Ajankohtaista

  • 23.8.2017 Ajankohtainen

    Snart är 60 000 Konsttestare på väg

    I höst skapar Kulturfonden historia tillsammans med de finländska åttondeklassarna, Suomen kulttuurirahasto och Barnkulturcentren. Vid Kulturfondens strategidagar i Åbo diskuterar våra förtroendevalda Konsttestarna, nysatsningar och andra projekt. – Kulturfonden har många järn i elden under det kommande året, både kärnverksamhet och nya landvinningar. Konsttestarna, som startar i september, är ett smörgåsbord av kultur för tiotusentals ungdomar, sade Kulturfondens styrelseordförande Stefan Wallin vid öppningen av strategidagarna den 23 augusti 2017. Jätteprojektet Konsttestarna bjuder under tre år alla åttondeklassare på två konstevenemang; ett i elevernas närregion och ett vid en nationell konstinstitution. Kulturfonden och Suomen kulttuurirahasto står för kostnaderna medan Barnkulturcentren koordinerar alla besök och resor, det här läsåret för nästan 99 procent av hela årskullen. På tre år blir det en finländsk folkvandring med nästan 200 000 konsttestare och en budget på cirka 20 miljoner euro. Samtidigt som Konsttestarna startar förbereder Kulturfonden nästa års utdelning. Om fjorton veckor inleds novemberansökan då privatpersoner, grupper och organisationer kan ansöka om bidrag. Närmare 4 000 ansökningar brukar inkomma bara i november. – Vi räknar med att nästa år kunna dela ut ungefär lika mycket i bidrag som under de senaste åren. Svenska litteratursällskapet, som äger och förvaltar Kulturfonden, har de senaste åren tillställt oss ungefär 36 miljoner euro. Vi utgår från att beloppet är i samma storleksordning också år 2018, sade Kulturfondens direktör Leif Jakobsson. – Vår stabila och höga utdelning betyder att vi kan initiera och medverka i projekt som stärker kulturen och utbildningen på svenska i Finland och också det mångkulturella och banden mellan språkgrupperna, sade Wallin som nu inleder sin andra period som Kulturfondens styrelseordförande.   ***
    Pressmeddelande
    Åbo den 23 augusti 2017 Närmare information och kommentarer Stefan Wallin, styrelseordförande, stefan.wallin(at)eduskunta.fi
    Leif Jakobsson, direktör, tfn 040 152 6411, leif.jakobsson(at)kulturfonden.fi Martina Landén-Westerholm, informatör, 040 595 0817, martina.landen(at)kulturfonden.fi Information om projektet Konsttestarna finns på www.konsttestarna.fi.

    Lue lisää »

  • 23.8.2017 Ajankohtainen

    Matkailualan koulutusta Joensuussa: opiskele matkailuliiketoimintaan erikoistuneeksi kauppatieteiden maisteriksi

    Jo ensimmäisenä vuonna erittäin suosittu Tourism Marketing and Management -maisteriohjelma Joensuussa etsii taas opiskelijoita. Haku kansainvälisiin maisteriohjelmiin Itä-Suomen yliopistossa on pian alkamassa. Myös suomalaiset opiskelijat voivat hakea näihin ohjelmiin. Joensuussa aloittaa syyskuussa 2018 toinen vuosikurssi matkailumarkkinoinnin ja johtamisen maisteriohjelman opiskelijoita. Kahden vuoden opiskeluiden jälkeen opiskelijat valmistuvat matkailuliiketoimintaan erikoistuneiksi kauppatieteiden maistereiksi. Ohjelma on kokonaan englanniksi, mutta sivuaineopintoja voi suorittaa myös suomeksi.

    Hakijoilta vaaditaan vähintään vuoden (60 op) matkailualan- tai liiketoiminnan opintoja sekä sopivaa aiempaa tutkintoa, esimerkiksi kauppatieteiden kandidaattia, restonomia tai tradenomia.

    Haku alkaa 1.11.2017 ja päättyy 31.1.2018.

    Tarkemmat tiedot hakuehdoista ja hakuprosessista http://www.uef.fi/en/web/tmm/how-to-apply

    Tourism Marketing and Management logo
    Minkä takia meille kannattaisi tulla opiskelemaan?Tarjoamme suomalaisille opiskelijoille erinomaisen mahdollisuuden hankkia kauppatieteiden maisterin tutkinto kansainvälisessä oppimisympäristössä. Kauppatieteilijät sijoittuvat monenlaisiin työtehtäviin ja työttömyysprosentti on erittäin alhainen. Tähän myös meidän maisteriohjelmakin pyrkii. Pidämme opiskelijoiden työllistymistä mielenkiintoisiin ja haasteellisiin matkailuliiketoiminnan kehittämistehtäviin yhtenä keskeisistä prioriteeteistämme.

    Meillä on loistava tiimi matkailuliiketoiminnan asiantuntijoita ja meidän opiskelijamme pääsevät osaksi tätä tiimiä. Opintojaksoillamme hyödynnämme kattavia yhteistyöverkostojamme joilla varmistamme myös käytännönläheisten taitojen kehittämisen. Hyödynnämme uusia opetusmenetelmiä ja toimintamme on erittäin opiskelijalähtöistä. Olemme lisäksi ainoa suomalainen yliopisto, joka tarjoaa tällaista tutkintoa. Matkailuala on voimakkassa kasvussa niin globaalisti kuin kansallisestikin ja tarjoaa monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia motivoituneille yrittäjille ja työntekijöille. Ohjelmastamme valmistuneet opiskelijat osaavat digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen ja teknologioiden hyödyntämisen matkailuliiketoiminnassa, matkailualan kestävän kehittämisen, luonnon hyödyntämisen matkailuresurssina sekä hyvinvointielämyksien tuottamisen matkailijoille.

    Jätä yhteystietosi meille osoitteessa https://elomake.uef.fi/lomakkeet/15909/lomake.html niin pysyt ajan tasalla mitä ohjelmassa tapahtuu. Voit myös seurata ohjelmaa ja ihan yleisesti pysyä kärryillä matkailumarkkinoinnista ja -johtamisesta Facebookissa ja ohjelman blogissa.
    Lisätietoja Juho Pesonen (tutkimuspäällikkö, ohjelman koordinaattori, matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus, juho.pesonen[at]uef.fi, www.twitter.com/eppuJ, www.juhopesonen.com)

    Lue lisää »

