Ajankohtaista

  • 22.6.2018 Ajankohtainen

    Kulturfonden och sommaren

    Vi har sommarpaus i vår verksamhet mellan den 25 juni och den 5 augusti 2018. Då har vår personal semester eller övertidsledigt i olika perioder. Om du mejlar oss får du noggrannare information om hur du i akuta ärenden når oss under sommarpausen. Här hittar du information om hur vi betalar ut bidrag under sommarpausen. Hoppas vi ses på evenemang, aktiviteter och samlingsplatser i Svenskfinland under sommaren.   Skön sommar till alla våra sökande och samarbetspartners. Kasta loss!

    Lue lisää »

  • 21.6.2018 Ajankohtainen

    Från Jakobsson till Lillkung

    Fredagen den 1 juni tillträdde Sören Lillkung som vd för Kulturfonden 110 år. Sören tog då över efter Leif Jakobsson som slutar efter drygt sex år som fondens direktör. Läs vårt reportage om Leifs tips till Sören och Sörens förväntningar på sitt nya jobb.
      Leif Jakobsson och Sören Lillkung har jobbat sida vid sida på Kulturfondens kansli under hela maj. Ett arrangemang som de båda är nöjda med. Sören menar att han har haft stor hjälp av Leifs introduktion i nätverk, bland fondens samarbetspartner och i de pågående satsningarna. – Min ”praktikantmånad” på fonden var en bra början. Jag har hittills jobbat med olika frågor på många håll, både geografiskt och tematiskt, men nu ser jag fram emot att jobba med hela det finlandssvenska kultur- och utbildningsfältet. Jag tar mig an uppdraget med ödmjukhet och välkommen självkritik, säger Sören Lillkung som i april lämnade sitt jobb som enhetschef vid Yrkeshögskolan Novia i Jakobstad.   Effektivt och billigt År 2011 tog Leif över en organisation som långt skapats av fondens tidigare direktör Krister Ståhlberg. Ståhlberg reformerade både beslutsprocesserna och administrationen så att de bättre matchade Kulturfondens växande utdelning. – Kulturfonden blev under Krister Ståhlbergs tid en ledande stiftelse i Norden. Jag har tillsammans med medarbetarna finslipat maskineriet för att vi idag ska ha ännu högre kompetens, integritet och verkningsgrad, säger Leif. Leif, som tidigare bland annat jobbat inom den statliga förvaltningen, menar att Kulturfonden står sig bra i jämförelse med statliga instanser som fördelar bidrag. – Min bedömning är att en självständig stiftelse med ändamålsenlig förvaltning är kostnadseffektiv, till exempel i jämförelse med statens utdelningssystem. Kulturfonden har relativt sett en liten personal och låga kostnader för administrationen; särskilt då vi ser på mängden ansökningar och de belopp som vi varje år delar ut, säger Leif.   Stora fönster För Leif som har lång erfarenhet bland annat från media har det varit naturligt att göra fondens beslutsprocesser genomskinliga. Leif menar att Kulturfonden har lyckats bra. – Om man vill vara genomskinlig och tydlig måste man våga utnyttja media och ny teknik i kommunikationen. Lyckligtvis är många nyfikna på våra beviljade bidrag. Det hjälper oss att sprida positiva nyheter och samtidigt stärka vårt varumärke, säger Leif. Bild: Laura Mendelin 36 miljoner räcker inte till grunden Kulturfonden har under de senaste åren haft en årlig utdelning på ungefär 36 miljoner euro. – Vi måste ändå minnas Kulturfondens ekonomiska begränsningar. Det är olyckligt om våra sökande ser oss som en huvudfinansiär. De flesta finlandssvenska aktörer – också våra bidragstagare – ska huvudsakligen driva sin verksamhet med statliga eller kommunala pengar. Vi ska bidra till sådant som en språklig minoritet inte annars skulle kunna skapa, men grundfinansieringen måste komma från annat håll, säger Leif. – Vi måste också akta oss för att ge aktörer en bild av automatik i Kulturfondens bidrag. Våra bidrag ska helst skapa möjligheter för en hållbar fortsättning på verksamheten, säger Sören.   Kulturfondens största utmaning Fonden har en relativt hög beviljningsgrad på ansökningarna. Samtidigt är många personer involverade i behandlingen av ansökningarna. – Ofta har vi en uppsjö av goda idéer att ta ställning till och då finns det en risk för att man vill säga ja till så många sökande som möjligt. Det här betyder att vi riskerar bevilja många bidrag på små belopp. Men vilken blir verkningsgraden av det? Vi kunde kanske få större effekt av att bevilja färre bidrag, men till större belopp, säger Leif. – Ibland beviljar vi bidrag till projekt som kanske kunde förverkligas på motsvarande sätt också utan fondens hjälp. Samtidigt måste vi göra en avvägning mellan om vi ska göra många glada eller låta kvalitetskraven väga tyngst, säger Sören. – Det är avgörande för oss att veta vilka verksamheter och bidrag som är livsviktiga för Svenskfinland. När handlar bidragen om att överleva och när handlar de om stundens förnöjelse, säger Leif.   Gasa eller bromsa Idag grundar Kulturfonden sig på cirka 480 donationer – en del till väldigt specifika ändamål. – Donatorernas vilja är ofta att bevara och stärka något som i donationsstunden varit angeläget. Men vi borde också inspirera till förnyelse i Svenskfinland. Världen förändras i snabb takt, fonden måste hänga med och samtidigt balansera förnyelsen mot donatorernas vilja, säger Sören. – Donatorernas vilja var knappast att Kulturfonden skulle vara enbart en minnesorganisation, säger Leif. Idag har ofta föreningar eller rörelser en ganska begränsad livslängd. En del firar 100-årsjubileum, men bland yngre sammanslutningar blir det allt vanligare att de är aktiva endast en kortare tid. – Så länge en förening eller en verksamhet är livskraftig och energisk kan Kulturfonden bevilja bidrag. Men vi måste märka om en förening går på sparlåga och då våga säga nej. Utmaningen för oss är att avgöra var energin finns i Svenskfinland. Vad ska vi satsa pengar på för att Svenskfinland ska må så bra som möjligt? Här spelar våra sakkunniga en viktig roll, säger Sören. – Också fondens kvalitetskrav på de sökande och deras projekt hjälper oss både då vi utvärderar beviljade bidrag och blickar framåt, säger Leif.   Varna dina vänner Vilket är då Leif bästa tips till Sören? – Trots att Svenskfinland ofta är större än vi tror, är vi ändå relativt få. Det betyder många starka nätverk och personliga kontakter. En stiftelses tjänstemän får aldrig gynna någon närstående person eller organisation. Det här är en mycket viktig diskussion som vi hela tiden måste föra – både med oss själva, med medarbetare och beslutsfattare, säger Leif. Då Leif valdes till direktör för Kulturfonden år 2011, beklagade han sin nya position bland vänner och bekanta. – Jag sade till många av mina närstående som tidigare sökt och beviljats bidrag från Kulturfonden: ”Beklagar, men så länge jag jobbar på fonden, kommer era ansökningar att granskas betydligt noggrannare än andras och kvalitetskraven på er skärps ännu mer”, säger Leif. Sören drar paralleller till ett stort projekt som han drev inom Yrkeshögskolan Novia. Där var han med om att utarbeta och ta i bruk ett kvalitetssystem. – Kvalitetssystemet tog bort möjligheter att agera på stundens ingivelse och utgående från det egna godtycket. Arbetslivet blev litet svårare och processerna blev definitivt mera krävande, men vi höjde kvaliteten rejält, säger Sören som ser fram emot att jobba med kvalitetsfrågor också inom beslutsprocesserna på fonden.   Dags att trampa orgel Leif menar att det bästa med åren på Kulturfonden har varit att det alla dagar har varit roligt att gå på jobb. – Jag har fått ha ett jobb där vi alla dagar kan känna att vi gör skillnad. Kulturfonden är en expertorganisation och jag har haft professionella medarbetare. Via samarbetet med svenskspråkiga aktörer och centrala finska stiftelser har vi hittat gemensamma områden att satsa på, säger Leif som varit med om att öppna nya kanaler för dialog och samarbete. Som operasångare har Sören har jobbat på många, både finska och svenska, scener, men under de senaste åren har han huvudsakligen varit administratör. – Sedan början av år 2000 har jag varit mera förvaltare än artist. Det här blev ett naturligt nästa steg för mig. Det var dags att definitivt blir mera orgeltrampare än organist, säger Sören.   Text: Martina Landén-Westerholm
    Bild: Laura Mendelin/Eva Persson Reportaget har också publicerats i Medborgarbladet i juni 2018.

