gäller både Kulturfondens och Studiefondens bidrag. Du anhåller om utbetalning elektroniskt. I e-postmeddelandet som du fick då du beviljades bidrag finns noggrannare instruktioner. Om du inte har anhållit om utbetalning under vår sommarpaus senast den 21 juni, är du tvungen att vänta på utbetalningen till slutet av augusti.   Vi önskar dig en skön sommar.

    Lue lisää »

  • 16.6.2017 Ajankohtainen

    ViRum-appen får fotfäste i studentexamen

    Studentexamensnämnden har godkänt ViRum-applikationen som ett redskap i studentexamen. Beslutet gäller både för den svensk- och finskspråkiga gymnasieutbildningen. Nämndens intresse för ViRum innebär att applikationen uppfattas som både kvalitativ och funktionell. Svenska kulturfonden beviljade i juni Andelslaget ViRum tilläggsfinansiering på 95 000 euro för år 2017. Tidigare har Kulturfonden beviljat en miljon euro för att skapa ett virtuellt gymnasium för den svenskspråkiga undervisningen och 220 000 euro för att starta upp ViRum-organisationen. Syftet med tilläggsfinansieringen är att utveckla och underhålla applikationen för studentexamen, lansera appen i alla svenskspråkiga gymnasier och utveckla den för både yrkesutbildningens och den grundläggande utbildningens behov. – Utbudet av läromedel inom yrkesutbildningen är tyvärr smalt. Vi ser ViRum som en möjlighet att trygga tillgången till svenskspråkiga läromedel. Särskilt yrkesutbildningen har dessutom drabbats hårt av nedskärningar och genomgår nu stora strukturella förändringar. Vi hoppas att deras sits underlättas av ViRum-samarbetet, säger Veronica Granö-Suomalainen, utbildningsombudsman på Svenska kulturfonden. Målsättningen är att Andelslaget ViRum är självbärande i januari 2019. Från och med hösten 2017 är tolv gymnasier ViRum-medlemmar; dessutom testas appen i tre gymnasier och inom den grundläggande utbildningen på Åland. – Kommunernas beslut att ta i bruk ViRum-appen har dragit ut på tiden, vilket är normalt för utvecklingsprojekt av det här slaget. Ännu har inte tillräckligt många gymnasier och andra läroinrättningar hunnit ansluta sig till ViRum för att andelslagets inkomster ska vara tillräckliga. Med hjälp av tilläggsfinansieringen får ViRum mera tid att för att hinna nå sina mål, säger Granö-Suomalainen.   *** Svenska kulturfonden
    Helsingfors den 16 juni 2017
    Pressmeddelande   NÄRMARE INFORMATION GER Veronica Granö-Suomalainen (kommentarer)
    utbildningsombudsman
    Tfn 050 563 4353
    veronica.grano-suomalainen(at)kulturfonden.fi Martina Landén-Westerholm
    informatör
    Tfn 040 595 0817
    martina.landen-westerholm(at)kulturfonden.fi

    Lue lisää »

  • 16.6.2017 Ajankohtainen

    Konsttestarna söker inspirerande besöksmål

    Nu söker vi nya besöksmål för Konsttestarna för läsåret 2018-2019. Konsttestarna är ett projekt som under tre läsår bjuder in alla åttor i Finland till två oförglömliga konstupplevelser. Ansökningstiden börjar 1.8.2017.   Alla konstformer kan föreslås för testning. En vanlig rundvandring på ett museum eller en teaterföreställning räcker ändå inte. Vi förväntar oss både gästfrihet och en välplanerad samt involverande helhet. I valet poängteras både den konstnärliga kvalitén och ett innovativt publikarbete som riktar sig till ungdomarna. Hurdan konst tycker åttorna är högklassig och intressant? Hurdan är en spännande, intressant och upplyftande konstupplevelse? Konsttestarna är det största kulturprojektet för ungdomar i Finlands historia, sammanlagt över 60 000 personer under ett år. Varje klass gör två konstbesök, allt som allt 120 000 besök. Eftersom det ena besöket görs i närområdet, måste organisationen kunna ta emot en betydande del av åttorna i sitt landskap. För det andra besöket reser ungdomarna till Helsingfors – eller från huvudstadsregionen till andra orter i Finland. Projektet koordineras av Förbundet för barnkulturcenter i Finland, som vill erbjuda minnesvärda kulturupplevelser likvärdigt åt alla ungdomar. Det treåriga projektet finansieras av Suomen Kulttuurirahasto och Svenska kulturfonden. Varje år ordnas en skild ansökning för läsårets besöksmål. De första besöken för hösten 2017 har redan bokats. Ansökningstiden för besöksmål för läsåret 2018–2019 är 1–25.8.2017. Fyll i den elektroniska ansökningsblanketten på www.skr.fi. Vid behov kan du kontakta den regionala Konsttestar-koordinatorn i ditt område för hjälp med planeringsarbetet. Kontaktuppgifterna finns på www.konsttestarna.fi. Här hittar du också ytterligare information för sökande.     Ytterligare information: Ledande koordinator i projektet Konsttestarna Anu-Maarit Moilanen, Förbundet för Barnkulturcenter, tel. 044 978 4893, föTämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloakb568f4e5146a598a40f737d3b8246ec4').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addyb568f4e5146a598a40f737d3b8246ec4 = 'rnamn.efternamn' + '@'; addyb568f4e5146a598a40f737d3b8246ec4 = addyb568f4e5146a598a40f737d3b8246ec4 + 'taidetestaajat' + '.' + 'fi'; var addy_textb568f4e5146a598a40f737d3b8246ec4 = 'rnamn.efternamn' + '@' + 'taidetestaajat' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloakb568f4e5146a598a40f737d3b8246ec4').innerHTML += ''+addy_textb568f4e5146a598a40f737d3b8246ec4+'';
    Specialsakkunnig Veli-Markus Tapio, Suomen Kulttuurirahasto, föTämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloakf66a222a7bd2379d103d0806da3699f2').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addyf66a222a7bd2379d103d0806da3699f2 = 'rnamn.efternamn' + '@'; addyf66a222a7bd2379d103d0806da3699f2 = addyf66a222a7bd2379d103d0806da3699f2 + 'skr' + '.' + 'fi'; var addy_textf66a222a7bd2379d103d0806da3699f2 = 'rnamn.efternamn' + '@' + 'skr' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloakf66a222a7bd2379d103d0806da3699f2').innerHTML += ''+addy_textf66a222a7bd2379d103d0806da3699f2+'';
    Projektombudsman Sonja Ollas-Airinen, Svenska kulturfonden, föTämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak49dde1896899d29e2a72d8420c187bc8').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy49dde1896899d29e2a72d8420c187bc8 = 'rnamn.efternamn' + '@'; addy49dde1896899d29e2a72d8420c187bc8 = addy49dde1896899d29e2a72d8420c187bc8 + 'kulturfonden' + '.' + 'fi'; var addy_text49dde1896899d29e2a72d8420c187bc8 = 'rnamn.efternamn' + '@' + 'kulturfonden' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloak49dde1896899d29e2a72d8420c187bc8').innerHTML += ''+addy_text49dde1896899d29e2a72d8420c187bc8+'';

    Lue lisää »

  • 16.6.2017 Ajankohtainen

    Miten saataisiin nuoret innostumaan työskentelystä matkailualalla?