  • 22.8.2017 Ajankohtainen

    Perjantai-iltana havahduimme uuteen todellisuuteen

    Summittainen väkivalta, jota olemme pelonsekaisin tuntein joutuneet seuraamaan eri puolilla Eurooppaa, nousi pintaan nyt Turussa. Oli motiivi itse tekoon mikä tahansa, viestit kiirivät maailmalla ja myöskin täällä kotimaassamme. Vaikutelmakseni on noussut, että Euroopassa erilaisia välikohtauksia on esiintynyt jo niin paljon, että tämä tapaus hukkuu nopeasti kohinaan; sen sijaan meillä kotimaassa tapaus voi lietsoa reaktioita, jotka ovat matkailun kannalta epätoivottuja. Pitemmän aikavälin vaikutuksia Suomen matkailulliseen maakuvabrändiin voimme vain arvailla. Olemme päässeet ennennäkemättömään kasvuvauhtiin Suomeen suuntautuvassa kansainvälisessä matkailussa – vuoden ensimmäisen puoliskon kasvu lähes 18 % – ja teemme parhaamme, että pystymme kasvuvauhdin myös ylläpitämään. Suomen viranomaiskoneisto ansaitsee toiminnastaan hatunnoston. Hötkyilemättömän tehokasta toimintaa ja ennalta suunniteltujen toimintamallien ripeää soveltamista. Myös media on suhtautunut tapahtuneeseen harkitsevasti, eikä ylilyöntejä ole päässyt tapahtumaan. Tämä kertoo jo paljon suomalaisen yhteiskunnan valmiudesta poikkeustilanteisiin. Esimerkiksi Hesarin ja Aamulehden pääkirjoitukset viikonloppuna olivat ajatuksia herättävää luettavaa. Suomeen suuntautuvan matkailun kehityksen jatkuvuus vaatii matkailuteollisuuden toimijoilta hereillä oloa. Olemme jo viime keväänä aloittaneet asiantuntijavoimin pohjatyön matkailun poikkeustilannetoiminnan ja -viestinnän systematisoimiseksi. Jatkamme tätä työtä, ja tulemme syksyn aikana rakentamaan valtakunnallisen toimintamallin, sekä ohjeistuksen miten toimia erityyppisissä poikkeustilanteissa – työjärjestys, roolitus sekä millä tavoin yhteistyö eri viranomaistahojen kanssa synkronoidaan. Matkailun merkitys Suomen hyvinvoinnille on suuri, ja on meidän kaikkien etujen mukaista varmistaa, että matkailijoiden on turvallista tulla maailmalta Suomeen. Meidän on tämä myös kyettävä viestimään eri kanavien kautta – kiihkottoman asiallisesti, korostaen että suomalainen yhteiskuntamalli takaa luotettavuuden, vieraanvaraisuuden ja turvallisuuden tänne saapuville matkailijoille. Matkailusta Suomessa toimeentulonsa saava yli 140.000 hengen joukko on tähän voimallinen kaikupinta. Suomen on World Economy Forumissa todettu olevan yksi maailman turvallisimmista maista. Pitäkäämme yhdessä huoli siitä, että jatkossakin näin on. Paavo Virkkunen
    Matkailujohtaja, Finpro / Visit Finland

    Lue lisää »

  • 22.8.2017 Ajankohtainen

    Uudenlaista Suomi-PR:ää yhteistyössä yli toimialarajojen – Visit Finland ja Reima haastavat maailman lapset liikkumaan

    Reima tietää, että lapset on luotu liikkumaan. Tänään Suomessa käynnistyvässä kansainvälisessä kampanjassaan Reima haastaa kaikki maailman lapset liikkumaan miljoona tuntia enemmän. Finpron Visit Finland vahvistaa Reiman kampanjaa kytkemällä siihen Suomen kiinnostavana matkailumaana. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Reima haluaa kutsua lapsiperheitä kokemaan liikunnan iloa Suomen puhtaassa luonnossa. Siksi Reima innostaa nyt kaikki maailman lapset mukaan #millionhoursofjoy-haasteeseen. – Kunnianhimoisena tavoitteena on, että liikuntahaasteen aikana lapset saisivat yhdessä kerättyä vähintään 1 000 000 tuntia liikunnan iloa. Tempauksella halutaan paitsi tuoda esiin liikunnan tärkeyttä, myös kertoa suomalaisesta aktiivisesta elämäntyylistä, kertoo Reiman kansainvälinen markkinointipäällikkö Päivi Koskela. Suomi on maailmanlaajuisesti trendikäs matkailumaa Suomen juhlavuosi ja useat viimeaikaiset matkailutunnustukset ovat nostaneet Suomen näkyvyyttä merkittävästi. Pitkäjänteinen kehitystyö Suomen matkailun eteen näkyy matkailijoiden määrän kasvuna kaikkialta maailmasta. Reiman Kidventure-kampanjassa yhdistyvät monet Visit Finlandin viestit: suomalaisen luonnon monimuotoisuus  ja puhtaus, aktiivilomailu, Lappi, porot ja joulupukki. Kampanja avaa luontevan polun Visit Finlandia kiinnostavalle kohderyhmälle: lapsiperheille. – Uusien matkailijoiden houkuttelemiseksi on tärkeää rakentaa Suomen monipuolista matkailubrändiä yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa. Olemme pieni maa, joten on hyödyllistä toimia yhdessä myydäksemme suomalaisia tuotteita ja palveluita maailmalla, sanoo Visit Finlandin markkinointijohtaja Heli Jimenez Finprosta. Kampanja sisältää mittavat aktivoinnit PR:n, sosiaalisen median ja maksetun median puolella. Visit Finland arvioi, että kampanja saa kohdemaissa paljon näkyvyyttä koko loppuvuoden ajan. – Tavoitteena on, että kampanjasta jää lasten ja aikuisten mieliin muistijälki Suomesta eksoottisena ja erilaisena kohteena, jossa riittää nähtävää ja koettavaa ympäri vuoden, Heli Jimenez sanoo. Liikkumisen riemu kampanjan ydinviesti #millionhoursofjoy-haasteeseen voivat osallistua yksilöt tai ryhmät, esimerkiksi koululuokat. Lasten ympäri maailmaa liikkumat tuntimäärät päivittyvät jatkuvasti kampanjasivustolle www.reima.com/kidventure. Sivustolla myös seurataan kampanjan maskottia Reima-poroa suoran nettikamerayhteyden kautta. Poron kaulapannassa on ReimaGO-aktiivisuussensori, ja Reima haastaakin lapset liikkumaan enemmän kuin poro! Kampanjaan kuuluu myös jännittävä, Lapissa kuvattu satukirja, jonka voi lukea kampanjasivuilla. Kampanja huipentuu maaliskuussa 2018 Rukalla järjestettävään viikon mittaiseen kansainväliseen Reima Kidventure -tapahtumaan, johon pääsee 15 eri maasta kustakin yksi onnekas perhe. – Odotamme innolla, että saamme tutustuttaa eri puolilta maailmaa tulevat lapset lumeen, jäähän ja hauskoihin talviaktiviteetteihin. Ruka ja Kuusamon luonto ovat mahtavia paikkoja kokea talven ihmemaa, sanoo toimitusjohtaja Mats Lindfors Ruka-Kuusamo Matkailu ry:stä. LISÄTIETOJA
    Heli Jimenez, markkinointijohtaja, Visit Finland, Finpro, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak61ea38430c8901f1dad2239908443d68').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy61ea38430c8901f1dad2239908443d68 = 'heli.jimenez' + '@'; addy61ea38430c8901f1dad2239908443d68 = addy61ea38430c8901f1dad2239908443d68 + 'visitfinland' + '.' + 'com'; var addy_text61ea38430c8901f1dad2239908443d68 = 'heli.jimenez' + '@' + 'visitfinland' + '.' + 'com';document.getElementById('cloak61ea38430c8901f1dad2239908443d68').innerHTML += ''+addy_text61ea38430c8901f1dad2239908443d68+''; , p. 050 594 3832
    Hetta Huittinen, viestintäpäällikkö, Finpro, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloakfd9080d40124163effb707fcb057d548').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addyfd9080d40124163effb707fcb057d548 = 'hetta.huittinen' + '@'; addyfd9080d40124163effb707fcb057d548 = addyfd9080d40124163effb707fcb057d548 + 'finpro' + '.' + 'fi'; var addy_textfd9080d40124163effb707fcb057d548 = 'hetta.huittinen' + '@' + 'finpro' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloakfd9080d40124163effb707fcb057d548').innerHTML += ''+addy_textfd9080d40124163effb707fcb057d548+''; , p. 040 033 9597
    Päivi Koskela, kv. markkinointipäällikkö, Reima Oy, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak4fa647ddae72353e74ab1cd4ca6158db').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy4fa647ddae72353e74ab1cd4ca6158db = 'paivi.koskela' + '@'; addy4fa647ddae72353e74ab1cd4ca6158db = addy4fa647ddae72353e74ab1cd4ca6158db + 'reima' + '.' + 'com'; var addy_text4fa647ddae72353e74ab1cd4ca6158db = 'paivi.koskela' + '@' + 'reima' + '.' + 'com';document.getElementById('cloak4fa647ddae72353e74ab1cd4ca6158db').innerHTML += ''+addy_text4fa647ddae72353e74ab1cd4ca6158db+''; , p. 040 5530 660
    Riika Paakkunainen, viestintäpäällikkö, Reima Oy, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloakd4fa5bba83ad1caaf03cda3b7ee90161').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addyd4fa5bba83ad1caaf03cda3b7ee90161 = 'riika.paakkunainen' + '@'; addyd4fa5bba83ad1caaf03cda3b7ee90161 = addyd4fa5bba83ad1caaf03cda3b7ee90161 + 'reima' + '.' + 'com'; var addy_textd4fa5bba83ad1caaf03cda3b7ee90161 = 'riika.paakkunainen' + '@' + 'reima' + '.' + 'com';document.getElementById('cloakd4fa5bba83ad1caaf03cda3b7ee90161').innerHTML += ''+addy_textd4fa5bba83ad1caaf03cda3b7ee90161+''; , p. 050 322 8293
    Mats Lindfors, toimitusjohtaja, Ruka-Kuusamo Matkailu ry, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloaka4dd5150aff6ec5e26ba0f590729e258').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addya4dd5150aff6ec5e26ba0f590729e258 = 'mats.lindfors' + '@'; addya4dd5150aff6ec5e26ba0f590729e258 = addya4dd5150aff6ec5e26ba0f590729e258 + 'rukakuusamo' + '.' + 'fi'; var addy_texta4dd5150aff6ec5e26ba0f590729e258 = 'mats.lindfors' + '@' + 'rukakuusamo' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloaka4dd5150aff6ec5e26ba0f590729e258').innerHTML += ''+addy_texta4dd5150aff6ec5e26ba0f590729e258+''; , p.0400 747 356 Visit Finland vastaa valtakunnallisena matkailualan asiantuntijana ja aktiivisena toimijana ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun edistämisestä. Visit Finland tukee alan yrityksiä ja yritysryhmiä kansainvälisille markkinoille tarkoitettujen matkailupalvelujen kehittämisessä ja markkinoinnissa. Visit Finland on osa Finpro Oy:tä. www.visitfinland.fi ww.visitfinland.com
     