    Lue lisää »

  • 21.6.2018 Ajankohtainen

    Ulkomaiset matkailijat tuovat kesällä Suomeen yli miljardin

    Suomi on edelleen leimallisesti talvimatkakohde, mutta työ Suomen kesän markkinoimiseksi alkaa tuottaa tuloksia. Viime vuonna ulkomaiset kesämatkailijat käyttivät Suomessa 1,3 miljardia euroa. Visit Finland ennustaa kesäkaudelle kasvua kaikilta markkinoilta. Viime kesänä ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät Suomessa 14 %, mikä on selvästi muita Pohjoismaita enemmän. Kesä on Suomessa niukasti talvea suositumpi matkailusesonki, mutta Suomella on varaa kasvaa vielä paljonkin. Visit Finland ennustaa kuluvalle kesälle reipasta kasvua. – Odotamme kasvua erityisesti kaukokohteista, kuten Yhdysvalloista, Kiinasta ja Japanista. Myös Euroopan-matkaajia odotetaan Suomeen: erityisesti hollantilaisten, brittien ja saksalaisten kiinnostus Suomea kohtaan on kasvussa, sanoo Business Finlandin kansainvälisen matkailun edistämisestä vastaavan Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen. Suomeen suuntautuvien suorien lentojen istuinkapasiteetti kasvaa kesällä 15 %. Suurimmat kasvuprosentit tulevat Moskovasta, Tokiosta, Amsterdamista, Münchenista ja Malagasta. – Istuinkapasiteetin kasvu kertoo, että lentoyhtiöt uskovat Suomen matkailukysynnän kasvuun, Virkkunen lisää. Nyt tulevat britit ja hollantilaiset Kesällä 2017 ulkomailta tehtiin Suomeen yhteensä 4,3 miljoonaa matkaa. Selvästi suurin lähtömaa oli Venäjä (37 % matkoista). Matkustuksen Venäjältä ennustetaan kasvavan tänäkin kesänä 5–10 % edellyttäen, että ruplan hinta pysyy vakaana. Saman luokan kasvua odotetaan Japanista ja Kiinasta. Yöpymiset Isosta-Britanniasta kasvoivat viime kesänä merkittävästi, jopa 28 %, ja suuntauksen uskotaan jatkuvan. Myös Hollannista odotetaan tälle kesälle reipasta, yli 20 % kasvua. Italiasta, Saksasta ja Ranskasta kasvu on maltillista. – Iso-Britannia ja Ranska ovat matkailijamäärissä suuria lähtömaita, mutta haasteena on, että sieltä matkustetaan Suomeen pääasiassa talvella. Teemme tällä hetkellä töitä nimenomaan tämän epäsuhdan korjaamiseksi, kertoo Virkkunen. Suomella paljon potentiaalia kesämatkailun kehittämisessä Suomi on maailman matkailumarkkinoilla uutuuskohde ja kasvupotentiaali on merkittävä. Kasvua pyritään aikaansaamaan lisäämällä matkustusta nimenomaan kesällä. Suomen viileän raikas ilmasto, rauhallisuus sekä kaunis ja puhdas luonto ovat vetovoimatekijöitä, joihin on kiinnitetty huomiota myös maissa, joista matkustaminen Suomeen ei aiemmin ole ollut kovinkaan yleistä. Parhaillaan eri puolilla Suomea tehdään hartiavoimin töitä kesäisten elämysten paketoimiseksi helposti ostettaviksi ja myytäviksi tuotteiksi sekä perinteisissä matkatoimistoissa että digitaalisissa myyntikanavissa. – Kesämatkailu on yli miljardin business. Kehittämällä tarjontaamme monimuotoisemmaksi annamme matkailijoille syitä tulla Suomeen enemmän ja useammin. Puhutaan ympärivuotisesta matkailusta. Lapin ja Helsingin lisäksi Suomi tarvitsee myös useampia kansainvälisesti tunnettuja ja vetovoimaisia matkailualueita. Kun matkailijavirrat kasvavat eri puolilla Suomea ja ympärivuotisesti, kasvu on kestävällä pohjalla ja vältämme ylilyönnit, Virkkunen kertoo. Suurin haaste matkailun kasvulle Suomen heikko tunnettuus maailmalla Viime vuosina Suomeen saapuvien ulkomaisten matkailijoiden määrän kasvu on ylittänyt globaalin 5 %:n kasvuvauhdin moninkertaisesti. Suomi on kuitenkin edelleen selvästi muita Pohjoismaita jäljessä ja markkinaosuutemme Pohjoismaissa toteutuneista kansainvälisten matkailijoiden yöpymisistä on vain 14 %. Matkailun yhteistyöryhmä luovutti 7.6. järjestetyssä tilaisuudessa esityksensä uuden hallitusohjelman matkailua edistävistä toimenpiteistä elinkeinoministeri Mika Lintilälle. Tilaisuudessa kuultiin myös kahdeksan kansanedustajan näkemyksiä puolueidensa valmiuksista tukea Visit Finlandin työtä Suomen näkyvyyden lisäämiseksi kohdemarkkinoilla. – Matkailuteollisuuden kasvupotentiaali ja merkitys yhtenä vahvimmista vientialoistamme tunnustettiin yksimielisesti, vaikkakaan yksikään edustajista ei ollut valmis lisäresursseja lupaamaan. Suomen näkyvyyttä kohdemarkkinoilla pitää pystyä lisäämään pysyäksemme mukana kilpailussa kasvavista matkailuvirroista. Matkailumarkkinointityöllä tehty myönteinen Suomi-kuva edesauttaa myös teollisuuden vientikauppaa sekä Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien saamista, Virkkunen toteaa.

    Lue lisää »