    Matkailualan työntekijätMatkailualaa koskettaa työllisyyden ja työllistymisen näkökulmasta Euroopan laajuisesti samanlaiset haasteet. Matkailuun liittyvien toimialojen yritykset työllistävä lähes 10 prosenttia Euroopan muiden kuin rahoitukseen liittyvien talouden alojen työntekijöistä ja 22 prosenttiapalvelusektorin työntekijöistä. Alueellisen matkailutilinpidon mukaan Suomessa vuonna 2014 matkailun osuus BKT:stä oli 2,5 prosenttia ja ala työskenteli 5,5 prosenttia työvoimasta. Euroopan laajuisesta merkittävyydestään huolimatta matkailun toimiala kamppailee löytääkseen osaavaa työvoimaa. Työntekijöistä on monin paikoin pulaa. Esimerkiksi Rodoksella nyt vuoden 2017 kesäsesongin käynnistyessä edelleen avoimena on yli 1200 työpaikkaa. Useilta työntekijöiltä puuttuu myös tärkeitä taitoja, kuten kielitaitoja, kykyä palvella eri kulttuureista tulevia asiakkaita sekä kestävyyteen ja digitalisoitumiseen liittyviä taitoja. Toisaalta, alan vetovoima nuorten keskuudessa on heikko; matkailua ei osata tunnistaa potentiaaliseksi ja vetovoimaiseksi urapoluksi. Osaltaan nämä vetovoimaisuuden haasteet johtuvat matkailualan mielikuvista matalapalkkaisena alana, jossa työajat ovat vaativat ja jolle työllistyminen ympärivuotisesti on lähes mahdotonta.
    Kuinka siis saataisiin nostettua matkailualan vetovoimaa nuorten keskuudessa, kun he päättävät mahdollisista tulevaisuuden urapoluistaan? Ja toisaalta, kuinka saataisiin nykyisten matkailualan yritysten tarpeet ja työntekijöiden taidot sekä odotukset kohtaamaan? Kuinka saadaan parannettua Euroopan ja matkailualan kilpailukykyä?    
    IdEATE-hankeMatkailualan opetus- ja tutkimuskeskus on mukana Euroopan komission rahoittamassa IdEATE – “Improved Employability and Apprenticeship in the Tourism Sector” –hankkeessa. Hankkeessa lisätään matkailualan vetovoimaa nuorten keskuudessa, edistetään alan työllisyystilannetta sekä lisätään alan kilpailukykyä Euroopan laajuisesti.


    Haasteisiin on lähdetty vastaamaan tunnistamalla ensin tärkeimpien sidosryhmien (yritykset, oppilaitokset, matkailualan yhdistykset) kanssa yhteistyössä sekä tilastojen valossa, että tulevaisuuden potentiaalia omaavat matkailualan merkittävimmät urapolut sekä tunnistamalla keskeiset taidot, joita kullakin urapolun askelmalla työntekijältä odotetaan. Tällä tavoin nuorilla on mahdollisuus nähdä konkreettisesti, millaisia monipuolisia uramahdollisuuksia matkailuala tarjoaa. Näistä matkailualan mahdollisuuksista kuvataan videot, joilla eri puolilla Eurooppaa matkailualalla tällä hetkellä työskentelevät työntekijät kertovat omasta työstään ja sen merkityksestä heille. Nuorille esitellään videoiden avulla myös matkailualan laajoja koulutus-, rahoitus- ja työllistymismahdollisuuksia Euroopan sisällä sekä työkaluja, joita EU tarjoaa näiden mahdollisuuksien löytämiseen. Kuinka moni teistä on kuullut esimerkiksi Euresista?
    Sidosryhmätyöskentelyssä nousseiden osaamistarpeiden pohjalta luodaan kaksi vapaassa käytössä olevaan e-oppimiskokonaisuutta, toinen työnhakijoille ja toinen matkailualan yrityksille. Näiden käyttö on mahdollista vuodesta 2018 alkaen. Työnhakijoille suunnattu koulutuskokonaisuus keskittyy työnhakijoiden matkailualalla tulevaisuudessa tarvittavien keskeisten taitojen kehittämiseen, ja yrityksille suunnattu koulutus muun muassa yritysten rekrytointihaasteiden poistamiseen.
    Työtä tehdään kaikkiaan kahdeksassa maassa kymmenen projektipartnerin voimin. Tulokset tullaan jakamaan koko EU:n laajuisesti. Työn etenemistä ja matkailualan mahdollisuuksia voi seurata projektin verkkosivuillatai Facebookissa.
    Kirjoittanut Katja Pasanen (katja.pasanen[at]uef.fi)

    Lue lisää »

  • 15.6.2017 Ajankohtainen

    Kulttuurimatkailun kuulumisia, kesäkuu 2017

    Uutiskirjeessä mm.: Haussa Suomen nouseva kulttuurimatkailukohde – osallistu EDEN -kilpailuun. Matkailun ja kulttuurin syke -seminaaritallene. Ajankohtaisia tapahtumia. Yhteistyötä kulttuuritapahtumissa kv-markkinoilla.