    Finpro auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään, hankkii Suomeen lisää ulkomaisia investointeja ja kasvattaa ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen. Finpron muodostavat Export Finland, Visit Finland ja Invest in Finland. Finpro on julkinen toimija, jonka 240 asiantuntijaa toimii 37 toimistossa 31 maassa Suomen ulkopuolella ja 6 aluetoimistossa Suomessa. Finpro on osa Team Finland -verkostoa. www.finpro.fi Finpro – kasvua Suomeen
     
    Reima® on johtava lasten ulkoiluvaatemerkki. Kankaanpäässä vuonna 1944 perustettu Reima Oy työllistää noin 300 ihmistä ja yrityksen liikevaihto oli vuonna 2016 noin 85 M €. Reiman tuotteista yli 80 % myydään ulkomaille noin 35 eri maahan. Reiman missiona on taata lapsille vapaus liikkua ja leikkiä ulkona säästä riippumatta. Reima®-tuotteiden suunnittelun perustana ovat toiminnallisuus, turvallisuus ja innovatiivisuus sekä raikas suomalainen design. Vaatteita arvioi maailman rehellisin ja säälimättömin testaustiimi: lapset. Tutustu tarkemmin: www.reima.fi

    Lue lisää »

  • 22.8.2017 Ajankohtainen

    Perjantai-iltana havahduimme uuteen todellisuuteen

    Summittainen väkivalta, jota olemme pelonsekaisin tuntein joutuneet seuraamaan eri puolilla Eurooppaa, nousi pintaan nyt Turussa. Oli motiivi itse tekoon mikä tahansa, viestit kiirivät maailmalla ja myöskin täällä kotimaassamme. Vaikutelmakseni on noussut, että Euroopassa erilaisia välikohtauksia on esiintynyt jo niin paljon, että tämä tapaus hukkuu nopeasti kohinaan; sen sijaan meillä kotimaassa tapaus voi lietsoa reaktioita, jotka ovat matkailun kannalta epätoivottuja. Pitemmän aikavälin vaikutuksia Suomen matkailulliseen maakuvabrändiin voimme vain arvailla. Olemme päässeet ennennäkemättömään kasvuvauhtiin Suomeen suuntautuvassa kansainvälisessä matkailussa – vuoden ensimmäisen puoliskon kasvu lähes 18 % – ja teemme parhaamme, että pystymme kasvuvauhdin myös ylläpitämään. Suomen viranomaiskoneisto ansaitsee toiminnastaan hatunnoston. Hötkyilemättömän tehokasta toimintaa ja ennalta suunniteltujen toimintamallien ripeää soveltamista. Myös media on suhtautunut tapahtuneeseen harkitsevasti, eikä ylilyöntejä ole päässyt tapahtumaan. Tämä kertoo jo paljon suomalaisen yhteiskunnan valmiudesta poikkeustilanteisiin. Esimerkiksi Hesarin ja Aamulehden pääkirjoitukset viikonloppuna olivat ajatuksia herättävää luettavaa. Suomeen suuntautuvan matkailun kehityksen jatkuvuus vaatii matkailuteollisuuden toimijoilta hereillä oloa. Olemme jo viime keväänä aloittaneet asiantuntijavoimin pohjatyön matkailun poikkeustilannetoiminnan ja -viestinnän systematisoimiseksi. Jatkamme tätä työtä, ja tulemme syksyn aikana rakentamaan valtakunnallisen toimintamallin, sekä ohjeistuksen miten toimia erityyppisissä poikkeustilanteissa – työjärjestys, roolitus sekä millä tavoin yhteistyö eri viranomaistahojen kanssa synkronoidaan. Matkailun merkitys Suomen hyvinvoinnille on suuri, ja on meidän kaikkien etujen mukaista varmistaa, että matkailijoiden on turvallista tulla maailmalta Suomeen. Meidän on tämä myös kyettävä viestimään eri kanavien kautta – kiihkottoman asiallisesti, korostaen että suomalainen yhteiskuntamalli takaa luotettavuuden, vieraanvaraisuuden ja turvallisuuden tänne saapuville matkailijoille. Matkailusta Suomessa toimeentulonsa saava yli 140.000 hengen joukko on tähän voimallinen kaikupinta. Suomen on World Economy Forumissa todettu olevan yksi maailman turvallisimmista maista. Pitäkäämme yhdessä huoli siitä, että jatkossakin näin on. Paavo Virkkunen
    Matkailujohtaja, Finpro / Visit Finland

    Lue lisää »

  • 21.8.2017 Ajankohtainen

    Perhematkailu Suomessa - missä mennään ja miten kehitytään?

    Perheen kanssa matkailu on monelle varmasti tuttua. Oman kesälomamatkani innoittamana kysyin LinkedInissä kontakteiltani heidän kokemuksiaan perhematkailusta Suomessa. Kysyin erityisesti hyviä esimerkkejä, joita voitaisiin hyödyntää kansallisesti perhematkailun kehittämisessä. Ja kyllä näitä hienoja esimerkkejä sitten tulikin esille, kiitokset kaikille keskusteluun osallistuneille!

    PerhematkallaParhaita esimerkkejä perheystävällisestä matkailukohteestaKovinkaan monimutkaisia asioita ei yrityksessä tai kohteessa tarvitse olla, että se olisi perheystävällisempi. Puuhanurkat, valokuvauspaikat, erilaiset aktiviteetit ja työpajat, matkamuistot, rooliasut ja pienet lahjat lapsille esimerkiksi ruokaa odottaessa vievät jo pitkälle. Voisi sanoa, että lapsiperheet jo odottavat, että yrityksessä on tarjolla jotain tekemistä lapsille ja heille sopivat astiat ruokailua varten, mutta tämä on vain perustaso. Lelut ja viihdykkeet ovat monin paikoin vuosia vanhoja ja sen näköisiäkin, vaikka niiden uusiminen ei olisi iso investointi. Lisäksi näitä uusia tavaroita voisi hyödyntää markkinoinnissa ja saada jo kerran käyneet asiakkaat tulemaan takaisin.