  • 20.6.2018 Ajankohtainen

    Nu letar Konsttestarna efter nya besöksmål

    Konsttestarna söker nu inspirerande besöksmål på olika håll i Finland för läsåret 2019-2020. Jobbar du på en konstinstitution som är skulle funka fint för tonåringar? I augusti kan man ansöka om att få bli ett besöksmål!  Under tre läsår bjuder projektet Konsttestarna in alla åttor i Finland till två oförglömliga konstupplevelser. Alla konstformer kan föreslås för testning. En vanlig rundvandring på ett museum eller en teaterföreställning räcker ändå inte. Gästfrihet och en välplanerad samt involverande helhet förväntas av organisationerna. I valet av målen poängteras både den konstnärliga kvalitén och ett innovativt publikarbete som riktar sig till ungdomarna. Hurdan konst tycker åttorna är högklassig och intressant? Hurdan är en spännande, intressant och upplyftande konstupplevelse?   120 000 besök per år Konsttestarna är det största kulturprojektet för ungdomar i Finlands historia. Åttorna med sina lärare blir årligen sammanlagt över 60 000 personer. Varje klass gör två konstbesök, allt som allt talar vi om så många som 120 000 besök. Eftersom det ena besöket görs i närområdet, måste organisationen alltså kunna ta emot en betydande del av åttorna i sitt landskap. För det andra besöket reser ungdomarna till Helsingfors – eller från huvudstadsregionen till andra orter i Finland. Storprojektet koordineras av Förbundet för barnkulturcenter i Finland, som vill erbjuda minnesvärda kulturupplevelser likvärdigt åt alla ungdomar. Därför frågar vi de sökande om bland annat tillgänglighet i besöksmålet. Det treåriga projektet finansieras av Suomen Kulttuurirahasto och Svenska kulturfonden. Varje år ordnas en skild ansökning för läsårets besöksmål.   Ansök i augusti Ansökningstiden för besöksmålen under läsår 2019–2020 är 15.8–7.9.2018. Den elektroniska ansökningsblanketten fylls i på adressen www.skr.fi. Den sökande skall presentera sin arbetsplan som innehåller ”etkot” och ”jatkot”, dvs. publikarbete som förhandprogram och fördjupande program. Därtill frågas det bl.a. om minimi och maximi publikmängd med vilken den sökande kan delta i Konsttestarna. Vid behov kan ni kontakta den regionala Konsttestar-koordinatorn i ert område för hjälp med planeringsarbetet. Kontaktuppgifterna finns på adressen www.konsttestarna.fi. På webbplatsen finns också ytterligare information för de sökande (www.taidetestaajat.fi/info).   Noggrannare information: Projektledare för Konsttestarna Anu-Maarit Moilanen
    Förbundet för Barnkulturcenter
    044 978 4893
    föTämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak4d9c7afbe1a8eee5c0c93fdc12778425').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy4d9c7afbe1a8eee5c0c93fdc12778425 = 'rnamn.efternamn' + '@'; addy4d9c7afbe1a8eee5c0c93fdc12778425 = addy4d9c7afbe1a8eee5c0c93fdc12778425 + 'taidetestaajat' + '.' + 'fi'; var addy_text4d9c7afbe1a8eee5c0c93fdc12778425 = 'rnamn.efternamn' + '@' + 'taidetestaajat' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloak4d9c7afbe1a8eee5c0c93fdc12778425').innerHTML += ''+addy_text4d9c7afbe1a8eee5c0c93fdc12778425+''; Ombudsman Sonja Ollas-Airinen
    Svenska kulturfonden
    sonja.ollas-airinen(at)kulturfonden.fi

    Lue lisää »

  • 20.6.2018 Ajankohtainen

    Järvi-Suomi ainoana pohjoiseurooppalaisena alueena mukana EU-Kiina 2018 -matkailuvuodessa

    Euroopan Unionin komissio ja Kiinan valtio ovat käynnistäneet yhteisen matkailumarkkinoinnin teemavuoden (EU-China Tourism Year 2018), joka avattiin virallisesti Venetsiassa 19.1.2018. Markkinointiyhteistyössä ovat mukana Järvi-Suomen neljä itäistä maakuntaa: Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Teemavuoden virallisena lentoyhtiönä toimii Finnair. Teemavuoden tavoitteena on edistää elinkeinoelämän toimijoiden verkostoitumista ja kontakteja EU:n ja Kiinan välillä. Lisäksi ohjelmalla halutaan tukea vähemmän tunnettujen kohteiden tunnettuutta, parantaa matkailutuotteiden laatua, helpottaa viisumi-käytäntöjä ja parantaa lentoyhteyksiä. Yritysten välistä verkostoitumista varten järjestetään erilaisia messuja ja tapahtumia sekä Kiinassa että EU:n alueella. Toimintaa koordinoivat European Travel Commission, European Tourism Association ja World Tourism Alliance. Virallisen yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Kiinan pääministeri Li Keqiang ja EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker. Kiinalaiset käyttävät eniten rahaa matkailuun globaalilla tasolla Kiinan keskiluokan varallisuuden ja tulojen kasvu merkitsee sitä, että yhä useampi kiinalainen matkustaa tulevaisuudessa ulkomaille. Euroopassa halutaan vahvistaa markkina-asemaa ja valmistautua palvelemaan entistä paremmin myös kiinalaisia matkailijoita. Järvi-Suomen maakunnat toteuttavat yhteisen Lakeland-brändin alla mittavia markkinointi-toimenpiteitä Kiinaan ja järjestävät alueelle myös yhteisiä tutustumismatkoja kiinalaisille matkanjärjestäjille. Toimintaa koordinoi Visit Finland. Järvi-Suomen maakunnat pääsevät teemavuoden myötä rakentamaan B2B-verkostoja Kiinaan sekä tiiviisti mukaan European Travel Commissionin toimintaan. Yhteisiä toimenpiteitä ovat mm. yhteiset myyntitilaisuudet, näkyvyys johtavien online-matkatoimistojen kampanjoissa, sosiaalisessa mediassa ja PR-toimenpiteissä. Vuoden 2019 alkupuolelle kestävän Eurooppa-kampanjan yhteisarvo on n. 5,7 miljoonaa euroa. Lisätiedot Järvi-Suomen osallistumisesta EU-China Tourism Year 2018 toimenpiteisiin Kiti Häkkinen
    Regional Manager, Lakeland
    Visit Finland, Business Finland
    puh. 050 453 4720
    Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak6c1be11ae402c96047680b3519cc34ee').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy6c1be11ae402c96047680b3519cc34ee = 'kiti.hakkinen' + '@'; addy6c1be11ae402c96047680b3519cc34ee = addy6c1be11ae402c96047680b3519cc34ee + 'businessfinland' + '.' + 'fi'; var addy_text6c1be11ae402c96047680b3519cc34ee = 'kiti.hakkinen' + '@' + 'businessfinland' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloak6c1be11ae402c96047680b3519cc34ee').innerHTML += ''+addy_text6c1be11ae402c96047680b3519cc34ee+'';

    Lue lisää »

  • 20.6.2018 Ajankohtainen

    Femton projekt på turné

    Kulturfonden har beviljat 60 000 euro i turnébidrag. Bidragen hjälper aktörer inom musik, film och scenkonst att ta sina projekt på turné antingen i Svenskfinland, Norden eller internationellt. – Våra turnébidrag är främst för turnéer som arrangeras på kort varsel och som aktörerna därför inte kunde söka bidrag för i november, vid vår allmänna ansökningstid. Det här var första gången som vi erbjöd möjligheten, som helt klart fyller ett behov. Vi fick flera ansökningar än vi väntade oss och dessutom från många olika kulturområden, säger kulturombudsman Annika Pråhl. Kulturfonden fick i april 42 ansökningar på sammanlagt 296 000 euro. Bidrag går nu till sju sökande inom scenkonst (sammanlagt 39 000 euro), sju inom musik (sammanlagt 17 800 euro) och en inom film (3 2000 euro). Turnébidrag kan beviljas till yrkesverksamma konstnärer och arbetsgrupper för att täcka rese- och logikostnader enligt billigaste rimliga alternativ. – Vi valde i år att prioritera dels turnéer i Norden och dels färdiga produktioner som får en längre livslängd genom turnén, säger Annika Pråhl. Det största beviljade bidraget går till den finlandssvenska fria gruppen Oblivia som i början av år 2019 ska turnera i USA med föreställningen Nature Theatre of Oblivia. Oblivia skapar en skog på scenen med träd, växter, djur och skogens ljud och använder sig också av förstärkt verklighet, så kallad augmented reality. Föreställningen sätts upp i Chicago, Detroit och New York. Följande projekt får Kulturfondens turnébidrag 2018: Föreställningsturné i Mongoliet för dokumentärfilmen G.J. Ramstedts värld, 3200 euro. Oblivias turné till USA med föreställningen Nature Theatre of Oblivia, 15 000 euro. Barnens Sommarteater för turné i juli 2018 i Åboland, Österbotten och på Åland, 4000 euro. Grus Grus Teaters turné med barnföreställning Björkmusen och näbbmusen i Finland och Sverige, 3000 euro. Arbetsgruppen Cirkus för att turnera i Frankrike, Litauen, Sverige och Norge med föreställningen Circus I Love You, 3000 euro. Arbetsgruppen Tähkäpää-Rapunzel för en turné i skolor och kulturhus i Österbotten och Nyland med den tvåspråkiga barn- och ungdomsföreställningen Tähkäpää – Rapunzel, 4000 euro. Teaterföreningen Blaue Frau för en turné med dragkingföreställningen YO-BRO, 4000 euro. FraktTeaterns turné med föreställningen Hemgatan – Kotikatu, 6000 euro. Artisten Månskensbonden för turné i Sverige, 2000 euro. Arbetsgruppen The Heartbeat Band för turné i Finland och Sverige, 5000 euro. Violinisten Linda Hedlund för konsertturné i Frankrike och Italien, 1000 euro. Violinisten Frida Backman för konsertturné i USA, 1500 euro. Musikern Jonne Grans för konsertturné i Irland, 1000 euro. Arbetsgruppen Turnerande Barlast för en skivlanseringsturné i Svenskfinland och i Budapest, 3300 euro. Wentus Blues Band för turné i Sverige och Östra Finland, 4000 euro.   *** Helsingfors den 20 juni 2018
    Pressmeddelande Närmare information och förfrågningar: Annika Pråhl (kommentarer)
    kulturombudsman
    annika.prahl(at)kulturfonden.fi
    050 566 6474 Martina Landén-Westerholm
    informatör
    martina.landen-westerholm(at)kulturfonden.fi
    040 595 081    