    Lue lisää »

  • 15.6.2017 Ajankohtainen

    Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 15,4 prosenttia huhtikuussa 2017

    Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät edelleen voimakkaasti Suomen majoitusliikkeissä, 15,4 prosenttia viime vuodesta, ja heille tilastoitiin lähes 345 000 yöpymisvuorokautta huhtikuussa 2017. Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston ennakkotietoja ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. Yöpymisten muutos huhtikuussa 2017/2016, % Espanjalaisten ja japanilaisten yöpymiset lisääntyivät voimakkaasti huhtikuussa Suomen majoitusliikkeissä tilastoitiin lähes 11 000 yöpymisvuorokautta espanjalaismatkailijoille, mikä oli peräti 87,8 prosenttia enemmän kuin huhtikuussa 2016. Espanjalaisten yöpymisiä kirjattiin eniten Uudellamaalla, 5 500 vuorokautta, ja Lapissa, 2 770 vuorokautta. Japanilaisten yöpymiset lisääntyivät 49,1 prosenttia, ja heille kirjattiin majoitusliikkeissä kaikkiaan runsaat 9 130 yöpymisvuorokautta huhtikuussa 2017. Japanilaisten yöpymiset sijoittuivat etupäässä kokonaan Uudellemaalle, jossa yöpymisiä kertyi 8 252 vuorokautta. Uudenmaan osuus kaikista ulkomaisista yöpymisistä oli 53 prosenttia ja Lapin osuus noin 14 prosenttia. Venäläisten yöpymisten kasvu jatkui huhtikuussa Venäläiset olivat edelleen suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä huhtikuussa 2017. Heille kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä lähes 43 000 yöpymisvuorokautta, mikä oli 35,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruotsalaisten yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia viime vuodesta ja heille kirjattiin majoitusliikkeissä 38 000 yöpymisvuorokautta. He olivatkin koko maan tasolla toiseksi suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä huhtikuussa 2017. Saksalaiset olivat kolmannella sijalla lähes 28 000 vuorokaudellaan, mikä oli 6,1 prosenttia enemmän kuin huhtikuussa 2016. Seuraavina olivat britit ja norjalaiset. Briteille tilastoitiin majoitusliikkeissä reilut 22 300 yöpymistä, mikä oli 5,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Norjalaisten yöpymisiä kirjattiin 30,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja heille yöpymisiä kertyi lähes 20 300 vuorokautta. Lähes kaikista tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista tulleiden yöpymiset lisääntyivät huhtikuussa. Jo edellä mainittujen lisäksi sveitsiläisten yöpymiset lisääntyivät 30, ja kiinalaisten reilut 26 prosenttia verrattuna vuoteen 2016. Tärkeimmistä matkailijamaista vain virolaisten ja yhdysvaltalaisten yöpymiset vähenivät 6–7 prosenttia. Maakunnittain tarkasteltuna yöpymiset lisääntyivät huhtikuussa eniten Etelä-Karjalassa, 20,5 prosenttia. Kainuussa yöpymiset lisääntyivät 19,3 prosenttia ja Lapissa 16,5 prosenttia. Yli kymmenen prosentin kasvuun päästiin Keski-Suomessa, 12,1 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa, 10,3 prosenttia. Sitä vastoin yöpymisten kokonaismäärä väheni esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla 23,6 prosenttia ja Kanta-Hämeessä 15,4 prosenttia. Koko maan osalta yöpymiset lisääntyivät 6,7 prosenttia viime vuoden huhtikuuhun verrattuna. Yöpymisten muutos maakunnittain huhtikuussa 2017/2016, % Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten määrä kaikissa majoitusliikkeissä kasvoi 19,5 prosenttia tammi-huhtikuussa 2017 Ulkomaisille matkailijoille kirjattiin majoitusliikkeissä runsas 2 miljoonaa vuorokautta. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 19,5 prosenttia viime vuoden ensimmäiseen kolmannekseen verrattuna. Venäläisten yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä reilut 305 000 vuorokautta tammi–huhtikuussa 2017, mikä oli 19,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajanjaksona. He olivat edelleen suurin Suomeen suuntautuva matkailijamaa. Britit olivat seuraavana lähes 179 000 yöpymisellä. Brittien yöpymiset lisääntyivät 21,4 prosenttia. Saksalaiset olivat kolmantena 171 500 yöpymisvuorokaudellaan. Määrä oli 12,0 prosenttia enemmän kuin tammi–huhtikuussa 2016. Ranskalaisten ja ruotsalaisten yöpymisiä kirjattiin myös majoitusliikkeissä runsaasti. Ranskalaisille tilastoitiin lähes 134 500 yöpymisvuorokautta ja ruotsalaisille runsaat 128 000 vuorokautta. Ranskalaisten yöpymiset lisääntyivät 12,5 prosenttia ja ruotsalaisten yöpymiset 10,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista kiinalaisten yöpymiset lisääntyivät eniten tammi–huhtikuussa 2017. Kiinalaisten yöpymisten määrä kohosi noin 82 000 vuorokauteen, mikä oli peräti 83,5 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona 2016. Kiinalaiset jäivät vielä hollantilaisten lukemista. Hollantilaisille kirjattiin lähes 107 000 yöpymistä, mikä oli 37,9 prosenttia enemmän kuin tammi-huhtikuussa 2016. Yöpymisten muutos tammi-huhtikuu 2017/2016, % Lähde: Tilastokeskus. Majoitustilasto. Tarkempia ja juuri itseäsi kiinnostavia majoitustilastoja löytyy lisää Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelusta.

    Lue lisää »