    Lapsiperheitä voi huomioida monella muullakin tapaa. Ahvenanmaan Park Ålandian vastaanottotiskillä on lapsille korotetut portaat ja Jyväskylän Scandicista saa lapset pienet muistipelit. Taitaa Sokos Hotelleillakin olla oma lahjus lapsille. Jyväskylän Sokos Hotel Paviljongissa oli jopa pääsiäismunan metsästystä lapsille pääsiäisenä ja Radisson Blue Seaside antoi lapsille ikioman yövalon.

    Miten viedä liiketoiminta sitten seuraavalle tasolle ja tuottaa sellaisia elämyksiä, joista ihmiset puhuvat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa? Kannattaa ehkä lähteä liikkeelle asiakaspalvelusta:

    Milla Öystilä kirjoittaa Itiksen Lucky Bastard hampurilaisravintolasta: Lapset huomioitu joka kerran mainiosti. Palaan foliota tms. on kääräisty joku pikkulahja (tikkari) joka odottaa sitä että ruoka on syöty. Tarjoilijapoika vielä kertoi mytyn olevan norsu ja sekös naurattaa. Nuoren kundin palveluasenne ei järkähtänyt edes nuorimmaisen heittäytyessä sisääntulossa lattialle huutaen 'täällä on pahaa ruokaa'. Kävivät yhdessä tutustumassa kokkiin ja lopputuksena syöty ruoka ja yläfemmat hlökunnan kans. Itiksessä lapset haluaa aina tuonne ei mäkkäreihin.

    Anne Lukkarila kirjoittaa Pyhä-Luoston eräästä ravintolasta seuraavaa: olin ystävättäreni ja meidän alakouluikäisten vuotiaiden tyttäriemme kanssa ravintolassa ja koulutuksessa ollut nuori miestarjoilija saapui pöytään. Tarjoilija ojensi a la carte listat meille KAIKILLE. Kun tilausten vuoro tuli, tarjoilija kysyi lapsilta suoraan silmiin katsoen mitä he tilaisivat. Juomatilauksen hän kysyi lapsilta myös suoraan. Tytöt tunsivat olevansa prinsessoja ja tilasivat polleasti maitoa. Kun ruoat ja juomat tulivat pöytään, tarjoilija kaatoi tyttöjen maidon laseihin valkoinen kangasliina käsivarrellaan yhtä arvokkaasti kuin meidän viinit lasiin. Tytöt ovat nyt jo kohta täysi-ikäisiä ja muistavat tuon vieläkin. Tyttöjen ryhti koheni pöydässä ja normi kylpylähotelliruokailu nousi illalliseksi ja todelliseksi tapakoulutukskokemukseksi. Paljon puhutaan lasten käyttäytymisestä Suomessa ravintoloissa. Ehkäpä tarjoilijoille pitäisi opettaa jo ammattiopetusvaiheessa, miten lapsiasiakkaita kohdellaan niin, että samalla heistä kasvaa pienestä pitäen ravintolakulttuuria arvostavia asiakkaita?
    Asiakkaistahan pääsee eroon ihan normaalillakin palvelulla, mutta vaatii paljon, että heidät saa takaisin, kerta toisensa jälkeen.  Kehitettävää perhematkailussa vielä riittää...Kysyin myös, mihin ongelmiin tai kehityskohteisiin ihmiset ovat törmänneet matkaillessaan Suomessa perheensä kanssa. Monet näyttävät pitävän ruokatarjontaa ongelmana, sillä lapsille kyllä löytyy nakkeja, nugetteja, ranskalaisia ja hampurilaisia, mutta kunnon kotiruokaa on vaikea löytää, etenkin lounasajan ulkopuolella. Etniset ravintolat kuitenkin tarjoavat usein vaihtoehdon perinteiselle pikaruualle. Kyllä poikkeuksiakin alkaa kuitenkin löytyä esimerkiksi Anttolanhovista Mikkelistä tai Timitran Linnasta Lieksasta. Lasten ateriat voi myös nimetä hauskasti. Annosten koon ja hinnan optimoinnissa voisi lisäksi olla joustavuutta



    Keskustelun perusteella voidaan todeta, että etenkin ruokaan liittyen tasoa voisi nostaa. Kovin moni tuskin on tyytyväinen, jos lapsille on vain einesruokaa tarjota? Lisäksi hyvänä palveluna voidaan pitää sitä, että asiakaspalvelijat kohtelevat lapsia ihmisinä eikä vain vanhempien riippakivinä. Palveluita voidaan suunnata vielä pidemmälle perhematkailijoiden suuntaan ja tarjota esimerkiksi tietoa lähimmistä leikkipaikoista tai sisäpuistoista; mitä kaikkea tekemistä lähistöllä on lapsille. Majoituspaikoissakin voisi laajemmin olla mahdollisuus lapsille saada iltapalaa.

    Pitää kuitenkin muistaa, että LinkedInillä tavoittamani ihmiset eivät välttämättä edusta Suomen kansan syviä rivejä. Kuten Muumilaaksossakin on huomattu, "perheiden erilaiset tarpeet ja tavat sekä käytännöt johtavat monesti tyytymättömyyteen." Joka tapauksessa matkailualalla on paljon kehitettävää perheiden ja etenkin lasten huomioimisessa. Yleensä nimittäin aikuisetkin ovat tyytyväisiä kun lapset ovat onnellisia!

    Kirjoittanut Juho Pesonen (tutkimuspäällikkö, matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus, juho.pesonen[at]uef.fi, www.twitter.com/eppuJ, www.juhopesonen.com)

    Lue lisää »

  • 17.8.2017 Ajankohtainen

    Insamlingen till minnet av president Mauno Koivisto

    I samband med president Mauno Koivistos jordfästning i maj 2017 gavs möjlighet att hedra minnet av honom med en gåva till bland annat Svenska kulturfonden. Insamlingen inbringade 7 515 euro till Mauno Koivistos fond inom Svenska kulturfonden. Fru Tellervo Koivisto har under sommaren  fått en adress med information över vem som deltog i insamlingen. På listan finns sammanlagt 66 namn.

    Lue lisää »

  • 17.8.2017 Ajankohtainen

    Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 12,1 prosenttia kesäkuussa 2017

    Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät edelleen Suomen majoitusliikkeissä, 12,1 prosenttia viime vuodesta, ja heille tilastoitiin lähes 602 000 yöpymisvuorokautta kesäkuussa 2017. Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston ennakkotietoja ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. Yöpymisten muutos kesäkuussa 2017/2016, % Brittien ja espanjalaisten yöpymiset lisääntyivät voimakkaasti kesäkuussa Suomen majoitusliikkeissä tilastoitiin lähes 35 000 yöpymisvuorokautta brittimatkailijoille, mikä oli 26,4 prosenttia enemmän kuin kesäkuussa 2016. Brittien yöpymisiä kirjattiin eniten Uudellamaalla, lähes 24 000 vuorokautta. Espanjalaisten yöpymiset lisääntyivät 41,1 prosenttia, ja heille kirjattiin majoitusliikkeissä runsaat 12 000 yöpymisvuorokautta kesäkuussa 2017. Myös espanjalaisten yöpymiset sijoittuivat etupäässä Uudellemaalle, jossa heille tilastoitiin hieman vajaat 9 000 yöpymisvuorokautta. Kaikkiaan Uudenmaan osuus kaikista ulkomaisista yöpymisistä oli 53 prosenttia. Saksa, Ruotsi ja Venäjä suurimmat matkailijamaat kesäkuussa Saksalaiset olivat suurin ulkomaalaisten matkailijoiden ryhmä 82 500 yöpymisellään. Heidän yöpymisensä lisääntyivät 19,2 prosenttia viime vuodesta. Ruotsalaiset olivat toisena ja heille kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä lähes 63 000 yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Venäläiset olivat kolmannella sijalla runsaalla 54 000 vuorokaudellaan, mikä oli 11,8 prosenttia enemmän kuin kesäkuussa 2016. Seuraavina olivat kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset, joille yöpymisiä kertyi noin 36 000 vuorokautta kummallekin. Mannerkiinalaisten yöpymiset lisääntyivät 23,7 prosenttia, kun taas yhdysvaltalaisten yöpymisissä oli 8,7 prosentin vähennys viime vuodesta. Lähes kaikkien tärkeimpien Suomeen suuntautuvien matkailijamaiden yöpymiset lisääntyivät kesäkuussa. Jo edellä mainittujen lisäksi italialaisten yöpymiset lisääntyivät 21,9 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Tärkeimmistä matkailijamaista vähenivät yhdysvaltalaisten lisäksi vain virolaisten ja sveitsiläisten yöpymiset. Virolaisten yöpymiset vähenivät 8,8 prosenttia ja sveitsiläisten 4,1 prosenttia.   Ulkomaisten yöpymisten kokonaismäärä majoitusliikkeissä kasvoi 17,1 prosenttia tammi-kesäkuussa 2017 Ulkomaisille matkailijoille kirjattiin majoitusliikkeissä noin 3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, joten kasvua oli 17,1 prosenttia viime vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna. Venäläisten yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä reilut 407 000 vuorokautta vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mikä oli 18,7 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. He olivat edelleen suurin Suomeen suuntautuva matkailijamaa. Saksalaiset nousivat toiselle sijalle 289 000 yöpymisellään. Lisäystä vuoden 2016 tammi-kesäkuusta oli 11,7 prosenttia. Ruotsalaiset ja britit olivat seuraavina, joille kummallekin kirjattiin noin 240 000 yöpymistä. Ruotsalaisten yöpymiset lisääntyivät 11,3 prosenttia ja brittien yöpymiset 23,0 prosenttia. Hollantilaisten ja espanjalaisten yöpymiset lisääntyivät myös voimakkaasti tammi-kesäkuussa. Hollantilaisten yöpymiset lisääntyivät 32,4 prosenttia ja heille tilastoitiin majoitusliikkeissä lähes 136 000 yöpymisvuorokautta. Espanjalaisille yöpymisiä kertyi 59 000 vuorokautta, mikä oli 23,6 prosenttia enemmän kuin tammi-kesäkuussa 2016. Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista mannerkiinalaisten yöpymiset lisääntyivät tammi–kesäkuussa 2017 eniten. Kiinalaisten yöpymisten määrä kohosi runsaaseen 139 000 vuorokauteen, mikä oli 53,8 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona 2016. Ranskalaisille kirjattiin kuitenkin kiinalaisia enemmän yöpymisiä, lähes 165 000 yöpymistä, mikä oli 14,0 prosenttia enemmän kuin tammi-kesäkuussa 2016. Yöpymisten muutos tammi-kesäkuu 2017/2016, % Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilasto. Tarkempia ja juuri itseäsi kiinnostavia majoitustilastoja löytyy lisää Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelusta.

    Lue lisää »

  • 4.8.2017 Ajankohtainen

    Elämä ekosysteemeissä, matkailussakin

    Ekosysteemi on varmasti tuttu käsite, mutta mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla ja miten moiset palvelut koskettavat matkailualaa? Ekosysteemi –sana on hypännyt biologian oppikirjoista ihmisen luomiin ympäristöihin jo pari vuosikymmentä sitten. Nykyisin se putkahtaa käsitteenä esiin arkikielessäkin tuotteista ja palveluista puhuttaessa. Aluksi minusta tuntui kamalta ajatus, että luonnon prosesseille pyritään antamaan raha-arvo, jotta niiden merkitys olisi tunnistettavissa. Kasvit tuottavat happea, maaperä suodattaa veden, pölyttäjät uurastavat työllään marjasadon, mikrobit hoitavat jätteet ja puhdistavat saasteet, madot ja muut pieneläjät muokkaavat ja tuottavat hedelmällistä multaa. Näiden luonnon tuottamien hyödykkeiden tai palvelujen arvo pyritään ilmaisemaan taloudellisin mittarein ja saattamaan näin osaksi eri toimenpiteiden vaikuttavuuslaskelmia.
    ERASMUS-vaihto ZakopanessaKonkreettisemmaksi asia tuli tänä keväänä, kun pääsin ERASMUS –henkilöstövaihtoon Puolaan. Professori Anna Dluwsksaja (Kazimierz Wielki University of Bydgoszczc) osallistui Matkailualan verkostoyliopiston Planning, Branding and Designing a Tourism Destination –opintojakson opetukseen Kolilla. Hän ehdotti vaihtoviikkoni kohteeksi Zakopanea ja teemaksi Zakopanen ja Kolin alueiden kulttuuristen ekosysteemipalvelujen tarkastelua matkailun näkökulmasta. Mutta mitä se tarkoittasi käytännössä?

    Huhtikuun lopulla Zakopanessa oli vielä melko hiljaista. Siitä huolimatta suosituilla poluilla kuljimme jonossa ja vuoristomaja oli täpö täynnä luokkaretkeläisiä. Kaikesta näki, että yrittäjät varautuivat alkavaan sesonkiin ja suuriin turistimääriin. Matkamuistomyymälöitä oli riveittäin, näköalapaikoilla odottivat pölkkybaarit ja ruokakojut avaamistaan. Paikallisen matkailutoimiston väki arvioi, että vuodessa Zakopanessa käy 1-3 miljoonaa matkailijaa, tarkempaa tietoa ei ole saatavilla. Päiväkävijöitä on paljon. Infrastruktuuri vaatii sijoituksia, mutta päiväkävijät jättävät alueelle vähemmän rahaa kuin alueelle pitempään majoittuvat. Moottoritie Krakovasta Zakopaneen valmistuu hitaasti sitä mukaa, kun maanomistajien kanssa päästään sopimuksiin tien linjauksista. Laki sallii rakentaa omakotitaloihin jopa 15 huonetta majoituskäyttöön, mutta usein huoneita paljon enemmän. Zakopanen talot olivat kieltämättä komeita ja isoja. Yrittäjät ja maanomistajat pitävät määräysvallan perinteen mukaisesti omissa käsissään, sitä ei pystynyt rajoittamaan edes kommunistihallinto. Tatran huiput kohoavat Zakopanen ympäristössä noin kahteen ja puoleen kilometriin, vuoristojärvet houkuttelevat retkeilijöitä ja alueen rakennuskulttuuri on omaleimaista. Vähä-Puolan alueella ja Krakovassa arvioitiin vuonna 2016 käyneen 14,9 miljoonaa matkailijaa, joista ulkomaisia 3,2 miljoonaa. Vähintään yhden yön heistä vietti alueella 11,5 miljoonaa kävijää. Kasvua edelliseen vuoteen oli miljoonan matkailijan verran, mikä johtui katollisen kirkon Maailman nuorisopäivän –tapahtumista. Krakova, Zakopane ja Wieliczkan suolakaivos ovat tärkeimmät vierailukohteet. Zakopanen suosio on tässä joukossa kasvamassa. Kolin kansallispuistossa vieraili viime vuonna 181 000 kävijää, Pohjois-Karjalassa ulkomaisia yöpymisiä tilastoitiin 450 000. Muistini mukaan Kolin paikalliset asukkaat eivät olleet kovin innostuneita suojelusta, vaan puiston puolesta kerättiin yli 80 000 allekirjoituksen adressi; ainutlaatuinen luonto ja alueen kulttuuriarvot haluttiin turvata kasvavan matkailijamäärän ja laajenevan rakentamisen paineessa.
    Koli ja ZakopaneMolempien alueiden luontoarvot on tunnistettu suojelustatuksella. Kolin kansallispuisto perustettiin 1991, Tatra National Park 1954. Molemmat alueet kuuluvat myös Unescon biosfäärin suojelualueisiin, joiden tavoitteena on edistää kestävän kehityksen mukaisia käytäntöjä ja osaamista. Matkailun kehittyminen liittyy molemmissa maissa 1800-luvun kansallisuusaatteen heräämiseen. Taiteilijat kulkivat eturivissä, loivat töillään merkitystä ja tekivät alueet osaksi kansallista kulttuuriperintöä. Krakovan ja Zakopanen museoita kierrellessä vakuuttuu, että Euroopan kulttuuriperintö on yhteinen kertomus, johon kansalliset ja alueelliset erityispiirteet kerrostuvat ja sekoittuvat, muovautuvat uusiksi variaatioiksi. Koli ja Zakopane olisivat varmasti erinomaisen antoisat kohteet avaamaan kulttuuristen ekosysteemipalvelujen muutosta yli sadan vuoden perspektiivillä; luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen historian pitkää kaarta ja horisonttia tulevaan. Kulttuuristen ekosysteemipalvelujen arviointi edellyttää laajaa ja monitieteistä asiantuntemusta ja eri väestöryhmien osallistumista, mutta tuloksena olisi todennäköisesti uutta ymmärrystä alueesta ja sen kyvystä sopeutua muutoksiin, uusia palveluja ja kumppanuuksia niiden toteuttamisessa.