    Lue lisää »

  • 20.6.2018 Ajankohtainen

    Suomi menestyy kongressimaana

    Kilpailu kansainvälisten kongressien saamiseksi on kovaa, mutta Suomi pitää vuodesta toiseen paikkansa maailman 20 eniten järjestökongresseja järjestävän maan listalla. Suomella on edellytykset kasvaa merkittäväksi kongressimaaksi. Suomen houkuttelevuus kongressimaana on kansainvälisesti korkealla tasolla. Suomi sijoittui Union of International Associations -järjestön (UIA) vuosittain julkaisemassa tilastossa jaetulle 19. sijalle Ruotsin kanssa. Vuonna 2017 Suomessa järjestettiin 791 kansainvälistä järjestökongressia, joihin osallistui 111 188 kongressivierasta. Listaus tarkastelee 166 maata ja 1 104 kaupunkia. Helsinki sijoittui 20: nneksi. – Kongresseja järjestetään Suomen kokoon ja tunnettuuteen nähden moninkertaisesti. Suomella on maailmalla hyvä maine vahvasta osaamisesta kongressien järjestäjänä, sanoo Business Finlandin alaisen Finland Convention Bureaun Mervi Toivonen. Suomi kiinnostaa uutuuskohteena UIA:n tilastoissa kärkisijoja pitävät tunnetut Keski-Euroopan maat, joissa sijaitsee useita kansainvälisten järjestöjen päämajoja. Suomen valtteja ovat turvallisuuden ja tehokkuuden lisäksi kiehtova sijainti. Suomella on uutuusarvoa, joka resonoi myös kongressimatkailuun. – Kun kaikki tutut kongressikaupungit on koluttu moneen kertaan, aletaan etsiä jotain uutta. Matkailullinen mielenkiinto Suomea kohtaan on korkeammalla kuin koskaan ja meidän pitäisi takoa nyt, kun rauta on kuumaa. Matkailumarkkinointiin käytetyt eurot hyödyttävät myös muita vientialoja – tapahtumateollisuutta vielä enemmän kuin muita, Toivonen pohtii. Ruotsi kiri tänä vuonna Suomen rinnalle, ja Tanska ja Norja seuraavat kintereillä. – Suomessa tehdään hyvää työtä, mutta niin tehdään muuallakin. Kilpailu on todella kovaa ja kongressien saamiseksi työtä on tehtävä aina vain paremmin. Maailmalla kongressien järjestäminen on miljardien arvoista liiketoimintaa. Enemmillä euroilla Suomella olisi edellytykset kasvaa merkittäväksi kongressimaaksi, Toivonen lisää. Kongressit edistävät kaupallista maakuvaa ja työllistävät suomalaisia Kokousalan valtakunnallinen markkinointiorganisaatio Finland Convention Bureau (FCB) on osa vuoden alussa aloittanutta Business Finlandia. Suomi on edelläkävijä siinä, miten kansainvälisten kongressien hakeminen ja järjestäminen sekä Suomen markkinoiminen kongressien sijaintimaana on integroitu osaksi vienninedistämistä sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. – Suomalaisen osaamisen ja innovaatioiden vieminen maailmalle onnistuu parhaiten silloin, kun kongressi järjestetään Suomessa. Kongresseja on joka alalla. Siksi olisi tärkeää, että suomalaiset osaisivat maailmalla liikkuessaan ja yhteistyökumppaneita tavatessaan kertoa, miten erinomainen kongressikohde Suomi on. Jokainen kongressi tuottaa moninkertaisesti euroja ja muita hyötyjä sekä taloudelle että Suomen kaupalliselle maakuvalle, Toivonen sanoo. Suomessa kongressit lasketaan osaksi matkailuteollisuutta, sillä ala hyödyntää paljon matkailupalveluja, kuten hotelleja ja lentoja. Kongressien järjestämisessä käytetään kuitenkin runsaasti myös muiden alojen tuote- ja palvelutarjontaa, kuten kokoustiloja, tapahtumatekniikkaa, turvallisuuspalveluja, viestintä- ja mainostoimistoja, sisällöntuotantoa, painotaloja, logistiikka- ja kuljetusyrityksiä, ravintoloita sekä catering- ja elämyspalveluja. – Kongressit vaativat onnistuakseen hyvin monen eri alan osaamista ja työpanosta. Ala työllistää jo nyt Suomessa paljon ja arvonlisäverokertymä jää Suomeen, Toivonen muistuttaa.

    Lue lisää »

  • 19.6.2018 Ajankohtainen

    Visit Finland -uutiskirje 7/2018

    Tietoa, työkaluja ja tapahtumia matkailupalvelujen kehittämiseen, myyntiin ja markkinointiin. Lue Visit Finland -uutiskirje 7/2018 >

    Lue lisää »

  • 19.6.2018 Ajankohtainen

    Suomen matkailun digitiekartta julkaistu kokonaisuudessaan

    Visit Finland -seminaarissa ja monessa muussakin tilaisuudessa jo esitelty Suomen matkailun digitiekartta on nyt julkaistu kokonaisuudessaan. Lataa oma kappaleesi!
    Tiekartan toimenpiteitä on jo lähdetty viemään eteenpäin ja elokuussa aukeaa haku ensimmäisiin pilotteihin, joissa keskitytään datayhteistyöhön. Pilotteihin haetaan kolmea erillistä alueorganisaatiovetoista yritysryhmää ratkomaan asiakaspolkuun, digitaaliseen markkinointiin tai avoimeen dataan liittyviä haasteita yhdessä Visit Finlandin kanssa. Ensimmäisten pilottiohjelmien kesto on arviolta 6 kuukautta, lokakuusta huhtikuuhun. Lisätietoja hausta elokuussa. Huomio erityisesti matkailun alueorganisaatiot! DTTT Global on DMO-toimijoille suunnattu matkailun digitaalisuuteen keskittyvä seminaari, joka järjestetään Helsingissä 29.-30.11.2018. Visit Finland on mukana järjestelyissä ja olemme neuvotelleet suomalaisille toimijoille oman erikoishinnan 495 € (noin puolet normaalihintaisesta lipusta). Katso lisää ja ilmoittaudu: http://www.thinkdigital.travel/dttt-global/

    Lue lisää »