  • 15.6.2017 Ajankohtainen

    Finland 100 år – kalas på kansliet

    Regeringens nedskärningar inom kultur och utbildning har lett till en stärkt känsla av samhällsansvar hos Stefan Wallin, ordförande för Kulturfondens styrelse, och delegationsordförande Ann-Luise Bertell. De väljer att aktivt tro och satsa på framtiden och firar Finland 100 år bland annat med ett barnkalas på kansliet.   Du kan läsa reportaget från kalaset på vår webbplats, i pdf-versionen av vår årsbok eller beställa ett exemplar av Kulturfondens årsbok från kansliet(at)kulturfonden.fi.     – Oj. WOW! Jim Åkerbloms spontana utrop smälter ihop med kompisarnas när han kikar in i stora mötesrummet på Svenska Kulturfondens kansli i Helsingfors. Sekunden efter når dussinet barn bordet längst in. De rusar runt och tittar på färgglada ballonger och rosa serpentiner som ringlar mellan saftkannor, muffinsfat, frukter och kex. Det här är en speciell måndag. Femåringarna från grupperna Lönneberga och Junibacken vid daghemmet Elka i Munksnäs är bjudna på kalas. Temat är Finland 100 år och som värdar står styrelseordförande Stefan Wallin och delegationsordförande Ann-Luise Bertell. – Vet ni vad Svenska kulturfonden gör, frågar Wallin vid bordsänden när alla bänkat sig. Tystnaden är kompakt. Att beskriva fondens allmännyttiga uppdrag för barn kräver lite arbete. Att förklara Wallins och Bertells roller är enklare: Föreställ er Joakim von Anka men tvärtemot; istället för att krampaktigt hålla alla pengarna för sig själva så vill de ge så mycket som möjligt till andra. – Jag har Kalle Anka-tidningar hemma, replikerar ett av barnen och flera hänger på.   Föräldraförening: Stöd huvudsaklig inkomst Mia Ahlskog, föreståndare för daghemmet Elka, och Julia Ruth, föräldraföreningens ordförande, har bättre koll. De är vana att fundera på hur deras önskan om att erbjuda barnen en guldkant i tillvaron kunde passa ihop med Kulturfondens kriterier för exempelvis stöd till kultur på dagis. – Vi ansöker regelbundet om bidrag från Kulturfonden. Föreningen uppbär en medlemsavgift men bidrag från olika fonder utgör vår huvudsakliga inkomst. Eftersom verksamheten inte planeras flera år i förväg är det svårt att förutse behoven av pengar. Därför värdesätter vi möjligheten att kunna söka bidrag varje år, säger Ruth. De aktuella behoven definieras i samråd med personalen. Enligt föreståndare Mia Ahlskog har daghemmet en snäv budget, vilket gör externa bidrag viktiga. – Hittills har vi använt pengarna bland annat till att gå på teater och konserter, köpa nya böcker och cyklar till gården. Vi har 86 dagisbarn så det är enklare för oss att köpa in en pjäs eller en konstnär som jobbar tillsammans med barnen än att åka någonstans. På det sättet får också alla barn ta del av kultur. Alla familjer gör inte det på fritiden.   Populism ett hot mot konsten Stefan Wallin och Ann-Luise Bertell är oroade över den nuvarande regeringens linje i kultur och utbildning. De konstaterar att nedskärningarna lätt slår hårt mot det svenska, och att de drabbar både institutioner och individer. – Även nedmonteringen av strukturer som stödjer svensk- och tvåspråkighet gör att vi känner ett ännu större samhällsansvar. Samtidigt kan Kulturfonden inte bli en automat som mekaniskt ger pengar till ändamål som primärt är den offentliga sektorns ansvar. Förändringen i synen på kultur, utbildning och det svenska språket i Finland tyder på en värdeförskjutning, säger Wallin. De drar paralleller till den framväxande populismen i bland annat USA: Det första Trumpadministrationen gjorde var att skära ner den redan blygsamma kulturbudgeten. – Konst och kultur hotas på alla fronter just nu. Men att ta del av kultur är att delta i en kreativ process, vilket i sig är det första steget mot innovation. Samhället behöver kultur för att utvecklas, säger Bertell.   “En golfbil till pappa” Linnea von Knorring, Sophie Huhta, Iris Häkkinen och Bea Koiso-Kanttila sprider ut sina teckningar på ett mindre bort i rummet. Inför kalaset har barnen haft i uppgift att rita en teckning som föreställer deras framtidsdröm. Förutom att få en hund, en förhoppning som de flesta i dagisgruppen delar och som hundägarna Wallin och Bertell har full förståelse för, planerar de fyra att bli bagare och öppna ett kafé. – Vi ska baka munkar till poliser, säger von Knorring. Ett annat barn vill bli polis, några andra brandmän. På Eirik Wadéns teckning finns massor av diamanter. Han vill bli rik. Sophie Huhta har ritat ett hus för féer. – Vilken bra idé, utbrister Bertell. – Ett hus för féer är nästan som en teater. Vad skulle de här barnen göra om de hade en massa pengar? De flesta skulle köpa en hund eller kanin, om inte till sig själv så till sin kompis eller kusin. – Jag skulle köpa en golfbil till pappa. Han har alltid önskat sig en sådan, säger Alexandra Jansson. Julius Åberg skulle köpa korv med bröd till sin pappa, “för att han tycker om dem.” Linnea von Knorring skulle bygga ett hus åt hemlösa. – En gång när jag var dum sade mamma att det faktiskt finns barn som inte har något hem. Det känns tråkigt. I mitt hus skulle det finnas sängar, leksaker, en ipad och en hemmabiograf där de kunde se på film.   Stolt över Finland Om de tillåts önska för egen del så hoppas Mia Ahlskog och Julia Ruth att föräldraföreningen, som även i vår skickat in en ansökan, ska få hjälp med att ordna en barnfest. Festens innehåll dikteras långt av om de får extern finansiering. En såpbubbelkonstnär står högt på önskelistan. – En gemensam fest främjar känslan av delaktighet och föräldrarnas insyn i verksamheten. Det betonas i den nya planen för småbarnspedagogik som tas i bruk i augusti, säger Mia Ahlskog. Finlands hundra år som självständig republik kommer daghemmet att uppmärksamma mer under hösten. – Feståret syns i hela samhället. Barnen snappar upp det och vi vill ge dem möjlighet att känna sig som delar av ett sammanhang. Själv är jag stolt över att leva i ett fint land, säger Ahlskog. Att vilja stärka känslan av gemenskap klingar väl ihop med Finlands 100-årsjubileum vars tema är Tillsammans. Av de drygt 34 miljoner euro som Svenska kulturfonden delar ut i år går över 1,7 miljoner euro till olika projekt med anknytning till jubileet. Det nationella programmet koordineras av Statsrådets kansli och Kulturfonden har god insyn genom den svenskspråkiga informatören Johan Lindholm som får sin lön från Kulturfonden. Dessutom sitter direktör Leif Jakobsson i projektets styrelse och Ann-Luise Bertell är medlem i delegationen. Bertell beskriver Finland som ett underbart land med vacker natur och ärliga och varma människor. Även Wallin nämner folksjälen. Finlandssvensk eller finne – vi är alla i grunden finländare. – Samtidigt behöver vi bejaka det mångkulturella som en naturlig del av ett samhälle i utveckling. Xenofoberna, de som räds invandring och mångkultur, när en fiktiv dagdröm. Finland har aldrig varit en monokultur utan en port mellan öst och väst. Vår välfärd bygger också på invandring, vilket syns bland annat i vårt näringsliv och vår arkitektur. Släktnamnet Engel återfinns inte i Kalevala. De största nya tankarna föds när kreativa människor med olika bakgrund möts.   Potential i barn och barnkultur Mätta och belåtna, med de enorma energidepåerna tillfälligt tömda efter en språngmarsch initierad av fotografen, tackar barnen för sig. Ann-Luise Bertell konstaterar vilken inspirationskälla barn är. – De kan, innan självcensuren slår till, ha de mest fantastiska idéerna. Teckningen av ett hus för féer kunde exempelvis utvecklas till en sagobok eller en pjäs. Stefan Wallin ser i barnen naturliga och oförstörda människor som ännu har allting framför sig. Han hoppas att de får en barn- och ungdom full av stimulans som stödjer deras utveckling och hjälper dem upptäcka nya sidor hos sig själva. – Att i tidig ålder få möta riktiga konstnärer berikar nuet och kan öppna barnens ögon för eventuella framtida yrken. Jag brukar ange perioden som kulturminister som orsak till att jag sitter på den här posten idag, att den gav mig en känsla för vad kultur är. Senare har jag insett att kultur funnits naturligt i bakgrunden då min pappa var bokhandlare och mamma museiguide. För Bertell kändes steget från teaterchef på Wasa Teater till, som hon säger, kulturbyråkrat kort. Hon trivs även i den här befattningen och med uppgiften att hjälpa till i det stora samhället. Om de hade fria händer med fondens pengar skulle de satsa ännu mer på att testa olika saker, också till synes galna experiment. – Jag skulle gärna ge mer resurser till barnkultur. Konstnärliga upplevelser i barndomen minns vi ofta ännu som vuxna. De utvecklar vår empatiförmåga och det är viktigt. Samtidigt verkar det svårt att skapa högkvalitativ kultur för barn. Kultur för barn bygger fortfarande i alltför hög grad på roliga gubbar. Vi behöver en djupare diskussion om vad barnkultur är. Jag ser en stor utvecklingspotential på det här området, säger Bertell.   Text: Jeanette Östman Foto: Niklas Gerkman     Namn: Stefan Wallin, 49. Bor: Åbo. Jobbar i Helsingfors. Familj: Döttrarna Stella och Freja och golden retrievern Chili. Intressen: Matlagning, konditionssporter och engelsk ligafotboll. Bakgrund: Journalist och politiker. Kulturminister 2007-2011. Ordförande för Kulturfondens styrelse sedan hösten 2014. Inspirerar i mitt nuvarande uppdrag: En äkta känsla av att vara med och skapa förutsättningar för någonting nytt. Vi tar inte på oss balettskorna men ger andra möjlighet att göra det.   Namn: Ann-Luise Bertell, 45. Bor: Vörå. Jobbar i hela Svenskfinland. Familj: Man, tre barn och två hundar. Intressen: Litteratur och motion. Jobb och hobbyn flyter ihop. Bakgrund: Skådespelare, författare och konstnär. Chef för Wasa Teater 2011-2015. Ordförande för Kulturfondens delegation sedan hösten 2014. Inspirerar i mitt nuvarande uppdrag: Det är ett privilegium att få träffa så många konst- och kulturutövare och delta i pågående diskussioner. Vi är med där det händer.   Fakta Över 1,7 miljoner till Finland 100 år Svenska Kulturfondens uppgift är att stödja den svenska utbildningen och kulturen, det svenska språket och verksamhet på svenska i Finland. I år delar fonden ut drygt 34 miljoner euro. Över 1,7 miljoner euro går till olika projekt med anknytning till Finlands 100-årsjubileum. Konserten Spegling – 100 år av finlandssvensk musik, som samlade drygt 200 artister i Musikhuset i Helsingfors i mars, var Kulturfondens egen hyllning till Finlands 100 år som självständig republik. Stafettkarnevalen 2017 har fått extra resurser liksom affischutställningen Come to Finland som visas på Nationalmuseet i Helsingfors under våren. Höstsonaten, ett nytt finlandssvenskt verk under ledning av kompositören Sebastian Fagerlund, får i september premiär på Nationaloperan. Projektet Konsttestarna förverkligas tillsammans med Suomen kulttuurirahasto och Förbundet för barnkulturcentren i Finland under läsåren 2017-2019. Alla åttondeklassare bjuds på två konstupplevelser; ett evenemang i elevens närmiljö och ett vid en nationell konstinstitution. Nästan 200 000 personer väntas delta.