    Ekosysteemipalvelut luokitellaan neljään ryhmään: tuotantopalvelut, sääntelypalvelut, kulttuuripalvelut ja tukipalvelut (www.metsa.fi/ekosysteemipalvelut). Kulttuuriset ekosysteemipalvelut sisältävät inhimillisen toiminnan ja vuorovaikutuksen (muut ekosysteemipalvelut): maisema ja sen historia ja merkitykset, paikalliskulttuuri ja elinkeinot, ekosysteemialue inspiraation lähteenä, ja siihen liittyvät taideteokset, koulutus ja kasvatus, tietojärjestelmät, uskomukset, tarinat, perinnearvot sekä virkistys ja hyvinvointi.

    Kirjoittanut Ulla Ritola-Pesonen, suunnittelupäällikkö, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloak864b03d15d55b2d50e0ff794e387dbc2').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addy864b03d15d55b2d50e0ff794e387dbc2 = 'ulla.ritola-pesonen' + '@'; addy864b03d15d55b2d50e0ff794e387dbc2 = addy864b03d15d55b2d50e0ff794e387dbc2 + 'uef' + '.' + 'fi'; var addy_text864b03d15d55b2d50e0ff794e387dbc2 = 'ulla.ritola-pesonen' + '@' + 'uef' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloak864b03d15d55b2d50e0ff794e387dbc2').innerHTML += ''+addy_text864b03d15d55b2d50e0ff794e387dbc2+''; )

    Lue lisää »

  • 13.7.2017 Ajankohtainen

    Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 11,7 prosenttia toukokuussa 2017

    Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät edelleen Suomen majoitusliikkeissä, 11,7 prosenttia viime vuodesta, ja heille tilastoitiin lähes 417 000 yöpymisvuorokautta toukokuussa 2017. Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston ennakkotietoja ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. Yöpymisten muutos toukokuussa 2017/2016, %   Brittien ja ranskalaisten yöpymiset lisääntyivät voimakkaasti toukokuussa Suomen majoitusliikkeissä tilastoitiin yli 25 000 yöpymisvuorokautta brittimatkailijoille, mikä oli 24,0 prosenttia enemmän kuin toukokuussa 2016. Brittien yöpymisiä kirjattiin eniten Uudellamaalla, 17 600 vuorokautta. Ranskalaisten yöpymiset lisääntyivät 33,7 prosenttia, ja heille kirjattiin majoitusliikkeissä kaikkiaan 12 500 yöpymisvuorokautta toukokuussa 2017. Ranskalaisten yöpymiset sijoittuivat etupäässä Uudellemaalle, jossa yöpymisiä kertyi 6 500 vuorokautta sekä Lappiin, jossa ranskalaisten yöpymisiä kirjattiin 2 900. Uudenmaan osuus kaikista ulkomaisista yöpymisistä oli 58 prosenttia. Ruotsalaisten ja venäläisten yöpymisten kasvu jatkui toukokuussa Ruotsalaiset olivat suurin ulkomaalaisten matkailijoiden ryhmä ja heidän yöpymisensä lisääntyivät 15,0 prosenttia viime vuodesta. Ruotsalaisille kirjattiin majoitusliikkeissä 52 400 yöpymisvuorokautta. Venäläiset olivat toisena ja heille kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä lähes 48 000 yöpymisvuorokautta, mikä oli 20,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Saksalaiset olivat kolmannella sijalla lähes 35 000 vuorokaudellaan, mikä oli kuitenkin 4,8 prosenttia vähemmän kuin toukokuussa 2016. Seuraavina olivat britit ja yhdysvaltalaiset. Yhdysvaltalaisten yöpymisiä kirjattiin 16,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja heille yöpymisiä kertyi lähes 24 600 vuorokautta. Lähes kaikista tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista tulleiden yöpymiset lisääntyivät toukokuussa. Jo edellä mainittujen lisäksi mannerkiinalaisten yöpymiset lisääntyivät 24,4, ja japanilaisten 2,4 prosenttia verrattuna vuoteen 2016. Tärkeimmistä matkailijamaista vähenivät vain virolaisten ja norjalaisten yöpymiset. Virolaisten yöpymiset vähenivät 9,5 prosenttia ja norjalaisten 3,3 prosenttia.   Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten kokonaismäärä kasvoi 18,5 prosenttia tammi-toukokuussa 2017 Ulkomaisille matkailijoille kirjattiin majoitusliikkeissä vajaat 2,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta tammi-toukokuussa 2017, mikä oli 18,5 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Venäläisten yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä reilut 350 000 vuorokautta, mikä oli 19,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. He olivat edelleen suurin Suomeen suuntautuva matkailijamaa. Saksalaiset ja britit olivat seuraavana lähes tasoissa noin 206 000 yöpymisellä. Saksalaisten yöpymiset lisääntyivät 9,0 prosenttia ja brittien 22,4 prosenttia. Ruotsalaisten ja ranskalaisten yöpymisiä kirjattiin myös majoitusliikkeissä runsaasti. Ranskalaisille tilastoitiin yli 148 000 yöpymisvuorokautta ja ruotsalaisille vajaat 182 000 vuorokautta. Ranskalaisten yöpymiset lisääntyivät 15,0 prosenttia ja ruotsalaisten yöpymiset 12,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista kiinalaisten yöpymiset lisääntyivät eniten tammi–toukokuussa 2017. Mannerkiinalaisten yöpymisten määrä kohosi noin 103 000 vuorokauteen, mikä oli 67,8 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona 2016. Hollantilaisille kirjattiin kuitenkin kiinalaisia enemmän yöpymisiä, lähes 119 000 yöpymistä , mikä oli 37,4 prosenttia enemmän kuin tammi-toukokuussa 2016. Yöpymisten muutos tammi-toukokuu 2017/2016, %   Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilasto. Tarkempia ja juuri itseäsi kiinnostavia majoitustilastoja löytyy lisää Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelusta.