  • 19.6.2018 Ajankohtainen

    Kulturfonden myönsi kuusi miljoonaa euroa Hallå-apurahaa

    – On olemassa lukuisia toimijoita, jotka haluavat edistää hyvää kieli-ilmapiiriä. Kautta maan. Sen huomaa lukiessaan 286:ta apurahahakemusta elävää kaksikielisyyttä tukevaan toimintaan, sanoo Svenska kulturfondenin puheenjohtaja Stefan Wallin.   Svcenska kulturfonden vastaanotti huhtikuussa yhteensä 286 hakemusta Hallå-apurahasta. Myönteinen päätös annettiin tänään 77 hakijalle eli 27 prosentille hakijoista. Apurahansaajille maksetaan kolmen vuoden ajan yhteensä kuusi miljoonaa euroa kaksikielistä Suomea tukeviin hankkeisiin. – Saimme huomattavasti enemmän hakemuksia kuin uskalsimme toivoakaan. Monet niistä olivat korkeatasoisia, ja parhaiden ideoiden seulomisessa oli iso työ. Hallå-ohjelman ulkopuoliset asiantuntijat olivat siinä meille suureksi avuksi, sanoo Kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung.   Hakemuksissa suuria summia Myönnetyistä apurahoista 70 prosenttia menee koulutukseen ja tutkimukseen – joukossa kaikki koulutustasot varhaiskasvatuksesta tutkimukseen – ja 30 prosenttia taiteen, kulttuurin ja järjestötyön hankkeisiin. – Kuusi miljoonaa saattaa kuulostaa suurelta summalta, ja rahoilla voidaankin toteuttaa lukuisia strategisia hankkeita. Hakijat anoivat yhteensä 48 miljoonaa euroa, ja huomasimme, että toivottu rahasumma oli monissa hakemuksissa huomattavasti suurempi kuin mihin olemme tottuneet, sanoo Lillkung, joka myöntää, että Kulturfonden myös kehotti hakijoita visioimaan rohkeasti. Vaikka Kulturfonden toivoo Hallå-apurahan saajiksi strategisia ja mielellään laajoja hankkeita, apurahat on toiminnan monipuolistamiseksi pyritty jakamaan tarpeeksi monien toimijoiden konkreettisille hankkeille. Hakijoille myönnetyt summat vaihtelevat 5 000 ja 400 000 euron välillä.   Suuri maantieteellinen hajonta Apurahaa hakeneista 53 prosenttia kirjoitti hakemuksensa ruotsiksi, 34 prosenttia suomeksi ja 13 prosenttia molemmilla kielillä. – Pidimme myönteisenä, että hakemuksia tuli niin runsaasti yksikielisiltä suomenkielisiltä seuduilta, joilla on aiemmin suhtauduttu vastahakoisesti kouluruotsiin. Hakemuksia saapui peräti 57 paikkakunnalta eri puolilta maata. Meillä on nyt erinomainen tilaisuus tehdä suomenkielisillä alueilla toimia ruotsin kieleen kohdistuvien asenteiden parantamiseksi, Stefan Wallin toteaa.   Ketkä saavat jakaa kuusi miljoonaa euroa? Juhannusviikolla Kulturfonden postittaa tiedon päätöksestä kaikille hakijoille, hyväksytäänpä heidän apurahahakemuksensa tai ei. Alla esitellään muutamia apurahaa saaneista hankkeista, mutta rahasto julkaisee kaikki Hallå-ohjelman apurahansaajat poikkeuksellisesti vasta syksyllä. Tuolloin kaikki Hallå-apurahan saajat ja heidän hankkeensa julkaistaan beviljade.kulturfonden.fi -verkkosivustolla. – Tärkeä osa Hallå-ohjelmaa on eri toimijoiden tuominen yhteen ja uusien yhteistyöareenoiden synnyttäminen. Aloitamme heti elokuussa keskustelut niiden kanssa, joille apurahaa on myönnetty. Otamme esiin mahdolliset yhteistyökumppanit ja eri näkökulmat heidän hankkeisiinsa. Vasta tuon prosessin jälkeen voimme julkistaa kaikki apurahansaajat hankkeineen, sanoo Kulturfondenin koulutusasiamies Berndt-Johan Lindström. Hanke on aktiivisesti käynnissä joko syksystä 2018 syksyyn 2020 tai vuosina 2019–2021. Kulturfonden kannustaa osaa nyt hylätyksi tulleista hakijoista yrittämään uudelleen marraskuuhun ajoittuvalla suurella hakukierroksella, jolloin heidän hakemuksensa voidaan arvioida rahaston tavallisten kriteerien perusteella.   Kolmetoista esimerkkiä Hallå-hankkeista Alla esitellään otteita Hallå-apurahaa saaneista hankkeista. Kaikki apurahansaajat julkistetaan syksyn aikana osoitteessa beviljade.kulturfonden.fi, kun hankkeiden lopulliset päämäärät ja mahdolliset yhteistyökumppanit on lyöty lukkoon kaikkien apurahansaajien osalta.   Rohkeasti ruotsiksi – koulukielestä käyttökieleksi perhevapailla (50 000 euroa) Tamperelainen Mothers in Business vetää Rohkeasti ruotsiksi -hanketta. Hanke parantaa perhevapaalla olevien suomenkielisten urahenkisten äitien ruotsin kielen taitoja. Osallistujat saavat tutustua suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja ruotsinkielisiin toimijoihin.   MOFI 2.0 (218 000 euroa) MOFI 2.0 on Åbo Akademin kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimus- ja kehityshanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää äidinkielenomaista suomen kielen opetusta ruotsinkielisissä kouluissa. Kehittämistyö tapahtuu paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla – etupäässä kollegiaalisen oppimisen kautta.   Ruotsia maahanmuuttajille (80 000 euroa) Nordiska somaliska föreningen suunnittelee hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä maahanmuuttajataustaisten suomalaisissa kouluissa opiskelevien kiinnostusta ruotsin kieleen. Hankkeessa koulutetaan ns. ”maahanmuuttajalähettiläitä” vierailemaan suomenkielisissä kouluissa edistämässä ruotsin käyttöä.   Speak UP (30 000 euroa) Kokkolalainen Kokkotyö-säätiö integroi kielen oppimisen uudella ja innovatiivisella tavalla työpajaympäristöön. Samalla kun ruotsin kielen käytön kynnystä mataloitetaan, parannetaan osallistujien mahdollisuuksia työnsaannissa ja yhteiskuntaosallisuudessa.   Kaksikielinen dialogiopas akuuttihoitotyöhön (50 000 euroa) Tampereen ammattikorkeakoulun hankkeen tavoitteena on koostaa kaksikielinen dialogiopas akuuttihoitotyöhön. Oppaan tarkoituksena on parantaa potilasturvallisuutta sekä hoitajien, omaisten ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Yrkeshögskolan Novian ja Svenska samskolan i Tammerforsin kanssa.   e-Möjlighet (20 000 euroa) Itä-Suomen yliopiston ja Joensuun normaalikoulun tavoitteena on laajentaa eLuokkatandem-menetelmää ja tutkia, miten menetelmä toimii perusopetuksen puolella. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan, miten menetelmää voidaan jatkossa kehittää palvelemaan paremmin oppilaiden kiinnostusta ja kielenoppimista.   Taikon goes Hallå (60 000 euroa) Vasa Arbiksen Taikon-hanke tuo kouluun taidekasvatusta kielitwistillä. Taidekasvattajat puhuvat opetusryhmissä omaa äidinkieltään, ja kun keskiössä on tekeminen, kielen käyttö tulee mukaan luonnollisesti. Projektin alkuvaiheessa kielellä on toisarvoinen asema ja taiteen tekemisellä suurempi merkitys. Kielenoppimisen merkitys kasvaa, mitä pidemmälle projekti etenee.   Ord och inga visor (60 000 euroa) Turussa sijaitsevan Valokuvakeskus Perin ja Sade Kahran hankkeen tarkoituksena on yhdistää eri äidinkielisiä ihmisiä kuvien luomisen kautta. Keskustelujen, leikin ja kuvallisen luomisen kautta hanke luo maaperää kielirajat ylittävälle kommunikaatiolle.   Mukana menossa! (150 000 euroa) Miten ruotsinkielisen teatteritaiteen keinoin voidaan kohdata toisen kielinen kulttuuri ja tehdä se saavutettavaksi toisille kieliryhmille? Svenska Teatern saa apurahaa selvittääkseen, miten teatterista voidaan luoda elävä ruotsinkielinen kansallisnäyttämö suomenkielisille lapsille, senioreille ja työikäisille.   Teckna hej till mig (75 000 euroa) Suomenruotsalainen viittomakieli on uhanalainen, ja tähän Finlandssvenska teckenspråkiga -yhdistys haluaa muutoksen. Se saa apurahaa järjestääkseen tapaamisia, joissa eri-ikäiset kielenkäyttäjät ja kieliryhmät pääsevät vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia aidossa kieliympäristössä. Hankkeen tavoitteena on tehdä suomenruotsalaista viittomakieltä tunnetuksi sekä muovata asenteita ja suhtautumista viittomakielisiin positiivisemmiksi.   Kielilähettiläät (250 000 euro) Kansalliskielet – Nationalspråken ry:n tarkoituksena on rakentaa verkosto kielilähettiläistä, jotka kertovat kielenoppimisen tuomista hyödyistä ja mahdollisuuksista. Kielitarinoiden ja vierailujen avulla pyritään herättämään ihmisten motivaatio ruotsin oppimiseen. Tavoitteena on, että kielilähettiläät tekevät kolmen vuoden aikana 500 koulu-, yritys- ja organisaatiovierailua.   Kässäkaste (60 000 euroa) Åbolands hantverkin Kässäkaste-hankkeessa sekä lapset että aikuiset saavat uppoutua kieliin, käsitöihin ja kaksikieliseen Suomeen. Käsitöiden parissa eri kieliryhmiin kuuluvat osallistujat saavat tutustua toisiinsa ja toiseen kotimaiseen kieleen samalla kun synnytetään kiinnostusta luovaan toimintaan.   Monikielinen didaktiikka ja vuoropuhelu kielten rajojen yli (300 000 euroa) Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen hankkeessa pyritään kehittämään kaksikielistä pedagogista toimintaa ja analysoimaan sitä etenkin asenteiden ja kielenkäytön näkökulmasta. Hankkeen tuloksena syntyy Suomen kielikontekstiin sopivia toimintamalleja.   Lue lisää Kulturfondenin strategisesta Hallå!-ohjelmasta: https://www.kulturfonden.fi/stipendierobidrag/halla-strategiskt-program-for-ett-flersprakigt-finland-2018-2021/   *** Helsingissä 19. kesäkuuta 2018
    Lehdistötiedote – julkaisuvapaa Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Berndt-Johan Lindström (kommentit)
    koulutusasiamies
    berndt-johan.lindstrom(at)kulturfonden.fi
    040 838 1358 Martina Landén-Westerholm
    tiedottaja
    martina.landen-westerholm(at)kulturfonden.fi
    040 595 0817  