    Lue lisää »

  • 14.6.2017 Ajankohtainen

    Har du gjort en kortfilm?

    Nu efterlyser vi kortfilmer på svenska i Finland. Finlands Filmstiftelse och Svenska Yle utlyser i samarbete med Kulturfonden  tävlingen Kortfilm 2018. – Med hjälp av tävlingen Kortfilm 2018 vill vi hitta de bästa kortfilmerna – både med tanke på Finland, men också filmer som kan visas på internationella festivaler, berättar Charlotte Sundström, ansvarig producent för kulturinnehåll på Svenska Yle.   Vill du delta? Skicka in ditt bidrag till tävlingen mellan den 8 augusti och 15 oktober 2017. Kortfilmerna ska vara klara i oktober 2018 för att kunna få sin urpremiär kring jul samma år. Bland alla bidrag utses minst två vinnare i masterclass-kategorin för filmer som är högst 15 minuter långa och upp till fyra vinnare bland de kortare filmerna på max sju minuter. Vinnarna utses av en jury med företrädare för Finlands filmstiftelse, Svenska kulturfonden och Svenska Yle. De vinnande bidragen får ett produktionsbidrag på mellan 60 000 och 120 000 euro. Vinnarna offentliggörs den 15 december 2017. Närmare information om kortfilmstävlingen på Svenska Yles webbplats.

    Lue lisää »

  • 14.6.2017 Ajankohtainen

    Matkailu Suomeen nosteessa – eniten kasvua odotetaan Kiinasta, Venäjältä ja Saksasta