    Lue lisää »

  • 10.7.2017 Ajankohtainen

    M&I Forum houkuttelee yritystapahtumien rahavirtoja Suomeen

    Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä Meeting & Incentive Forum on merkittävä tilaisuus markkinoida Suomea matkailumaana ja vakuuttaa suuri joukko kansainvälisten yritystapahtumien järjestäjiä Suomen tarjonnasta ja palvelutasosta. Tilaisuuden uskotaan tuovan tulevaisuudessa yhä useamman yritystapahtuman Suomeen ja lisäävän matkailutuloja. Clarion Hotel Helsingissä 9.–13.7. järjestettävä M&I Forum tuo Suomeen 130 ostajan kansainvälisen joukon yritystapahtumien ja kongressien järjestäjiä, jotka etsivät uusia mielenkiintoisia kohteita kokouksille, kannustematkoille, tuotelanseerauksille ja asiakastapahtumille. Osallistujat ovat pääosin Euroopasta, mutta mukana on ostajia myös Aasiasta, esimerkiksi Kiinasta ja Lähi-Idästä. Nämä markkinat ovat Suomelle hyvin kiinnostavia, sillä käyttämätöntä potentiaalia on paljon. “Seeing is believing” Sen lisäksi, että kävijöillä on mahdollisuus tavata myyjiä useista maista, heillä on myös erinomainen tilaisuus nähdä ja kokea Suomea ja sen pääkaupunkiseutua. Tapahtuma lisää kävijöiden tietoisuutta Suomesta, joka on monille entuudestaan tuntematon kohde. – Tapahtuma on suomalaisille palveluntarjoajille hieno mahdollisuus tuottaa vieraille mieleenpainuvia elämyksiä Suomessa. Voimme osoittaa osaamistamme ja myydä palveluitamme niin, että se ei jää vain puheiden varaan. Koetut myönteiset asiat vahvistavat ostajien mielikuvaa maastamme ja edesauttaa Suomea nousemaan harkittavien kohteiden listalle, kun ostajat miettivät tulevia tapahtumiaan, sanoo Finpron alaisen Finland Convention Bureaun Mervi Toivonen. Tulovaikutus matkailuteollisuudelle miljoonia euroja Kongressit ja yritystapahtumat ovat kansainvälisesti hyvin haluttuja, koska niiden tulovaikutus kohdemaassa on merkittävä. Tapahtumien budjetit ovat huomattavan suuria ja osallistujat käyttävät vierailunsa aikana moninkertaisesti enemmän rahaa kuin vapaa-ajanmatkailija. Onnistuneet yritystapahtumat lisäävät kohdemaan tunnettuutta ja haluttavuutta tapahtumajärjestäjien keskuudessa. Aiempien M&I Forumien tulovaikutusten on arvioitu olevan kohdemaalle jopa miljoonia euroja. Forumin kokoon ja osallistujien määrään perustuvien tutkimusten perusteella Helsingin tapahtuman voidaan arvioida tuovan Suomeen 211 uutta tapahtumaa ja 16,9 miljoonaa euroa matkailutuloa 80 000 euron tapahtumakohtaisella budjetilla. – On tietenkin mahdotonta tarkasti arvioida onnistuneen Suomi-kokemuksen aikaansaamia kerrannaisvaikutuksia, mutta tiedetään, että “word of mouth” on erittäin tehokas markkinointikeino tapahtumabisneksessä. Odotamme tapahtuman tuovan tulevaisuudessa Suomeen asiakkaita, joita saattaisi olla muilla markkinoinnin keinoilla vaikeampi tavoittaa, Toivonen sanoo. Lisätietoja: Mervi Toivonen, Manager, Global Sales and Business Events, Finpro, Visit Finland, Finland Convention Bureau, puh. 050 554 5050, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloakc8618746e3fe87450d56084aab9858c2').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addyc8618746e3fe87450d56084aab9858c2 = 'mervi.toivonen' + '@'; addyc8618746e3fe87450d56084aab9858c2 = addyc8618746e3fe87450d56084aab9858c2 + 'finpro' + '.' + 'fi'; var addy_textc8618746e3fe87450d56084aab9858c2 = 'mervi.toivonen' + '@' + 'finpro' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloakc8618746e3fe87450d56084aab9858c2').innerHTML += ''+addy_textc8618746e3fe87450d56084aab9858c2+'';

    Lue lisää »

  • 4.7.2017 Ajankohtainen

    Allmännyttig eller egennyttig?

    Stiftelsers, fonders och föreningars ekonomihantering skapar återkommande rubriker i pressen. Intresset är befogat, eftersom många stiftelser och fonder klassas som allmännyttiga och åtnjuter skattefrihet. Skattefriheten ger bättre möjligheter att sköta de stadgeenliga uppgifter som donatorer, stiftare och bidragsgivare bestämt. Eftersom befrielse från skatt nästan kan fördubbla utdelningen, är den dessutom ett av incitamenten för donatorerna. Hur ska den allmännyttiga verksamheten utformas för att ge det privilegium som skattefriheten innebär? Verksamheten ska vara ideell till sin karaktär och den samhälleliga nyttan betydande. Verksamheten får inte rikta sig till en avgränsad krets av förmånstagare och den får inte heller bringa ekonomiska fördelar eller oskäliga löner för dem som är involverade. Granskningen utförs närmast av skattemyndigheterna. Brist på öppenhet och transparens har i många fall präglat den verksamhet som både press och myndigheter kritiskt har granskat. Ibland har det till och med funnits drag av sniken excentricitet och profithungrig självbelåtenhet i agerandet. Inte att undra på att såväl den juridiska som den sociala domen kan bli hård. Kan man då förebygga eller undvika missbruk av det förtroende som getts personer som sköter fonder och stiftelser? Självfallet! Allmänhetens krav på öppenhet måste tas på allvar. Då man öppet redovisar för verksamheten ger det insyn som i sin tur bidrar till etiskt agerande. Såväl stiftelseanställda som förtroendevalda ska ha kunskap om god förvaltning och aktuell lagstiftning. Inom fonder och stiftelser bör man föra en ständig dialog om etiska regler, om jäv i beslutsfattandet och om närståendekretsens omfattning. Också den journalistiska granskningen är viktig. Den ger allmänheten inblick i en ibland alltför sluten verksamhet och har i flera fall tvingat fram en myndighetsgranskning. Varför erbjuder jag denna text som sommarläsning istället för något lättsmält och lämpligt för badstranden eller hängmattan? För att det är viktigt för både bidragsmottagare och presumtiva donatorer att förstå var Svenska kulturfonden står och hur vi ständigt arbetar med att förbättra öppenheten och transparensen. Då man på akademiskt håll undersökt stiftelsernas verksamhet placerar sig Kulturfonden i toppen på listan över professionellt skötta stiftelser i vårt land. Våra bidragsmottagare klassar oss som trovärdiga och sakkunniga. Det här stärker oss i vår allmännyttiga roll. Det i sin tur ger oss ett gott renommé som leder till nya generösa donationer som förbättrar våra kapacitet att dela ut bidrag och stipendier för utbildning och kultur på svenska i Finland. I väntan på sensommaren och starten på det kommande stipendie- och bidragsåret uppmanar jag dig att ta del av några evenemang som ordnas i anslutning till republiken Finlands jubileumsår. Samtidigt önskar jag dig en avkopplande semester.   Leif Jakobsson

    Lue lisää »

  • 22.6.2017 Ajankohtainen

    Uutta: Opastusta mediavieraiden isännöimiseen!