    Lue lisää »

  • 18.6.2018 Ajankohtainen

    Kulturfonden beviljade sex miljoner euro

    – Det finns gott om aktörer som vill jobba för ett bra språkklimat. I hela landet. Det märks då man läser de 286 ansökningarna om bidrag för verksamhet som stöder en levande tvåspråkighet, säger Svenska kulturfondens styrelseordförande Stefan Wallin.   Kulturfonden fick i april sammanlagt 286 ansökningar om Hallå-bidrag. Idag gick positivt besked till 77 sökande, 27 procent av de sökande. Under tre år får bidragstagarna sammanlagt sex miljoner euro för projekt som stöder ett flerspråkigt Finland. – Vi fick långt fler ansökningar än vi vågade hoppas. Många var högklassiga och det var ett stort jobb att gallra fram de allra bästa idéerna. Välkommen hjälp hade vi av Hallå-programmets utomstående sakkunniga, säger Sören Lillkung, vd på Kulturfonden.   Många nollor i ansökningarna Av de beviljade bidragen går 70 procent till utbildning och forskning – alla utbildningsnivåer från småbarnspedagogik till forskning finns representerade – och 30 procent till projekt inom konst, kultur och organisationsarbete. – Sex miljoner kan låta som en stor summa och visst räcker pengarna till att förverkliga många strategiska projekt. Sammanlagt anhöll de sökande om 48 miljoner euro och vi märkte att många ansökningar var på betydligt större belopp än vi normalt ser, säger Lillkung som medger att Kulturfonden också uppmanade de sökande att våga tänka stort. Samtidigt som Kulturfonden vill att projekt som beviljas Hallå-medel ska vara strategiska och gärna omfattande, har man försökt fördela bidragen till tillräckligt många aktörers konkreta projekt för att få bredd i verksamheten. Summorna som de sökande beviljas varierar mellan 5 000 euro och 400 000 euro.   Stor geografisk spridning Av de sökande som beviljas bidrag skrev 53 procent sin ansökan på svenska, 34 procent på finska och 13 procent på båda språken. – Det var positivt att vi fick så många ansökningar från enspråkigt finska trakter där man tidigare varit motsträviga till skolsvenskan. Ansökningar kom från hela 57 orter på olika håll i landet. Nu har vi ett utmärkt läge att göra punktinsatser i finskspråkiga regioner för att förbättra attityderna till svenskan, säger Stefan Wallin.   Vem får dela på sex miljoner? Under midsommarveckan postar Kulturfonden besked till samtliga sökande, oberoende av om de beviljas bidrag eller får avslag på sin ansökan. Ett urval av de projekt som beviljats bidrag presenteras nedan, men undantagsvis publicerar fonden alla bidragstagare inom Hallå-programmet först under hösten. Då finns alla Hallå-bidragsmottagare och deras projekt på webbplatsen beviljade.kulturfonden.fi där fonden publicerar samtliga beviljade bidrag. – Ett viktigt led i Hallå-programmet är att sammanföra olika aktörer och skapa nya arenor för samarbete. Genast i augusti inleder vi diskussioner med dem som beviljats bidrag. Vi diskuterar eventuella samarbetspartner och olika infallsvinklar på de sökandes projekt. Först efter den processen kan vi offentliggöra samtliga bidragstagare och deras projekt, säger Berndt-Johan Lindström, utbildningsombudsman på Kulturfonden. Projekten arbetar aktivt antingen hösten 2018-hösten 2020 eller åren 2019-2021. En del av de sökande som nu fick avslag, uppmuntrar Kulturfonden att återkomma i den stora ansökningsomgången i november då deras ansökan kan behandlas i enlighet med fondens vanliga kriterier.   Tretton exempel på Hallå-bidrag Nedan presenteras ett urval av de projekt som beviljas Hallå-bidrag – samtliga bidragstagare publiceras på adressen beviljade.kulturfonden.fi under hösten; då det slutliga projektändamålet och eventuella samarbetspartner är fastställda för alla bidragstagare.   Rohkeasti ruotsiksi – koulukielestä käyttökieleksi perhevapailla (50 000 euro)
    Mothers in Business i Tammerfors ska driva projektet Rohkeasti ruotsiksi. Projektet ska förbättra kunskaperna i svenska hos yrkesinriktade mammor som är familjelediga. Deltagarna får bekanta sig med finlandssvensk kultur och svenskspråkiga aktörer.   MOFI 2.0 (218 000 euro)
    MOFI 2.0 är ett forsknings- och utvecklingsprojekt vid Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten. Projektet ska utveckla den modersmålsinriktade finskundervisningen i svenskspråkiga skolor. Utvecklingsarbetet ska göras lokalt, regionalt och nationellt – främst genom kollegialt lärande.   Svenska för invandrare (80 000 euro)
    Nordiska somaliska föreningen ska driva ett projekt med målet att få elever med invandrarbakgrund i finskspråkiga skolor att intressera sig för svenska. Projektet ska utbilda ”invandrarambassadörer” som besöker finskspråkiga skolor för att främja användningen av svenska.   Speak UP (30 000 euro)
    Kokkotyö-stiftelsen i Karleby ska integrera språkinlärning i arbetsverkstäder på ett nytt och innovativt sätt. Samtidigt som man sänker tröskeln att använda svenska, förbättras deltagarnas möjligheter att få arbete och vara delaktiga i samhället.   Kaksikielinen dialogiopas akuuttihoitotyöhön (50 000 euro)
    Projektet vid Tampereen ammattikorkeakoulu ska sammanställa en tvåspråkig dialogguide för akutvården. Med hjälp av guiden förbättras patientsäkerheten och samspelet mellan vårdare och anhöriga och klienter. Projektet drivs i samarbete med Yrkeshögskolan Novia och Svenska samskolan i Tammerfors.   e-Möjlighet (20 000 euro)
    Itä-Suomen yliopisto och Joensuun normaalikoulu ska utvidga metoden e-Klasstandem och undersöka hur metoden fungerar i den grundläggande utbildningen. Samtidigt ska man också undersöka hur metoden kunde utvecklas för att bättre stödja elevernas intressen och språkinlärning.   Taikon goes Hallå (60 000 euro)
    Vasa Arbis projekt Taikon för in konstfostran med en språktwist i skolor. Konstpedagogerna talar sitt eget modersmål i undervisningsgrupperna och språkanvändningen involveras naturligt då fokus är på att göra. Inledningsvis är konstutövandet i centrum och språkinlärningen är sekundär. Längre fram i projektet ökar språkinlärningens betydelse.   Ord och inga visor (60 000 euro)
    Projektet som leds av Fotocentrum Peri och Sade Kahra i Åbo ska sammanföra personer med olika modersmål via bildskapande. Med hjälp av diskussion, lek och visuellt skapande bäddar projektet för kommunikation över språkgränserna.   Hoppa på (150 000 euro)
    Hur kan man via svenskspråkig scenkonst möta en annan språkkultur och göra den tillgänglig för andra språkgrupper? Svenska Teatern får bidrag för att undersöka hur man kan göra teatern till en levande svenskspråkig nationalscen för finskspråkiga barn, seniorer och yrkesaktiva personer.   Teckna hej till mig (75 000 euro)
    Det finlandssvenska teckenspråket är hotat och det vill Finlandssvenska teckenspråkiga ändra på. De får bidrag för att ordna träffar mellan olika åldersgrupper och språkgrupper för att utbyta erfarenheter och kunskaper och skapa naturliga språkmiljöer. Målet för projektet är att öka kunskapen om finlandssvenskt teckenspråk och förbättra attityder och teckenspråkigas bemötande.   Språkambassadörerna (250 000 euro)
    Kansalliskielet – Nationalspråken ry rf ska skapa ett nätverk av språkambassadörer som beskriver nyttan och möjligheterna med språk. Via ambassadörernas berättelser och besök ska man väcka människors motivation att lära sig svenska. Målsättningen är att språkambassadörerna gör 500 besök vid skolor, företag och organisationer under tre år.   Hantverksdopp (60 000 euro)
    I Åbolands hantverks projekt Hantverksdopp får både barn och vuxna bada i språk, hantverk och det tvåspråkiga Finland. Via hantverket får deltagarna från olika språkgrupper bekanta sig med varandra och det andra inhemska språket samtidigt som man skapar intresse för kreativ verksamhet.   Flerspråkig didaktik och språköverskridande dialoger (300 000 euro)
    Ett projekt vid Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten ska utveckla flerspråkiga pedagogiska verksamheter som sedan analyseras med fokus på attityder och språkanvändning. Projektet resulterar i verksamhetsmodeller som passar för den finländska språkkontexten.   Läs mera om Kulturfondens strategiska program Hallå! här.   *** Pressmeddelande
    Helsingfors den 18 juni 2018 Noggrannare information och intervjuförfrågningar: Berndt-Johan Lindström (kommentarer)
    utbildningsombudsman
    berndt-johan.lindstrom(at)kulturfonden.fi
    040 838 1358 Martina Landén-Westerholm
    informatör
    martina.landen-westerholm(at)kulturfonden.fi
    040 595 0817  