    Näkymät alkavalle matkailukesälle ovat ulkomaisten matkanjärjestäjien mukaan positiiviset, selviää Visit Finlandin tuoreesta selvityksestä. Eniten kasvua odotetaan Kiinasta ja Saksasta, mutta myös venäläisten matkailu elpyy vauhdilla. Kaikkiaan kesäkauden ulkomailta suuntautuvan matkailun odotetaan piristyvän 5–10 prosenttia. Euroopan matkailukomission (ETC) tuoreen katsauksen mukaan globaalin matkailun odotetaan kasvavan tänä vuonna 2–3 prosenttia. Suomessa ulkomaisten matkailijoiden kasvu on alkuvuonna ollut Pohjoismaista nopeinta. Kiinalaisten matkailijoiden vierailut ja yöpymiset kasvavat Suomessa ja muissa Pohjoismaissa nopeimmin muihin Euroopan maihin verrattuna. Eurooppalaiset lentoyhtiöt ovatkin lisänneet kapasiteettia niin Kiinasta kuin Keski-Euroopasta Suomeen tulevalle kesäkaudelle. – Kesän matkailunäkymät etenkin kiinalaisten ja keskieurooppalaisten osalta ovat valoisia ja vierailujen odotetaan nousevan merkittävästi. Myös Kiinan presidentti Xi Jinpingin huhtikuinen vierailu Suomeen lisäsi kiinalaisten kiinnostusta Suomesta kohteena, Visit Finlandin johtaja Paavo Virkkunen Finprosta sanoo. Virkkusen mukaan kiinalaiset matkailijat päättävät ensin mitä kokemuksia ja aktiviteetteja lomaltaan haluavat ja sen perusteella vasta valitsevat matkakohteensa. – Siksi kesäaktiviteetit ja ainutlaatuiset kokemukset, kuten mökki- ja saunakulttuuri, sekä luontoelämykset, kuten sienestys ja marjastus, pitäisi sitoa vahvemmin Suomen kesämatkailun tarjontaan, Virkkunen sanoo. Toisin kuin muilla Pohjoismailla, Suomella on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia kesämatkailun kasvattamiseksi. – Suomi profiloituu vahvasti talveen. Viime vuonna 54 prosenttia ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä Suomessa sijoittui talvikaudelle joulu-huhtikuulle. Uusien matkailijoiden houkuttelemiseksi on kuitenkin tärkeää vahvistaa kesää ja tarjota vaikuttavia elämyksiä ympäri vuoden, Virkkunen toteaa. Suomi 100 -juhlavuosi vetää saksalaisia ja venäläisiä Venäläisten matkailu Suomeen on alkuvuonna näyttänyt piristymisen merkkejä ja ennuste kesälle on melko positiivinen. Kasvu marras-maaliskuussa oli jo 26 prosenttia viime vuoteen verrattuna. – Heikosta taloustilanteesta huolimatta venäläiset eivät ole enää niin huolissaan tulevaisuudesta, ja he käyttävät säästöjään jälleen matkoihin. Matkanjärjestäjät odottavat kasvua etenkin Helsingin teemaviikonloppujen, Suomi 100 -tapahtumamatkojen sekä Järvi-Suomen kylpylä- ja kalastusmatkojen myynnin paranemisesta johtuen, Paavo Virkkunen kertoo. Visit Finlandin useat ohjelmat, kuten Finrelax-hyvinvointimatkailu ja Suomen 100-vuotisjuhlavuosi ovat vauhdittaneet kysyntää erityisesti Saksassa. – Suomen juhlavuosi ja useat viimeaikaiset matkailutunnustukset ovat nostaneet Suomen näkyvyyttä merkittävästi ja lisänneet matkailijavirtoja Saksasta. Suomi nähdään turvallisena ja erilaisena kohteena, jonka vetovoimaa lisäävät pohjoismaiset trendit, kuten design- ja ruokakulttuuri. Erityisesti sauna- ja mökkikulttuuri ovat saaneet hyvää näkyvyyttä Saksassa suomalaiseen kulttuuriin ja hyvinvointiin keskittyvän Slow-kampanjan ansiosta. Lapissa sesonki leviää molempiin suuntiin, ja kesän-syksyn kysyntä on mukavassa kasvussa. Odotamme saksalaisten yöpyjien määrän kasvavan tänä vuonna 15 prosenttia, Virkkunen kertoo. Ulkomaiset matkailijat Suomessa: Viime vuoden kesäkaudella eniten yöpymisiä tuli Ruotsista (376 700 rekisteröityä yöpymistä), Saksasta (325 500) ja Venäjältä (319 300). Viime kesänä aasialaisten yöpymiset kasvoivat yhteensä 8 % (kiinalaisten 19 %, korealaisten 17 % ja japanilaisten 5 %). Visit Finlandin matkailijatutkimuksen mukaan Suomessa vieraili vuonna 2016 yhteensä 7,7 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Heistä hieman reilut 3,5 miljoonaa saapui kesäsesongin aikana. Ulkomaisten matkailijoiden Suomeen tuoma vientiin rinnastettava matkailutulo oli 3,9 miljardia euroa vuonna 2016. Matkailijatutkimuksen mukaan eniten rahaa matkapäivää kohden käyttivät vuonna 2016 kiinalaiset matkailijat: keskimäärin 152 euroa. Lisätietoja:
    Paavo Virkkunen, johtaja, Visit Finland, Finpro, puh. 040 766 6355, paavo.virkkunen(a)finpro.fi
    Katarina Wakonen, tutkimuspäällikkö, Visit Finland, Finpro, p. 029 46 95681, katarina.wakonen(a)finpro.fi
    Hetta Huittinen, viestintäpäällikkö, Finpro, 040 033 9597, hetta.huittinen(a)finpro.fi Visit Finland vastaa valtakunnallisena matkailualan asiantuntijana ja aktiivisena toimijana ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun edistämisestä. Visit Finland tukee alan yrityksiä ja yritysryhmiä kansainvälisille markkinoille tarkoitettujen matkailupalvelujen kehittämisessä ja markkinoinnissa. Ulkomaisten matkailijoiden Suomeen tuoma vientiin rinnastettava matkailutulo oli noin 3,9 miljardia euroa vuonna 2016. Visit Finland on osa Finpro Oy:tä. www.visitfinland.fi www.visitfinland.com Finpro auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään, hankkii Suomeen lisää ulkomaisia investointeja ja kasvattaa ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen. Finpron muodostavat Export Finland, Visit Finland ja Invest in Finland. Finpro on julkinen toimija ja osa Team Finland verkostoa, ja sen 240 asiantuntijaa toimii 37 toimipisteessä 31 maassa ja 6 aluetoimistossa Suomessa. www.finpro.fi
    Finpro – kasvua Suomeen

    Lue lisää »

  • 14.6.2017 Ajankohtainen

    Ses vi i Björneborg?

    Kulturell mångfald i det självständiga Finland” är rubriken då Svenska litteratursällskapet i samarbete med Kulturfonden ordnar en diskussion på SuomiAreena i Björneborg. Diskussionen hålls onsdagen den 12 juli 2017  kl. 15.15 på Stadshusets innergård, Hallituskatu 12. Talare är journalisten Kyösti Hagert, forskare Maïmouna Jagne-Soreau, kulturproducent Tanja Ljungqvist, professor Henrik Meinander och stadsdirektör Kristina Stenman. Stan Saanila leder diskussionen.
    Diskussionen är en del av det officiella SuomiAreena programmet. Du behöver inte anmäla dig.   Under SuomiAreena kan du också besöka den finlandssvenska paviljongen, Café Svenskfinland, på Medborgartorget. Här hittar du Svenska litteratursällskapet, Folktinget, Marthaförbundet, Ålands landskapsregering och Folkhälsan. På Café Svenskfinland kan besökare pigga upp sin svenska tillsammans med representanterna för de olika organisationerna. På Folktingets hemsida hittar du veckoschemat för den finlandssvenska paviljongen på SuomiAreena. Medborgartorget (Kansalaistori) finns på salutorget i Björneborgs kärncentrum och i kvarteren omkring.   Hoppas vi ses i Björneborg.