    Visit Finland kutsuu yhdessä matkailuelinkeinon kanssa vuosittain satoja toimittajia ja digitaalisia vaikuttajia Suomeen tutustumaa upeisiin matkakohteisiimme. Jotta vierailut tuottaisivat haluamamme lopputuloksen eli julkaistuja positiivisia artikkeleita vierailukohteista ja Suomesta, tapahtuman tulisi olla onnistunut alusta loppuun. Avuksi olemme luoneet oppaan, jonka ohjeilla vierailuohjelmaan osallistuvat yritykset, alueorganisaatiot tai muut tahot voivat valmistautua vierailuun ja toteuttaa sen onnistuneesti. Kansainvälisten mediavierailujen ABC käsittelee vierailussa huomioitavat seikat sen valmistelusta aina palautteeseen saakka. Opas on suunnattu kansainvälisiä mediamatkoja vastaanottaville matkailuyrityksille ja –organisaatioille ja se löytyy alla myös englanniksi ja ruotsiksi. Oppaan rinnalle ilmestyy syksyllä myös valmennusvideo.  

    Lue lisää »

  • 16.6.2017 Ajankohtainen

    ViRum-appen får fotfäste i studentexamen

    Studentexamensnämnden har godkänt ViRum-applikationen som ett redskap i studentexamen. Beslutet gäller både för den svensk- och finskspråkiga gymnasieutbildningen. Nämndens intresse för ViRum innebär att applikationen uppfattas som både kvalitativ och funktionell. Svenska kulturfonden beviljade i juni Andelslaget ViRum tilläggsfinansiering på 95 000 euro för år 2017. Tidigare har Kulturfonden beviljat en miljon euro för att skapa ett virtuellt gymnasium för den svenskspråkiga undervisningen och 220 000 euro för att starta upp ViRum-organisationen. Syftet med tilläggsfinansieringen är att utveckla och underhålla applikationen för studentexamen, lansera appen i alla svenskspråkiga gymnasier och utveckla den för både yrkesutbildningens och den grundläggande utbildningens behov. – Utbudet av läromedel inom yrkesutbildningen är tyvärr smalt. Vi ser ViRum som en möjlighet att trygga tillgången till svenskspråkiga läromedel. Särskilt yrkesutbildningen har dessutom drabbats hårt av nedskärningar och genomgår nu stora strukturella förändringar. Vi hoppas att deras sits underlättas av ViRum-samarbetet, säger Veronica Granö-Suomalainen, utbildningsombudsman på Svenska kulturfonden. Målsättningen är att Andelslaget ViRum är självbärande i januari 2019. Från och med hösten 2017 är tolv gymnasier ViRum-medlemmar; dessutom testas appen i tre gymnasier och inom den grundläggande utbildningen på Åland. – Kommunernas beslut att ta i bruk ViRum-appen har dragit ut på tiden, vilket är normalt för utvecklingsprojekt av det här slaget. Ännu har inte tillräckligt många gymnasier och andra läroinrättningar hunnit ansluta sig till ViRum för att andelslagets inkomster ska vara tillräckliga. Med hjälp av tilläggsfinansieringen får ViRum mera tid att för att hinna nå sina mål, säger Granö-Suomalainen.   *** Svenska kulturfonden
    Helsingfors den 16 juni 2017
    Pressmeddelande   NÄRMARE INFORMATION GER Veronica Granö-Suomalainen (kommentarer)
    utbildningsombudsman
    Tfn 050 563 4353
    veronica.grano-suomalainen(at)kulturfonden.fi Martina Landén-Westerholm
    informatör
    Tfn 040 595 0817
    martina.landen-westerholm(at)kulturfonden.fi

    Lue lisää »

  • 16.6.2017 Ajankohtainen

    Konsttestarna söker inspirerande besöksmål

    Nu söker vi nya besöksmål för Konsttestarna för läsåret 2018-2019. Konsttestarna är ett projekt som under tre läsår bjuder in alla åttor i Finland till två oförglömliga konstupplevelser. Ansökningstiden börjar 1.8.2017.   Alla konstformer kan föreslås för testning. En vanlig rundvandring på ett museum eller en teaterföreställning räcker ändå inte. Vi förväntar oss både gästfrihet och en välplanerad samt involverande helhet. I valet poängteras både den konstnärliga kvalitén och ett innovativt publikarbete som riktar sig till ungdomarna. Hurdan konst tycker åttorna är högklassig och intressant? Hurdan är en spännande, intressant och upplyftande konstupplevelse? Konsttestarna är det största kulturprojektet för ungdomar i Finlands historia, sammanlagt över 60 000 personer under ett år. Varje klass gör två konstbesök, allt som allt 120 000 besök. Eftersom det ena besöket görs i närområdet, måste organisationen kunna ta emot en betydande del av åttorna i sitt landskap. För det andra besöket reser ungdomarna till Helsingfors – eller från huvudstadsregionen till andra orter i Finland. Projektet koordineras av Förbundet för barnkulturcenter i Finland, som vill erbjuda minnesvärda kulturupplevelser likvärdigt åt alla ungdomar. Det treåriga projektet finansieras av Suomen Kulttuurirahasto och Svenska kulturfonden. Varje år ordnas en skild ansökning för läsårets besöksmål. De första besöken för hösten 2017 har redan bokats. Ansökningstiden för besöksmål för läsåret 2018–2019 är 1–25.8.2017. Fyll i den elektroniska ansökningsblanketten på www.skr.fi. Vid behov kan du kontakta den regionala Konsttestar-koordinatorn i ditt område för hjälp med planeringsarbetet. Kontaktuppgifterna finns på www.konsttestarna.fi. Här hittar du också ytterligare information för sökande.     Ytterligare information: Ledande koordinator i projektet Konsttestarna Anu-Maarit Moilanen, Förbundet för Barnkulturcenter, tel. 044 978 4893, föTämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloakbe00c8df1abd9e1d0ad7777f0b4cf54c').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addybe00c8df1abd9e1d0ad7777f0b4cf54c = 'rnamn.efternamn' + '@'; addybe00c8df1abd9e1d0ad7777f0b4cf54c = addybe00c8df1abd9e1d0ad7777f0b4cf54c + 'taidetestaajat' + '.' + 'fi'; var addy_textbe00c8df1abd9e1d0ad7777f0b4cf54c = 'rnamn.efternamn' + '@' + 'taidetestaajat' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloakbe00c8df1abd9e1d0ad7777f0b4cf54c').innerHTML += ''+addy_textbe00c8df1abd9e1d0ad7777f0b4cf54c+'';
    Specialsakkunnig Veli-Markus Tapio, Suomen Kulttuurirahasto, föTämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloakc153cd64c71f716216e0bc52f6577f6d').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addyc153cd64c71f716216e0bc52f6577f6d = 'rnamn.efternamn' + '@'; addyc153cd64c71f716216e0bc52f6577f6d = addyc153cd64c71f716216e0bc52f6577f6d + 'skr' + '.' + 'fi'; var addy_textc153cd64c71f716216e0bc52f6577f6d = 'rnamn.efternamn' + '@' + 'skr' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloakc153cd64c71f716216e0bc52f6577f6d').innerHTML += ''+addy_textc153cd64c71f716216e0bc52f6577f6d+'';
    Projektombudsman Sonja Ollas-Airinen, Svenska kulturfonden, föTämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. document.getElementById('cloaka65467b86633b969cbc41efb13cd1550').innerHTML = ''; var prefix = 'ma' + 'il' + 'to'; var path = 'hr' + 'ef' + '='; var addya65467b86633b969cbc41efb13cd1550 = 'rnamn.efternamn' + '@'; addya65467b86633b969cbc41efb13cd1550 = addya65467b86633b969cbc41efb13cd1550 + 'kulturfonden' + '.' + 'fi'; var addy_texta65467b86633b969cbc41efb13cd1550 = 'rnamn.efternamn' + '@' + 'kulturfonden' + '.' + 'fi';document.getElementById('cloaka65467b86633b969cbc41efb13cd1550').innerHTML += ''+addy_texta65467b86633b969cbc41efb13cd1550+'';

    Lue lisää »

  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description
  • image description