    Lue lisää »

  • 13.6.2018 Ajankohtainen

    Nio får Kulturfondens praktikantstipendium

    Kulturfonden har beviljat praktikplatser vid Finlands kultur- och vetenskapsinstitut, Kommunförbundets kontor i Bryssel och Skandinaviska föreningens konstnärshus i Rom. I månadsskiftet augusti-september inleder nio studerande eller nyutexaminerade sina praktikperioder: Ulrika Sundelin, Finsk-norska kulturinstitutet i Oslo Alexandra Enberg, Finlands kulturinstitut i Köpenhamn Michelle Lindholm, Finlands kulturinstitut i Madrid Fanny Thalén, Finlandsinstitutet i Tyskland Theo Levlin, Finlands kulturinstitut i Tallinn Nina Lindblom, FinnAgora – Finlandsinstitutet i Ungern Carolina Forss, Finlands Beneluxinstitut i Bryssel Rosanna Blomster, Kommunförbundets kontor i Bryssel Oona Haapamäki, Circolo Scandinavo i Rom   I mars fick Kulturfonden sammanlagt 58 ansökningar om praktikantstipendier. De sökande ska vara heltidsstuderande vid ett universitet eller en högskola eller ha utexaminerats under det senaste året. – Kulturfondens stipendier är på 10-11 månader – en längre praktikperiod än många andra. Det betyder att praktikanterna har tid att fördjupa sig i arbetet och bli en del av arbetsgemenskapen vid den mottagande organisationen, säger Kulturfondens ombudsman Håkan Omars. Kulturfonden erbjuder praktikplatser vid totalt tio av Finlands kultur- och vetenskapsinstitut och vid tre andra institutioner. Fonden utser stipendiaterna i samarbete med Finlands kultur- och vetenskapsinstitut i Helsingfors och praktikorganisationen. – Många tidigare stipendiater berättar att praktikperioden har varit till nytta också senare i yrkeslivet. Vi hoppas att högskolorna och universiteten uppmärksammar den här möjligheten och uppmuntrar studerande att söka, säger Omars. Praktikstipendierna kan sökas två gånger per år, i mars och september. Stipendiet varierar mellan 1 300 euro och 1 800 euro per månad beroende på praktikplatsens ort.   *** Pressmeddelande
    Helsingfors den 13 juni 2018 Närmare information: Håkan Omars
    ombudsman, Österbotten
    hakan.omars(at)kulturfonden.fi
    040 550 8734 Martina Landén-Westerholm
    informatör
    martina.landen-westerholm(at)kulturfonden.fi
    040 595 0817 Text: Sofia Strömgård
    praktikant    

    Lue lisää »

  • 11.6.2018 Ajankohtainen

    Matkailuhanke – Ideasta investointikohteeksi

    Matkailuhanke – Ideasta investointikohteeksi on opas yrityksille ja matkailuhankkeiden kehittäjille, jotka aikovat hakea mukaan hankkeeseen ulkomaisia toimijoita. Ennen kuin ulkomaista sijoittajaa tai operaattoria voidaan lähteä etsimään, on otettava monta asiaa huomioon. Onko liikeidea toimiva, sijaitseeko kohde asiakasvirtojen lähellä, kantaako brändi, riittääkö vetovoima pääomien saamiseksi? Matkailuhanke on syytä valmistella huolella, jotta ulkomaisen toimijan mielenkiinto saadaan heräämään ja voidaan osoittaa hankkeen liiketoiminnallinen kannattavuus. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa valmiuksia, vinkkejä ja käytännön ohjeita siihen, kuinka matkailukohdetta tulee valmistella ulkomaisten sijoittajien kiinnostuksen herättämiseksi. Oppaan avulla alueelliset kehitysyhtiöt sekä hankkeiden kehittäjät itse voivat arvioida hankkeen valmiusastetta kansainväliseen markkinointiin: onko hanketta varten tehty tarvittavat selvitykset, luvat ja laskelmat, joita sijoittaja päätöksentekoon tarvitsee  