    Lue lisää »

  • 8.6.2017 Ajankohtainen

    Haussa Suomen nouseva kulttuurimatkailukohde – osallistu kilpailuun

    Culture EDEN in Finland 2017 on Suomen kansallinen EDEN-kilpailu, jossa etsitään suomalaista kulttuurimatkailun tähtikohdetta, destinaatiota. Kunniamainintoja annetaan kolme. Miten osallistut? Hakuaika: 5.6.–31.8.2017
    Kilpailuohjeet ja -lomake Culture EDEN -sivulla. Kilpailuun voivat osallistua kulttuurimatkailukohteet, jotka: ovat vähintään neljän yrityksen ja organisaation verkostoja tarjoavat autenttisia, innovatiivisia ja kestäviä kulttuuriin perustuvia matkailukokemuksia ja -elämyksiä nostavat paikallisuuden vahvasti esiin, korostaen omia erityispiirteitään tarjoavat kulttuuristen elementtien lisäksi majoitusta ja muita matkailupalveluita Lisäksi: Kohteilla on paikallisen yhteisön tuki ja sitoutuminen Kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat Perinteiset matkailukeskukset eivät voi ottaa osaa kilpailuun Kilpailu lisää matkailukohteiden näkyvyyttä ja antaa uusia mahdollisuuksia verkostoitua paikallisten ja alueellisten kulttuuri- ja matkailutoimijoiden kanssa. Verkostoituminen on edellytys matkakohteille kilpailuun osallistumiseksi.   Webinaari 12.6. klo 9.30-10.30 Voit seurata Culture EDEN -webinaaria täällä. Tallenne on katsottavissa seminaarin jälkeen samassa osoitteessa. Lisätietoja osallistumisesta tulee lähiaikoina.   Lisätietoja:
    projektikoordinaattori Soila Palviainen
    puh. 045 129 0199, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak5ae7181a4826b946beffddc2888a9899').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy5ae7181a4826b946beffddc2888a9899 = 'soila.palviainen' + '@'; addy5ae7181a4826b946beffddc2888a9899 = addy5ae7181a4826b946beffddc2888a9899 + 'entra' + '.' + 'fi'; var addy_text5ae7181a4826b946beffddc2888a9899 = 'soila.palviainen' + '@' + 'entra' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloak5ae7181a4826b946beffddc2888a9899').innerHTML += ''+addy_text5ae7181a4826b946beffddc2888a9899+'';
    Kilpailun järjestää Finpro/Visit Finland/Culture Finland – kulttuurimatkailun katto-ohjelma yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. EDEN (European Destinations of Excellence) on Euroopan komission tukema aloite.

    Lue lisää »

  • 7.6.2017 Ajankohtainen

    Viiden yliopiston yhteinen monitieteinen matkailualan koulutus alkaa syksyllä

    Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista elinkeinoista ja merkittävimmistä työllistäjistä. 100-vuotias Suomi on noussut kiinnostavien matkailumaiden joukkoon ja matkailutoimialaan investoidaan nyt ennennäkemättömällä tavalla. Matkailu on myös moniulotteinen yhteiskunnallinen ilmiö, ja kansainvälisessä kilpailussa menestyminen vaatii erityisiä taitoja ja monialaista osaamista. Tätä tarkoitusta varten Itä-Suomen, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Hanken ovat solmineet yhteistyösopimuksen matkailualan monitieteisen yliopistokoulutuksen järjestämiseksi. Kukin yliopisto tarjoaa vähintään yhden opintojakson kokonaisuuteen, joka on avoin kaikille jäsenyliopistojen opiskelijoille. Tulevien lukuvuosien tavoitteena on edelleen laajentaa sekä yliopistoverkostoa että matkailualan opetustarjontaa. Ensi lukuvuoden käytännöistä tiedotetaan tarkemmin kesäkuun loppuun mennessä yhteistyötä koordinoivan Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen kotisivuilla (http://www.uef.fi/web/kauppatieteet/sivuaineet) sekä jäsenyliopistojen kotisivuilla.


    Uusi yliopistoverkosto jatkaa Matkailualan verkostoyliopiston (MAVY, www.funts.fi) pitkiä ja ansiokkaita perinteitä. MAVY aloitti toimintansa vuonna 1995 ja Savonlinnan yliopistokampus toimi pitkään verkoston palvelupisteenä ja kotipesänä. Opetusohjelma kattoi matkailualan opintoja perusopinnoista aina jatko-opintoseminaareihin ja tänä päivänä reilusti yli tuhannen opiskelijan alumnikunta vaikuttaa laaja-alaisesti niin matkailualan yritystoiminnassa kuin koulutuksessa ja tutkimuksessa.
    Lukuvuonna 2017-2018 Matkailualan perusopinnot (25 op) koostuvat seuraavista opintojaksoista:Matkailualan perusopinnot 25 op
    Pakollinen opintojakso:Introduction to Tourism Studies 5 op, Itä-Suomen yliopistoValitaan vähintään 20 op seuraavista:
    Global Tourism Business 5 op, Turun yliopisto Matkailu ja oikeus 5 op, Lapin yliopisto Johdanto monikulttuurisuuteen ja monikielisyyteen 5 op, Tampereen yliopistoMatkailua ajassa – matkailun historialliset ja kulttuuriset ulottuvuudet 5 op, Turun yliopistoTourism Trends 5 op, HankenMatkailu ja kestävyys 5 op, Lapin yliopistoSpecial Theme in Tourism Studies 5 op, Itä-Suomen yliopisto
    Yhteydenotot: Koordinaattori, tutkimuspäällikkö Juho Pesonen, kauppatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak1de0b652f3059f4713e8fab968d30ddf').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy1de0b652f3059f4713e8fab968d30ddf = 'juho.pesonen' + '@'; addy1de0b652f3059f4713e8fab968d30ddf = addy1de0b652f3059f4713e8fab968d30ddf + 'uef' + '.' + 'fi'; var addy_text1de0b652f3059f4713e8fab968d30ddf = 'juho.pesonen' + '@' + 'uef' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloak1de0b652f3059f4713e8fab968d30ddf').innerHTML += ''+addy_text1de0b652f3059f4713e8fab968d30ddf+''; ), 040 184 2698Turun yliopisto: tutkijatohtori Juulia Räikkönen (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak8aa6bd1a9bb6db3e775f81af2f52fffd').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy8aa6bd1a9bb6db3e775f81af2f52fffd = 'juulia.raikkonen' + '@'; addy8aa6bd1a9bb6db3e775f81af2f52fffd = addy8aa6bd1a9bb6db3e775f81af2f52fffd + 'utu' + '.' + 'fi'; var addy_text8aa6bd1a9bb6db3e775f81af2f52fffd = 'juulia.raikkonen' + '@' + 'utu' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloak8aa6bd1a9bb6db3e775f81af2f52fffd').innerHTML += ''+addy_text8aa6bd1a9bb6db3e775f81af2f52fffd+''; )Tampereen yliopisto: Koulutusasiantuntija Kati Toikkanen (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak19ed9316070a3b15791c34bf50f6fc2e').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy19ed9316070a3b15791c34bf50f6fc2e = 'kati.toikkanen' + '@'; addy19ed9316070a3b15791c34bf50f6fc2e = addy19ed9316070a3b15791c34bf50f6fc2e + 'uta' + '.' + 'fi'; var addy_text19ed9316070a3b15791c34bf50f6fc2e = 'kati.toikkanen' + '@' + 'uta' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloak19ed9316070a3b15791c34bf50f6fc2e').innerHTML += ''+addy_text19ed9316070a3b15791c34bf50f6fc2e+''; )Lapin yliopisto: apulaisprofessori Outi Rantala (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak1548173ba7b9d608cf28e560bb417d07').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy1548173ba7b9d608cf28e560bb417d07 = 'outi.rantala' + '@'; addy1548173ba7b9d608cf28e560bb417d07 = addy1548173ba7b9d608cf28e560bb417d07 + 'ulapland' + '.' + 'fi'; var addy_text1548173ba7b9d608cf28e560bb417d07 = 'outi.rantala' + '@' + 'ulapland' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloak1548173ba7b9d608cf28e560bb417d07').innerHTML += ''+addy_text1548173ba7b9d608cf28e560bb417d07+''; )
    Hanken: professori Peter Björk (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak178c4976c0d91064b12a65ef2e9b8d6f').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy178c4976c0d91064b12a65ef2e9b8d6f = 'peter.bjork' + '@'; addy178c4976c0d91064b12a65ef2e9b8d6f = addy178c4976c0d91064b12a65ef2e9b8d6f + 'hanken' + '.' + 'fi'; var addy_text178c4976c0d91064b12a65ef2e9b8d6f = 'peter.bjork' + '@' + 'hanken' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloak178c4976c0d91064b12a65ef2e9b8d6f').innerHTML += ''+addy_text178c4976c0d91064b12a65ef2e9b8d6f+''; )

    Lue lisää »

  • 7.6.2017 Ajankohtainen

    Lufthansa aloittaa suorat reittilennot Frankfurtista Kuusamoon

    Finavian Kuusamon lentoasemalla alkaa näkyä entistä enemmän kansainvälisiä turisteja talvella 2017–2018, kun Lufthansa aloittaa suorat reittilennot Frankfurtista 23. joulukuuta alkaen. Koskaan aiemmin Kuusamon lentoasemalla ei ole ollut suoraa kansainvälistä reittiä, joten reittiavaus on historiallinen. Lufthansa lentää Frankfurtin ja Kuusamon välisellä reitillä maaliskuun 24. päivään saakka. – Olemme tosi iloisia, että Kuusamo liittyy Lufthansan reittivalikoimaan ja näin vahvistaa edelleen lentoasemaverkostoamme pohjoisessa. Kasvu alkoi, kun Lufthansa aloitti ensimmäisenä suorat reittilennot Saksasta Lappiin vuonna 2015. Viime vuonna hyvä kehitys pohjoisessa jatkui, kun lentoyhtiö avasi uusia reittejä ja lisäsi kapasiteettia merkittävästi ja saimme yhdessä aikaan varsinaisen matkailun supertalven. Toivotamme nyt Lufthansan lämpimästi tervetulleeksi myös Kuusamon lentoasemalle joulukuussa 2017, sanoo Finaviasta johtaja Joni Sundelin. – Olemme tosi iloisia avatessamme Kuusamon-reitin. Tämä avaus osoittaa sitoutumisemme Suomeen. Helsingin, Ivalon ja Kittilän ohella Kuusamosta tulee Suomen neljäs kohde, jota operoimme Saksasta. Vaikka lähestymme pian keskikesää, ei ole turhan aikaista toivottaa matkustajillemme jo nyt ihanaa talvea, sanoo Christopher Zimmer, Lufthansan myynnistä Suomessa ja Baltiassa vastaava johtaja.   Lähde: finavia.fi 7.6.2017

    Lue lisää »

  • 7.6.2017 Ajankohtainen

    Berndt-Johan Lindström ny utbildningsombudsman

    Svenska kulturfonden har utsett Berndt-Johan Lindström till ny utbildningsombudsman. Lindström efterträder Kulturfondens mångåriga medarbetare Veronica Granö-Suomalainen som slutar i oktober.   Berndt-Johan Lindström lämnar efter sommaren sitt jobb som direktör för det svenskspråkiga resultatområdet vid bildningsväsendet i Vanda. Tidigare har han bland annat varit undervisningschef i Raseborg och bildningschef i Karis. – Utbildningssektorn i Vanda har varit en innovativ miljö att jobba i; bland annat har staden under de senaste åren satsat stort på digitalisering och robotik. Det har också varit lärorikt att jobba med skolutveckling i en starkt finskspråkig miljö där vi måste värna om det svenska och bygga broar till det finska, säger Berndt-Johan Lindström. Berndt-Johan, 45 år, har en politices magistersexamen från Åbo Akademi. Han har under flera år fortbildat sig inom utbildningsledarskap och kommunal förvaltning. – Jag ser fram emot de nya infallsvinklar, projekt och idéer som jag tror att Kulturfondens utbildningsteam får ta del av. I mitt nuvarande jobb har jag ofta sett att det bästa resultatet uppnås då människor får frihet och möjlighet att utvecklas. När någon i skolan har en bra idé och får litet hjälp på vägen, kan vad som helst hända. Jag är mycket glad över att från och med i höst få vara med och skapa förutsättningar för människor, säger Berndt-Johan. Som Kulturfondens utbildningsombudsman är Berndt-Johan medlem av ledningsgruppen och bär det övergripande utvecklingsansvaret för fondens uppdrag inom utbildning och forskning. Utbildningsombudsmannen leder också fondens utbildningsteam. – Berndt-Johan har lång erfarenhet av att leda bildningsarbete och han har en blick för utbildningens strukturer. Det kunskapskapital som han hämtar till Kulturfonden från den kommunala sektorn stärker vår verksamhet inom utbildningsområdet, säger Leif Jakobsson, direktör på Svenska kulturfonden. Jobbet som utbildningsombudsman ledigförklarades i april lockade hela 56 sökande, 34 kvinnor och 22 män. Bland de sökande fanns många mycket meriterade personer med bred erfarenhet av utbildningssektorn.   Svenska kulturfonden
    Helsingfors den 7 juni 2017
    Pressmeddelande Närmare information: Berndt-Johan Lindström, tfn 040 759 2412
    Leif Jakobsson, direktör, tfn 040 152 6411, leif.jakobsson(at)kulturfonden.fi
    Martina Landén-Westerholm, informatör, 040 595 0817, martina.landen(at)kulturfonden.fi

    Lue lisää »

  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description