    Lue lisää »

  • 7.6.2018 Ajankohtainen

    Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 4,2 prosenttia huhtikuussa 2018

    Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten määrä kasvoi hieman Suomen majoitusliikkeissä huhtikuussa 2018. Heille tilastoitiin runsaat 372 000 yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sitä vastoin kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 1,2 prosenttia ja he yöpyivät majoitusliikkeissä vajaat 1,2 miljoonaa kertaa. Kaikkiaan Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin runsas 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli lähes saman verran kuin huhtikuussa 2017, lisäystä ainoastaan 0,1 prosenttia. Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston ennakkotietoja ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. Yöpymisten muutos huhtikuussa 2018/2017, % Venäläiset olivat suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä huhtikuussa Venäläiset olivat suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä huhtikuussa 2018. Heidän yöpymisiään kirjattiin majoitusliikkeissä lähes 49 000 yöpymisvuorokautta, mikä oli 12,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruotsalaiset olivat toisella sijalla noin 39 000 yöpymisvuorokaudellaan. Vähennystä vuodentakaisesta oli kuitenkin 1,7 prosenttia. Kolmantena olivat saksalaiset vajaalla 30 500 yöpymisellä, mikä oli 6,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Britit ja norjalaiset olivat seuraavina. Briteille tilastoitiin majoitusliikkeissä runsaat 24 000 yöpymistä ja kasvua vuodentakaisesta oli 5,9 prosenttia. Sen sijaan norjalaisten yöpymisten määrä väheni 7,0 prosenttia viime vuodesta ja heille kirjattiin lähes 19 000 yöpymisvuorokautta. Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista kiinalaisten yöpymiset lisääntyivät huhtikuussa eniten. Heille tilastoitiin majoitusliikkeissä 13 000 yöpymisvuorokautta, mikä oli 14,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lähes saman verran yöpymisiä kirjattiin myös yhdysvaltalaisille ja virolaisille, 13 000–13 500 vuorokautta. Yhdysvaltalaisten yöpymiset lisääntyivät 7,0 prosenttia, kun taas virolaisten yöpymiset vähenivät 5,1 prosenttia vuodentakaisesta. Suurimmat vähennykset tulivat kuitenkin japanilaisten ja espanjalaisten yöpymisistä huhtikuussa 2018. Japanilaisten yöpymiset vähenivät huhtikuussa 21,3 prosenttia. Viime vuonna japanilaisyöpymisiä kirjattiin poikkeuksellisen paljon, kun Helsingissä järjestettiin taitoluistelun MM-kilpailut. Espanjalaisten yöpymiset vähenivät 15,2 prosenttia vuoden 2017 huhtikuuhun verrattuna. Yöpymisiä oli kuitenkin selvästi enemmän kuin vuoden 2016 huhtikuussa. Myös pääsiäisen sijoittuminen viime vuonna maalis- ja tänä vuonna huhtikuulle näkyy yöpymistilastoissa. Yöpymisten kokonaismäärä kaikissa majoitusliikkeissä kasvoi 3,1 prosenttia tammi-huhtikuussa 2018 Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin vajaat 6,7 miljoonaa kertaa tammi-huhtikuussa 2018. Määrä oli 3,1 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Kotimaisille matkailijoille kirjattiin majoitusliikkeissä runsaat 4,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta ja ulkomaisille matkailijoille 2,2 miljoonaa vuorokautta. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 1,5 prosenttia ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset 6,6 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Venäläisten yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä lähes 326 000 vuorokautta tammi-huhtikuussa 2018, mikä oli 5,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2017 vastaavana ajanjaksona. He olivat suurin Suomeen suuntautuva matkailijamaa ensimmäisellä vuosikolmanneksella 2018. Britit ja saksalaiset olivat seuraavina 187 000 yöpymisellä kumpikin. Brittien yöpymiset lisääntyivät 3,4 prosenttia ja saksalaisten yöpymiset 7,7 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Ranskalaiset olivat neljäntenä lähes 156 000 yöpymisvuorokaudellaan. Määrä oli 13,4 prosenttia enemmän kuin tammi-huhtikuussa 2017. Hollantilaiset nousivat ruotsalaisten ohi viidenneksi. Hollantilaisille tilastoitiin 126 000 yöpymisvuorokautta ja ruotsalaisille runsaat 124 000 vuorokautta. Hollantilaisten yöpymiset lisääntyivät 17,5 prosenttia, kun taas ruotsalaisten yöpymiset vähenivät 4,8 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista kiinalaisten ja espanjalaisten yöpymiset lisääntyivät eniten tammi-huhtikuussa 2018. Kiinalaisten yöpymisten määrä kohosi lähes 104 000 vuorokauteen, mikä oli 25,2 prosenttia enemmän kuin tammi-huhtikuussa 2017. Espanjalaisten yöpymisiä kirjattiin majoitusliikkeissä runsas 50 000 vuorokautta, mikä oli 22,7 prosenttia viimevuotista enemmän. Suurin vähennys tuli japanilaisten yöpymisistä ensimmäisellä vuosikolmanneksella. Heille tilastoitiin majoitusliikkeissä vajaat 57 000 yöpymisvuorokautta, mikä oli 18,4 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Lähde: Majoitustilasto. Tilastokeskus Tarkempia ja juuri itseäsi kiinnostavia majoitustilastoja löytyy lisää Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelusta.

    Lue lisää »

  • 6.6.2018 Ajankohtainen

    Kulturfonden valde Åsa Juslin

    Åsa Juslin blir ny kulturombudsman på Svenska kulturfonden. Juslin efterträder Annika Pråhl, som vid årsskiftet går i pension efter drygt 15 år på Kulturfonden.   Åsa Juslin, 51 år, är nu direktör för Finsk-norsk kulturinstitut i Oslo. Tidigare har hon bland annat varit direktör för Nordens Institut på Åland och projektchef vid Föreningarna Nordens Förbund i Malmö. Till utbildningen är Juslin filosofie magister från Åbo Akademi med etnologi som huvudämne – Vi är glada över att få Åsa Juslin som ny medarbetare till vårt kansli. Med sin friska personlighet, breda erfarenhet och nätverk från flera kulturinstitutioner i både Finland och övriga Norden berikar Åsa fonden som utdelningsorganisation och aktör, säger Sören Lillkung, som själv tillträdde som vd för Kulturfonden den 1 juni. Åsa Juslin börjar jobba vid fondens kansli i Helsingfors i slutet av november. Som kulturombudsman bär hon det övergripande utvecklingsansvaret för Kulturfondens uppdrag inom konst och kultur och leder också fondens kulturteam. – Kulturfonden spelar en viktig roll för många kulturaktörer. Jag vill fortsätta utveckla möjligheterna för kulturutövare och vara med om att skapa goda förutsättningar för mångfalden inom kultursektorn. Det händer mycket spännande och nyskapande inom kulturfältet idag och jag ser fram emot att få vara med, säger Åsa Juslin. Under det senaste året har sammanlagt tre ledande tjänstemän vid Kulturfonden gått i pension. Kulturombudsman Annika Pråhl blir den fjärde som vid årsskiftet fullbordar generationsväxlingen, som förverkligats enligt ett planlagt schema sedan våren 2017. Sammanlagt 24 väl meriterade personer, 17 kvinnor och 7 män, sökte jobbet som kulturombudsman.   *** Pressmeddelande
    Helsingfors den 6 juni 2018 Noggrannare information och intervjuförfrågningar: Martina Landén-Westerholm
    informatör
    tfn 040 595 0817
    martina.landen-westerholm(at)kulturfonden.fi

    Lue lisää »

  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description